<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Harteilta pudonnut painolasti kommentit	</title>
	<atom:link href="https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/</link>
	<description>Home - Interior - Style - Inspirations</description>
	<lastBuildDate>Wed, 09 Jan 2019 16:51:53 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Marjut		</title>
		<link>https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/#comment-4166</link>

		<dc:creator><![CDATA[Marjut]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 09 Jan 2019 16:51:53 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://f40.temp.domains/~lovingwhisty/?p=6928#comment-4166</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/#comment-4164&quot;&gt;Maija&lt;/a&gt;.

Kiitos kommentistasi Maija &#060;3 Olen samaa mieltä kanssasi ja välillä tuntuu, että miettii hieman liikaakin onko tämä  nyt todella sitä mitä haluan elämältäni. Sairastumisen myötä sitä miettii elämää aika paljon uusiksi. Ystäviä putosi matkasta täälläkin, mutta juurikin välit vahvistui entisestään niiden kanssa, jotka ovat rinnallani olleet &#060;3 Uskon myös siihen, että syöpä on mukana elämässä, mutta se muuttaa muotoaan vuosien varrella. Vaikka syöpä onkin paska niin sen mukana elämä vahvistuu!! Ihanaa vuoden jatkoa sinulle &#060;3]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/#comment-4164">Maija</a>.</p>
<p>Kiitos kommentistasi Maija &lt;3 Olen samaa mieltä kanssasi ja välillä tuntuu, että miettii hieman liikaakin onko tämä  nyt todella sitä mitä haluan elämältäni. Sairastumisen myötä sitä miettii elämää aika paljon uusiksi. Ystäviä putosi matkasta täälläkin, mutta juurikin välit vahvistui entisestään niiden kanssa, jotka ovat rinnallani olleet &lt;3 Uskon myös siihen, että syöpä on mukana elämässä, mutta se muuttaa muotoaan vuosien varrella. Vaikka syöpä onkin paska niin sen mukana elämä vahvistuu!! Ihanaa vuoden jatkoa sinulle &lt;3</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Maija		</title>
		<link>https://lovingwhitestyle.fi/2019/01/02/harteilta-pudonnut-painolasti/#comment-4164</link>

		<dc:creator><![CDATA[Maija]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 09 Jan 2019 07:36:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://f40.temp.domains/~lovingwhisty/?p=6928#comment-4164</guid>

					<description><![CDATA[Kun aikaa kuluu voit ajatella viime vuotta voimaannuttavana asiana. Itse ajattelin sairastuttuani, että miksi en saanut elää sellaista tavallista elämää, sellaisiakin tylsiä päiviä jolloin pienet asiat harmittaa. Olisin ne kaikki tylsätkin päivät vaihtanut ilomielin senhetkisiin.  Siitä vain oli lähdettävä eteenpäin.
Nyt kun paljon aikaa on kulunut käyn läpi sitä vuotta mielessäni.  Valitettavasti myös  luokittelen ystäviäni sen mukaan miten he ottivat yhteyttä tai olivat tukena, vaikka tiedänkin, että joillekin syöpä on kauhea sana.  Eivät tiedä miten kohdata tai mitä sanoa.  Kuitenkin ne ystävät jotka olivat mukana tuntuvat rakkaimmilta ja meillä on enemmän jotakin yhteistä.
Vaikka syöpä ei enää ole jatkuvasti mielessä se kuitenkin pysyy tuolla takaraivossa koko loppuelämän ajan.  Eikä se suinkaan ole mikään kauhea asia, vaan saan siitä myös voimaa kohdata eteentulevia asioita.  Jes minä selvisin!!
Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi!
Maija]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kun aikaa kuluu voit ajatella viime vuotta voimaannuttavana asiana. Itse ajattelin sairastuttuani, että miksi en saanut elää sellaista tavallista elämää, sellaisiakin tylsiä päiviä jolloin pienet asiat harmittaa. Olisin ne kaikki tylsätkin päivät vaihtanut ilomielin senhetkisiin.  Siitä vain oli lähdettävä eteenpäin.<br />
Nyt kun paljon aikaa on kulunut käyn läpi sitä vuotta mielessäni.  Valitettavasti myös  luokittelen ystäviäni sen mukaan miten he ottivat yhteyttä tai olivat tukena, vaikka tiedänkin, että joillekin syöpä on kauhea sana.  Eivät tiedä miten kohdata tai mitä sanoa.  Kuitenkin ne ystävät jotka olivat mukana tuntuvat rakkaimmilta ja meillä on enemmän jotakin yhteistä.<br />
Vaikka syöpä ei enää ole jatkuvasti mielessä se kuitenkin pysyy tuolla takaraivossa koko loppuelämän ajan.  Eikä se suinkaan ole mikään kauhea asia, vaan saan siitä myös voimaa kohdata eteentulevia asioita.  Jes minä selvisin!!<br />
Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi!<br />
Maija</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
