Lifestyle Lifie

Uusperhe – miten elämä on muuttunut ja miten arki sujuu?

Niin kiitollinen ja onnellinen kaikesta, mutta valehtelisin, jos väittisin uusperhe arkea helpoksi. Ehei – helppoa kaikki ei ole, mutta kaiken sen arvoista kylläkin. Sotkua siellä ja täällä, nahisteluua, tunteenpurkauksia, mustasukkaisuutta, mutta sitäkin enemmän haleja, suukkoja, leikkikavereita, iloa ja naurua ♥ Mitään en vaihtaisi, vaikka välillä hermoja kiristää eikä kahden keskeistä aikaa ole juurikaan. Mutta silti tiedän sydämessäni, että mun kuuluu olla tässä ja nyt ♥

Mitkä fiilikset?

Siinä tiivistetysti ja rehellisesti uusperhe fiilikset just nyt. Pakko myöntää, että onhan elämä muuttunut kertaheitolla viimeisten kuukausien aikana. Kuten aiemmin mainitsin, että uuden suhteen myötä elämään tuli kaksi pientä prinsessaa lisää ja alkoi myös kokopäivätyö neljän vuoden jälkeen. Siinä on aika paljon sulateltavaa yhdellä kertaa sitä ei voi kieltää. Peten muutettua mun luokse hänen tytöt on luonnollisesti meillä myös puolet ajasta. Eli meitä on viisi tyyppiä täällä kolmiossa puolet ajasta ja tottakai se on erilaista kuin mitä meillä oli aiemmin. Ehdittiin olla Minean kanssa kaksin melkein puolen vuoden ajan täällä kaksin. Siinä ajassa ehti tottua siihen, että hänen ollessa mulla me ollaan ihan kaksin ja äidin kaikki huomio on hänessä. Ja mä totuin myös siihen, että puolet ajasta oon yksin kotona, jolloin järjestys pysyi ja Mineankin kotona ollessa pyrin pitämään kodin siistinä. Nyt huomiota haluaa kolme neitiä ja tottakai se on kaikille uusi tilanne, mutta ennenkaikkea Minealle, joka on tottunut saamaan kaiken huomion aiemmin. Tottakai sitä huomiota yrittää antaa kaikille, mutta siihen on Minealla vielä totuttelemista ettei se aina ole samanlaista. Välillä on myös niin, että tyttöjen meillä olemiset menee ristiin ja kaikki ei ole yhtäaikaa meillä. Kuten nyt tällä viikolla on mennyt. Alkuviikko oltiin kolmestaan ja Minea sai meiltä tuplahuomion ja siitä hän kyllä nauttii suunnattomasti ♥ Nyt Peten tytöt on meillä huomiseen aamuun asti. Mun mielestä on kiva, että välillä tytöt onkin eriaikaan ja välillä taas yhtäaikaa. Tottakai se tarkoittaa silloin meille vähemmän kahdenkeskeistä aikaa Peten kanssa. Periaatteessa viikko viikko systeemi olisi helpoin ratkaisu, mutta itsestä tuntuu, että se on liian pitkä aika olla erossa Mineasta. Ja ainakin toistaiseksi mennään 3-5 yön vuoroissa, joka ollaan koettu hyväksi.

Tytöt tulee hyvin keskenään toimeen, mutta mustasukkaisuutta on välillä puolin ja toisin. Leikeissä pääasiassa leikitään nätisti ja etenkin viimeaikoina tytöillä on mennyt hyvin leikit yksiin. Onni toki lähes yhteinen ikä kaikilla, joka mahdollistaa samankaltaisia leikkejä. Tietty siskokset on aina siskokset, mutta hyvin ovat ottaneet Mineankin kahden koplaan mukaan. Tottakai välillä huomaa, että Minean tehdessä jotain ”ei toivottua” se heistä tuntuu suuremmalta kuin siskon tekemänä. Toivotaan, että pikkuhiljaa ja ajankanssa kaikki menee entistä paremmin, mutta sen tiedän, että nahisteltu tuskin koskaan kokonaan loppuu 😀

Kultainen keskitie

Uusperhe oli tietysti meille molemmille Peten kanssa uusi asia. Enkä ehkä olisi osannut ajatella sen olevan näinkin haastavaa. Tottakai jokaisella perheellä on omat tapansa toimia arjessa ja tietyt jutut omien lastensa kanssa se on selvää. Mutta, kun se toisen perheen arki tuodaankin osaksi sun omaa arkea tulee väistämättä yhteentörmäyksiä. Ja niin on meilläkin ehtinyt jo tulla. Toisen tapoja kyseenalaistetaan, mutta samalla koitetaan ottaa oppia toisen tavasta hoitaa asiat ja saada näin arki rullaamaan paremmin. Vaikka ollaankin otettu asioista yhteen niin meidän vahvuus on se, että käydään asiat heti läpi, sovitaan ne ja koitetaan miettiä miten ensi kerralla saman asian voisi hoitaa paremmin. Ja näin varmasti tehdään jatkossakin ja niin sen kuuluu mennäkin. Ei ole yhtä ja ainoaa tapaa hoitaa jotain tiettyä asiaa, vaan toiselta voi ottaa oppia. Tiedän olevani tiukka monessakin asiassa ja pieni hölläys ei varmaan jossain asioissa olisi pahitteeksi. Mutta yhtäaikaa toiselta taas toivoo hieman enemmän tiukkuutta, joten ehkä me jossain vaiheessa päästään siihen kultaiselle keskitielle. Tällä hetkellä mua stressaa eniten kodin siivoaminen ja tuntuukin siltä ettei kotona enään oikein muuta edes teekkään. Tottakai sitä sotkua syntyy enemmän, kun porukkaakin on enemmän. Oon vain tottunut aiemmin siihen, että kaikki on about järjestyksessä kotiintullessa ja aiemmin on tietty ollu enemmän myös aikaa siivota kuin nyt työelämään palattuani. Onneksi aina ei tarvi jaksaa pitää kotia ns kuvauskunnossa, vaikka se mun mielentilalle onkin yksi rauhoittavista tekijöistä. Helpoimmalla joskus pääsee, kun kotiin tullessa vain vetäisee tyttöjen huoneen kiinni 😀

Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa ja kuten sanoin etten mitää vaihtaisi, vaikka välillä ollaankin eripurassa ja desibelit nousee taivaisiin ♥

Muita kenellä uusperhe ja miten teidän arki sujuu?

4 Comments
Previous Post
10.9.2020
Next Post
10.9.2020

4 Comments

  • Maria

    Moi, kiva postaus! Miten bonuslapsien äiti ottaa asian, että hänen tytöt on paljon esillä sun somessa? Tai miten itse reagoisit, jos Minean isän uusi nainen jakaisi lapsestasi somessa tunnistettavia kuvia? 🙂 En tarkoita tällä mitään pahaa, vaan ihan uteliaana kysyn. Some on nykyään niin iso osa meidän arkea ja paljon puhutaan myös lasten oikeudesta yksityisyyteen jne. Lähinnä siis kiinnostaa miten tää puoli on hoidettu ja millaisia ajatuksia se herättää?

    • Marjut

      Kiitos kommentistasi ja ajatuksistasi! Olemme Minean osalla tehneet sen päätöksen Jannen kanssa aikanaan, ettei Mineasta näy suoraa kasvokuvaa somessani esillä. Tarkoitan ettei hänen kasvoja pysty ns. skannaamaan mistään kuvasta. Sama pätee myös Peten lapsiin. Emme koe kuvien olevan tunnistettavia, jos lasten koko kasvot eivät näy. Lasten äitille lasten kuvissa oleminen on ok. Olemme tarkkoja siitä ettei lasten kuvat joutuisi vääriin käsiin ja niitä käytettäisiin väärin. Siksi ei suoria kasvokuvia tulla näkemään, vaikka kaikkein ihaninta tietysti olisi näyttää tyttöjen ihanat kasvot kuvissakin kaikille, mutta sellainen ei tule tapahtumaan. Tottakai lapset saatetaan tunnistaa kadulla, mutta se on eri asia kuin laittaa someen kuvia heistä kasvoillaan. Toivottavasti osasin selittää ajatukseni ymmärrettävästi 🙂

  • Hertta

    Törmäsin blogiisi ihan äskettäin ja postauksia selatessa täytyikin alkaa kommentoimaan samantien. Ihana lukea, että olet selvinnyt erosta ja löytänyt uuden onnin näinkin lyhyessä ajassa. Itselleni(kin) uusperhe on uusi asia ja tuntuisi tosi oudolta kuvitella se omalle kohdalle. Mutta on mahtavaa nähdä blogien kautta erilaisia tarinoita ja sukeltaa sitä kautta toisten maailmaan ja oppia uutta. Kaikkea hyvää syksyysi! Nauti <3

    • Marjut

      Kiitos kommentistasi <3 Ihana kuulla, että olet löytänyt blogiini ja pidät sen sisällöstä 🙂 Olen todella onnellinen elämästäni juuri nyt ja kiitollinen kaikesta <3 Tottakai edelleen harmittaa perheen rikkoontuminen, mutta joskus on tehtävä ikävämpiä valintoja saadakseen jotain tilalle. Koskaan ei elämästä tiedä miten kaikki menee, joten kannattaa nauttia joka hetkestä eikä pitää mitään itsestäänselvyytenä. Kaikkea hyvää teille syksyyn myös <3 Nautitaan <3

Leave a Reply

Artikkelit

Related Posts

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Seuraa minua!