Heissan!
Täällä on jouduttu flunssan kouriin jo sunnuntai-illasta alkaen. Onneksi ei ainakaan vielä ole ollut lämpöä, mutta nessuja kuluu, köh köh! Toivotaan ettei Mineaan tartu 🙁
Olen sellanen, että kerään Minean lelut viltteineen aina kasaan hänen päikkäreiden ajaksi. Vaikka tiedän, että hetken kuluttua levitän ne siihen uudelleen. Teen tämän varmaankin siksi, että oloni on levollisempi katsellessani ympärilleni kodissamme. Toki tiedän, että tämä tulee muuttumaan, kun Minsku alkaa itse kuljettamaan leluja pitkin poikin 😀 Siihen asti mennään näin, paitsi eilen.
Eilen tunsin huonoa omaatuntoa siitä etten jaksanut kunnolla enkä ollut ihan kympillä mukana Minskun leikeissä. Olo oli kuin jyrän alle jäänyt, vaikkakin J olisi voinut jäädä kotiin, sanoin pärjääväni kyllä. Hyvinhan me pärjättiinkin ei siinä mitään, mutta eilen ei kerätty leluja kasaan eikä tehty mitään muutakaan paitsi ruoka. Laitoin J:lle viestin etten sitten oo tehny MITÄÄN kotitöitä. En jaksanu pyykkejä laittaa narulta kaappiin saati pedata sänkyä. Hän vastasi; ”Hoidat meidän lasta kotona ja oot vielä kipeänä. Älä ressaa! ” Tiedän ettei aina tarvitse olla superäiti ja jaksaa täysillä. Enkä tarkoita superäitiydellä mitään sen ihmeellisempää kuin lapsesta huolehtimista ja kotitöiden hoitamista. Oon pyrkinyt siihen, että koitan pitää kotia myös pystyssä J:n käydessä töissä. Olen kyllä sellainen ihminen etten osaa edes levätä/rauhoittua, jos koti on ihan hyrskyn myrskyn. Mieli on tyynempi, kun koti on siisti ja järjestyksessä.
Tietysti se harmittaa, ettei ihan samaan tapaan jaksanut Minskua leikittää kuin yleensä, mutta eihän siitä vahinkoa synny. J:n viesti oli hyvä muistutus siitä, ettei aina tarvitse jaksaakkaan. Tehtäväni on hoitaa Minskua ja muu tulee sen jälkeen. Toki ruoan pyrin tekemään päivittäin ihan itseänkin varten. Kotityöt hoidetaan yhdessä tai riippuen viikonpäivästä, mutta meillä kyllä J osallistuu kotitöiden hoitoon siinä missä minäkin. Tästäkin olen kovin kiitollinen <3
Noh onneksi tänään on jo hieman parempi olo, joten toivotaan, että pian helpottaa kokonaan!
Miten teillä hoidetaan kotityöt?
Onko kaikki kotityöt yhteisellä vastuulla vai oletteko kenties jakaneet ne puolison kanssa?
Tällä viikolla luvassa ainakin vielä asupostausta pitkästä aikaa, kuvissa näkyvien kynttilöiden sekä Minskun huoneen uusien suloisuuksien esittely, pysykää kuulolla!
– Marjut –
2 Comments
Annika / Pellavaajapastellia
Tää oli Marjut aivan ihana postaus, mun sydän suorastaan sykähti tälle <3 Olet aivan ihana äiti ja vaimo. Olet niin rakastava ja vastuuntuntoinen, tiedän sen vaikkei me olla koskaan edes tavattu <3 Ei ole helppoa antaa itselleen armoa ja lupaa olla vain. Helposti tulee paha mieli jos ei ehdit/jaksa tehdä kaikkea mitä oli aikonut tai mitä yleensä jaksaa tehdä. Mulla on kans ollut huono vointi pitkän aikaa jo ja kotityöt laahaa perässä. :/ Sen nyt vain täytyy antaa olla niin ja nauttia elämästä siinä määrin kuin pystyy 🙂 Meillä kotityöt ovat 95% minun vastuulla, tästä olemme yhdessä sopineet mieheni kanssa ja mulle se on pääsääntöisesti ihan ok järjestely. Olen nopea aikeissani eikä mulla kestä missään kovin kauaa. Oikea tehopakkaus, etten sanoisi 😀 Tsemppiä sinulle kovasti ja lämmin hali! <3
Marjut
Kiitos ihanasta kommentistasi <3 Todella kauniisti kirjoitettu ja kosketti kovasti! Aina ei vaan voi olla superäiti mutta parhaani yritän <3 Pääasia, että kotityöt tulee hoidettua ja niistä on sovittu jotenkin 🙂 Uskon ettei sinulla kauaa mene, kun laitat hihat heilumaan 😉