Lifestyle Lifie rintasyöpä

Suunnitelma

Tuntuu aika hullulta sanoa, että nyt mun suunnitelma on tehty. Tai siis mulle on nyt tehty hoitosuunnitelma. Nyt joku muu päättää mitä mun elämässä tulee tapahtumaan ja mun täytyy vaan mennä sen mukana. Kuten sanoin viime postauksessa, että tuun hyppäämään junan kyytiin ja se vie mua asemalta toiselle. Tietysti haluan pitää omat tulevaisuuden suunnitelmat myös siellä taustalla, mutta ne väistyy nyt hetkeksi odottamaan.

Mentiin tänään Kirurgiseen sairaalaan koko porukalla kuulemaan mitä tuleman piti. Oli jälleen ihanaa, kun on näin mahtavat tukijoukot mukana ♥ Olin kuullut lääkärini olevan todella lämminhenkinen ihminen ja sitä hän toden totta on! Sain heti alkuun hänestä ihanan ja ihmisistä aidosti välittävän kuvan. Hän kertoi mitä tähän asti oli tapahtunut, mitä tutkimuksia oli tehty ja tunnusteli rintaa. Lääkäri kertoi, että koska olen nuori ihminen ja kasvain on suhteellisen suuri aloitaankin ensin hoidot. Eli leikkausaika meneekin vasta keväälle. Nyt on tärkeintä saada kasvain pysähtymään ettei se ehdi levitä. Hoitoina toimii sytostaattihoito 6*kolmen viikon välein. Se on voimakkain lääke syövän hoitoon, mutta myös henkisesti ja fyysisesti raskain. Sen toivotaan vaikuttavan myös itse kasvaimeen pienentävästi, jolloin leikkauskaan ei olisi niin iso. Mun tilanteessa leikkauksen siirtymiseen vaikuttaa myös juuri päättynyt imetys, joka voisi tuoda omia komplikaatioita.

Nyt on vain valmistauduttava siihen, että seuraavat kuukaudet tulee olemaan elämäni rankimmat. Mietin jo nyt sitä vaihetta, kun viimeisen kerran menen ottamaan lääkkeen, joka annetaan siis tiputuksena. Aika menee varmastikin nopeasti, onhan kyseessä alle puolen vuoden aika. Ihan varmasti tulee olemaan päiviä, kun tuntuu ettei mistään tuu mitään ja olo on ihan kamala. Kaikki tämä kuuluu asiaan ja otan päivän kerrallaan. Jos joku päivä on huono niin täytyy miettiä, että huomenna on varmasti parempi ja ettei tämä tästä mene kamalemmaksi. Yritän jaksaa pitää mielen positiivisena vaikeinakin hetkinä vaikka tietysti myös kurjat olot on sallittuja.

Huomenna meen vielä laitattamaan kasvaimeen jonkin ”merkin”, jotta tiedetään sen koon muutos leikkausta suunniteltaessa. Sitten odotan milloin ensimmäinen hoitopäivä tulee. Yleensä siis hoitopäivä ja sen jälkeisen päivät on ne pahimmat ja sitten pari viikkoa toivon mukaan normaalimpi olo (jos tuossa tilanteessa niin voi sanoa). Lääke vaikuttaa jokaiseen eri tavalla, joillekkin ei edes välttämättä tule huonoa oloa. Se jää vielä nähtäväksi mun kohdalla.

Mutta kaiken kaikkiaan on jotenkin rauhallisempi mieli tämän päivän jälkeen. Kaikki tulee varmasti sujumaan hyvin ja mä jaksan uskoa paranemiseen täysillä ♥

Iso kiitos ihanista tsempeistä, te ootte mulle suuri tuki myös ♥

10 Comments
Previous Post
21.12.2017
Next Post
21.12.2017

10 Comments

  • Hanna H

    Teillä on niin kaunista <3 Hyvää Joulua ja voimia sinulle!

    • Marjut

      Voi kiitos ja ihanaa joulua sinulle myös <3

  • Marita

    Olitko eilen Kirurgisella Kasramikadulla? Jos olit, tuntuu hassulta sillä minä olin siellä klo 12-00 – 15.00. Minun vaivani kuulostaa melko pieneltä sinun verrattuna. Minulta on mennyt hajuaisti ja on ollut kadoksissa toukokuusta lähtien. Siellä sitten nuuhkin erilaisia tuoksuja/hajuja, joista muutaman löysin. Minusta on tosi hienoa, kun kerrot avoimesti sairaudestasi. Kunpa itsekin pystyisin. On vaan niin paljon turvallisempaa antaa “hyvä” kuva lukijoille elämästään, vaikka jokaisella on omat taistelunsa ja murheensa. Voimia tuleviin hoitoihin ja toivottavasti pystyt nauttimaan joulun tunnelmasta kaikesta huolimatta!

    • Marjut

      Me oltiin siellä varmaan puoli 12 asti, joten ehkä ollaan menty just ristiin? Mistä sinun vaiva voi johtua? Kurjaahan tuollainen on 🙁 Koin, että asian ääneen sanominen puolittaa vähintääkin asian ja se oli ehdottomasti oikea päätös! Teidän tuki merkkaa ihan mielettömän paljon <3 Ihanaa joulua sinulle!

  • Johanna

    Hei Marjut <3 Toivon sinulle vain kaikkea hyvää vakavan sairauden keskellä. Löysin puolivahingossa sivuston, joka saattaisi sopia sinulle – siskot, matka jolle kukaan ei halunnut. Käy kurkkaamassa jos jaksat <3 Lämmin voimahalus Sinulle ❤️

    • Marjut

      Kiitos <3 Olenkin jo käynyt tuolla sivustolla, aluksi tuli googlattua kaikki mahdollinen. Nyt tuntuu ettei niinkään enään kannata, koska kaikilla matka etenee omanlaisesti. Positiivisin mielin vain eteenpäin!

  • Nathalie

    Ikävä kuulla tilanteestasi! Onneksi meillä on erinomaiset ja alati kehittyvät hoidot syöpäsairauksiin, olet hyvissä käsissä! Omallakin kohdalla on tämä matsi ollut, kävin sytostaattirumban läpi 18-vuotiaana imusolmukesyövän takia. Sinulla on rankkoja hetkiä edessä, mutta sinulla on ympärilläsi erinomainen tukiverkosto auttamassa. Syöpä on myös (niin hullulta kuin se kuulostaakin) kasvattava kokemus. Tsemppiä, voimia, ja kaikesta huolimatta hyvää joulua!

    • Marjut

      Kiitos kommentistasi <3 Kurja kuulla, että olet jo noin nuorena joutuna tälläistä läpikäymään 🙁 Onneksi kuitenkin olet myös vahva ja taistellut sen läpi! Uskon, että taistelun päätyttyä me kaikki ollaan entistä vahvempia. Odotan jo niin sitä hetkeä, kun pirulaiselle voi sanoa heipat! Ihanaa joulua sinulle <3

  • Jonna

    Ikävää, että juuri sinulle pienen lapsen äidille sattuu tälläistä. En toivoisi sitä edes vanhemmille ihmisille 🙂 Olen saanut sytostaattia sidekudosreumaan. Eka kerta ei tuntunut miltään, mutta jo toisen kerran jälkeen olin niin huonona, että piti jäädä sairaalaan yöksi 🙁 Tsemppiä Ja voimaa ❤️

    • Marjut

      Kiitos kommentistasi <3 Kyllä se on vaikea uskoa ja aluksi mietti, että mitä pahaa sitä on tehny saadakseen tällaista? Viikon päästä ensimmäinen hoito ja jännittää kyllä kovasti. Jokainen toki reagoi eri tavalla, joten sen näkee sitten. Toivotaan parasta!

Leave a Reply

Artikkelit