Silloin ajattelin miten pitkä aika onkaan ensi kesään, mutta niin vain aika meidät saavutti. Mennyt vuosi on ollut elämäni upein <3 Ja se vain jatkuu koko ajan upeampana Minean kasvua seuratessa. Olen aina haaveillut äitiydestä ja tiennyt viihtyväni kotona lapsen kanssa. Ja niin on ollutkin ihan joka hetki! Hetkekään en ole ehtinyt olemaan tylsistynyt tai kokenut kaipaavani töihin. Pikemminkin päinvastoin voisin jäädä kokonaan kotiin, mikäli se olisi taloudellisesti mahdollista. Koen olevani sellainen ”kotiäiti” tyyppinen ihminen, joka lapsen hoidon ohella hoitaa kotia ja tekee ruoan valmiiksi ja nauttii siitä. Tottakai meillä J auttaa kotitöissä myös! Olen muutaman ystäväni suusta kuullut, että odota vain niin pian alat kaipaamaan töihin paluuta, kun lapsi koko ajan roikkuu lahkeessa kiinni. Tottakai on varmasti lapsestakin kiinni miten kotona viihtyy. Lapsen ollessa ”helppo” ja yksinäänkin viihtyvä ei välttämättä samalla lailla tunne kotona olemista kuin taas lapsen kanssa, joka kaipaa äidin seuraa enemmän. Meidän Minea on ollut niin kiltti etten paremmasta tiedä. Tottakai kaikki voi muuttua koska hyvänsä sen tiedostan kyllä. Oon todella kiitollinen siitä ettei univelasta tai muusta väsymyksestä ole tietoakaan. Vauvavuosi voisi olla mennyt myös sumussa väsymyksen painaessa alati olotilaa.

Me ollaan Minean kanssa kyläilty ystäviemme luona (onneksi meillä on päivisin auto käytössä), joka tietysti tuo paljon sisältöä päiviimme. Minealla onkin useita vauvakavereita <3 On ihanaa, kun voi jakaa vauva-arkea ystävien kanssa ja meille on kehkeytynyt tiivis tukiverkko ympärillemme. Turvaverkko on todella tärkeä varsinkin, kun isovanhemmat ovat satojen kilometrien päässä.

En voisi kuvitella olevani onnellisempi juuri nyt! Rakastan tuota pientä ihmistä niin paljon <3 Edelleen huomaan hämmästeleväni hänen olemassaoloaan ja sitä, että hän tosiaan on meidän vauva. Kuulosta varmaan hassulta 😀

Mulle on tosi tärkeetä, että saan viettää Minean kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Vauva-aikaa ei koskaan enää saa kokea uudestaan eikä sitä saa rahalla takaisin. Äitiyslomani loppuu ensi kuun lopulla ja ilmoitin viime viikolla jääväni kotiin loppuvuodeksi. Palaan siis töihin tammikuussa 2018 (ellei lottovoittoa tule), vaikka tiedän kuukausien olevan rankkoja taloudellisesti. Kotihoidontuella ei pitkälle pötki ja olenkin miettinyt josko jostain löytäisin osa-aikaisen työn loppuvuodelle. Kaikki tulot olisivat enemmän kuin hyödyksi! Asiakaspalvelusta tykkäisin kovasti! Pitäkää siis peukkuja töiden suhteen 🙂

Minean huoneeseen on saapunut tämä himoitsemani verhokatos! Se on kerrassaan ihanan herkkä ja sopii täydellisesti hänen huoneeseensa. Ninnin meillä ollessa he leikkivät ja lukivat majassa satuja <3 Pidettiin myös ukkosta kaikki yhdessä (kirjoittanut taisi pelätä eniten!) valojen loisteessa 🙂

Canopie MINIROOM gifted / bunny clock SILUETTIVERSTAS gifted

The post Ajatuksia äitiyslomasta appeared first on Loving White Style.