Category

Lifestyle

baby Lifestyle Lifie

Mun itkuiset fiilikset & Minean uusi voimistelu harrastus

Tänään oli hetki, kun vein Minean isälleen ja hän jäi itku kurkussa ovelle. Se hetki tuntuu niin pahalta niin pahalta. Onneksi nuo kerrat on voinu laskea yhden käden sormilla koko aikana. Silti ne hetket tuntuu niin kivuliailta ja surullisilta ettei tiedä mitä siinä hetkessä pitäisi tehdä. Tai siis tiedän tottakai, mutta aina se ei ole helppoa. Pidän pään kylmänä siitä etten itse ala itkemään, koska se vain pahentaisi tilannetta. Niimpä puren hammasta ja nurkan takana annan omille tunteille vallan. Ja tottakai tiedostan sen, että tässä tilanteessa ollaan omasta päätöksestä, mutta sen kanssa on vain elettävä. Tottakai olisi ihaninta, että Minea voisi olla vierellä koko ajan, mutta ihan yhtälailla siellä toinen odottaa milloin neiti tulee hänen luokse ♥ Onnea Minealla on maailman parhaat oltavat kodeissaan ja rakastavia ihmisiä ympärillä. Niin kiitollinen siitä miten hienosti kaikki on mennyt ja siitä miten Minea on ottanut uudet ihmiset elämäänsä. Kuten aiemmin sanoin Uusperhe -postauksessa niin aina kaikki ei ole ruusuilla tanssimista, mutta eikai missään lapsiperheessä ole?

Voimistelu harrastus

Tämä kaikki opettaa elämästä uudenlaisia asioita, joista tulee niin onnellisia kuin vähemmän onnellisia fiiliksiä. Päällimmäisenä kuitenkin se äärimmäisen syvä rakkaus tuota pientä ihmistä kohtaan ♥ Minea täyttää pian neljä vuotta ja tuntuu, että hän on jo niin mielettömän iso tyttö. Tänään Minea oli toista kertaa voimistelutunnilla ja sinne hän jäi reippaasti yksin, kun itse menin siksi aikaa lenkille. Hetken ehdin seurata sivusta heidän menoa ennen tunnin päättymistä ja niin rohkeasti neiti siellä veti menemään. Ihana nähdä miten toinen kertoo tohkeissaan mitä uutta oli oppinut ja odottaa jo seuraavaa tuntia. Vaikka tuo neiti kasvaakin kovaa vauhtia niin onneksi on vielä hetkiä, kun hän esim. pyytää syöttämään loput ruoasta ja sen teen enemmän kuin mielelläni. Kauaa ei sitäkään enään saa tehdä, joten onneksi vielä edes silloin tällöin.

Onko tuttuja tilanteita ja miten te ootte niissä pärjänneet?

2 Comments
Lifestyle Lifie

Puolison huomioiminen arjen keskellä

Mun piti kirjoittaa teille tänään ihan eri aiheesta, mutta sainkin päähäni tehdä Petelle pienen yllärin niin suunnitelmat muuttui. Pete vei tytöt jumppaan ja lasten äidille päiväkodin jälkeen, joten oli kotona vasta ennen kasia nyt illalla. Tein itse etäpäivän tänään kotoa, jolloin sain idean piristää häntä arjen kiireessä.Pyysin ilmoittamaan ollessaan tulossa kotiin ja mä olin tehnyt ruoan valmiiksi, kattanut pöydän, sytyttänyt kynttilät ja pukeuduin vielä pikkumustaan ♥ Sanoin, että pitää sitten soittaa ovikelloa tullessaan, jotta sain toivottaa hänet tervetulleeksi kotiin. Olisi ollut huippua saada herran ilme videolle mun ollessa avaamassa ovea mekko päällä ja kynttilöiden palaessa taustalla. Kuulemma kelpasi tulla kotiin ♥

Etenkin nyt uusperheen arjen keskellä puolison huomioiminen on kullanarvoista eikä siihen vaadita paljoa, Pienikin kosketus ohimennessä merkitsee toiselle paljon ja niillä hetkillä jaksaa pyörittää arkea. Oon super onnellinen siitä, että Pete näyttää tunteensa ja haluaa antaa huomiota sekä myös kaipaa sitä itse. Siinä suhteessa(kin) me ollaan ihan täydellinen match ♥ Toista kun ei voi pakottaa antamaan huomiota ellei se tule hänestä itsestään. Mä rakastan sitä, että voi sohvalla käpertyä toisen syliin, saa silityksiä ja pusuja sekä illalla voi nukahtaa lusikkaan, ah niin parasta ♥

Tottakai sen tiedostaa ettei aina ole yhtä auvoista arkea, mutta silloinkin ne pienet jutut toista kohtaan – oli se sitten toisen pyykkien peseminen, lemppariherkun ostaminen tai vaikka iltapalan tekeminen on tärkeitä ja merkittäviä. Itelle ainakin tulee ihana olo siitä, että näkee toisen ilahtuvan ihan pienestäkin asiasta.

Kuinka usein te huomoitte puolisoanne tai tykkäättekö te saada huomiota toiselta?

2 Comments
baby Lifestyle Lifie

Minean varhaiskasvatuskeskustelu, joka sai mut kyyneliin

Te lasten vanhemmat tiedätte, että päiväkodissa käydään joka vuosi varhaiskasvatuskeskustelu eli vasu. Tänä vuonna se hoidetiin puhelimen välityksellä vallitsevan tilanteen vuoksi. Tavallaan tuleva keskustelu aina jännittää, kun kuulee oman lapsen kehitykset ja kehityksen paikat. Mineaa on aina luonnehdittu iloiseksi, uteliaaksi, päättäväiseksi ja sosiaaliseksi. Aika samoilla adjektiiveilla kuin itse luonnehtisin, vaikka ei kyllä aina niin ujolta vaikuta. Hänellä on kuulemma päiväkodissa paljon kavereita joiden kanssa hän tykkää leikkiä. Osaa kuulemma noudattaa sääntöjä aina tahtoessaan – tämä kieltämättä huvitti. Tilanteen tullen Minea on super kiltti, mutta seurasta riippuen aikuisen puhe unohtuu eikä sääntöjä muisteta noudattaa. Tämä pätee varmaan monenkin lapsen kohdalla 😀

Minealla on aina ollut ”raju” tapa näyttää hänen rakkautta muita kohtaan. Hänen halit saattaa toisesta tuntua puristamiselta, koska hän tykkää vain halata niin kovin toisia. Tavallaan söpöä, mutta toisen mielestä se ei tunnu siltä miltä Minea sen tarkoitti tuntuvan. Minealle on opetettu, että kaikki tunteet saa ja pitää näyttää, mutta ollaan yritetty kertoa tuon rakkauden näyttämisessä hieman pienempää volyymia. Ihanahan se on, että neiti uskaltaa näyttää tunteensa ja toivon, että hän pitää siitä aina kiinni ♥ Minea on kielellisesti taitava, puhuu selkeästi ja käyttää adjektiiveja. Ikäänkin kuuuvasti hän kyselee paljon ‘mitä” ja ”miksi” kysymyksiä. Niihin saa vastailla myös päiväkodin ulkopuolella 😀 Hieman olisi vielä harjoiteltavaa muutaman kirjaimen ääntämisen kohdalla, mutta se on niin pientä ettei siitä ole syytä huolestua. Päiväkodista kerrottiin, että  Minea on omatoiminen ja omaa hyvät perusliikuntataidot. Hänen kynäote on hento kuin siveltimellä, mutta ajan myötä vahvistuu.

Minea oppii, kun häntä neuvotaan ja hän osaa kertoa ajatuksistaan. Häneltä olikin kysytty ennen varhaiskasvatuskeskustelu mm. ”Missä hän mieluiten tykkää kotona olla?” Siihen Minea oli vastannut, että äidin sylissä – en kestä ♥ Ja sitten häneltä oli kysytty mitä hän haluaa vielä oppia päiväkodissa ja vastaus oli ollut, että askartelemaan. Oli kysytty tarkemmin, että mitä neiti haluaisi oppia askartelemaan ja hänen vastaus sai mut kyyneliin – äidin hiukset, kädet ja silmät ♥ Miten ihmeessä tuo maailman ihanin mini tyyppi on osannut ja halunnut sanoa juuri tuon lauseen? Silmäkulmat edelleen kostuu, kun edes ajattelen koko asiaa. Voin kertoa, että tuon vasu-keskustelun päätyttyä olisin vain halunnut samantien lähteä hakemaan Minea päiväkodista, napata hänet syliin ja kertoa miten paljon häntä rakastan! Odotin vain koko päivän, että saan hakea hänet päiväkodista ja rutistaa syliini ja niin todellakin tein. Vaikka joka päivä sen teen moneen kertaan niin tuolloin siinä oli erityinen fiilis. Vaikka me tietysti Minean kanssa välillä otetaan yhteen, jolloin aina myös sovitaan ja pyydetään tarvittaessa anteeksi halusi tuo pieni ihminen sanoa äidistä noin. Se tuntui etuoikeutetulta ja tuntuu edelleen.

Varhaiskasvatuskeskustelu on todella tärkeä ja oon iloinen, että sellaisia on olemassa. Näin tuetaan lapsen kehitystä ja ollaan auttamassa elämän eri osa-alueilla.

Minea rakas, äiti rakastaa sua äärettömyyksiin ja sieltä takaisin – aina ♥

Nämä ihanat kuvat otettiin aiemmin kesällä Susanna Hynysen studiolla. Iso suositus Susannan kuville ja tuolle kauniin boheemille studiolle!

Olisi ihana kuulla mitä koskettavaa teille oma tai läheisen lapsi on sanonut?

4 Comments
Lifestyle Lifie

Uusperhe – miten elämä on muuttunut ja miten arki sujuu?

Niin kiitollinen ja onnellinen kaikesta, mutta valehtelisin, jos väittisin uusperhe arkea helpoksi. Ehei – helppoa kaikki ei ole, mutta kaiken sen arvoista kylläkin. Sotkua siellä ja täällä, nahisteluua, tunteenpurkauksia, mustasukkaisuutta, mutta sitäkin enemmän haleja, suukkoja, leikkikavereita, iloa ja naurua ♥ Mitään en vaihtaisi, vaikka välillä hermoja kiristää eikä kahden keskeistä aikaa ole juurikaan. Mutta silti tiedän sydämessäni, että mun kuuluu olla tässä ja nyt ♥

Mitkä fiilikset?

Siinä tiivistetysti ja rehellisesti uusperhe fiilikset just nyt. Pakko myöntää, että onhan elämä muuttunut kertaheitolla viimeisten kuukausien aikana. Kuten aiemmin mainitsin, että uuden suhteen myötä elämään tuli kaksi pientä prinsessaa lisää ja alkoi myös kokopäivätyö neljän vuoden jälkeen. Siinä on aika paljon sulateltavaa yhdellä kertaa sitä ei voi kieltää. Peten muutettua mun luokse hänen tytöt on luonnollisesti meillä myös puolet ajasta. Eli meitä on viisi tyyppiä täällä kolmiossa puolet ajasta ja tottakai se on erilaista kuin mitä meillä oli aiemmin. Ehdittiin olla Minean kanssa kaksin melkein puolen vuoden ajan täällä kaksin. Siinä ajassa ehti tottua siihen, että hänen ollessa mulla me ollaan ihan kaksin ja äidin kaikki huomio on hänessä. Ja mä totuin myös siihen, että puolet ajasta oon yksin kotona, jolloin järjestys pysyi ja Mineankin kotona ollessa pyrin pitämään kodin siistinä. Nyt huomiota haluaa kolme neitiä ja tottakai se on kaikille uusi tilanne, mutta ennenkaikkea Minealle, joka on tottunut saamaan kaiken huomion aiemmin. Tottakai sitä huomiota yrittää antaa kaikille, mutta siihen on Minealla vielä totuttelemista ettei se aina ole samanlaista. Välillä on myös niin, että tyttöjen meillä olemiset menee ristiin ja kaikki ei ole yhtäaikaa meillä. Kuten nyt tällä viikolla on mennyt. Alkuviikko oltiin kolmestaan ja Minea sai meiltä tuplahuomion ja siitä hän kyllä nauttii suunnattomasti ♥ Nyt Peten tytöt on meillä huomiseen aamuun asti. Mun mielestä on kiva, että välillä tytöt onkin eriaikaan ja välillä taas yhtäaikaa. Tottakai se tarkoittaa silloin meille vähemmän kahdenkeskeistä aikaa Peten kanssa. Periaatteessa viikko viikko systeemi olisi helpoin ratkaisu, mutta itsestä tuntuu, että se on liian pitkä aika olla erossa Mineasta. Ja ainakin toistaiseksi mennään 3-5 yön vuoroissa, joka ollaan koettu hyväksi.

Tytöt tulee hyvin keskenään toimeen, mutta mustasukkaisuutta on välillä puolin ja toisin. Leikeissä pääasiassa leikitään nätisti ja etenkin viimeaikoina tytöillä on mennyt hyvin leikit yksiin. Onni toki lähes yhteinen ikä kaikilla, joka mahdollistaa samankaltaisia leikkejä. Tietty siskokset on aina siskokset, mutta hyvin ovat ottaneet Mineankin kahden koplaan mukaan. Tottakai välillä huomaa, että Minean tehdessä jotain ”ei toivottua” se heistä tuntuu suuremmalta kuin siskon tekemänä. Toivotaan, että pikkuhiljaa ja ajankanssa kaikki menee entistä paremmin, mutta sen tiedän, että nahisteltu tuskin koskaan kokonaan loppuu 😀

Kultainen keskitie

Uusperhe oli tietysti meille molemmille Peten kanssa uusi asia. Enkä ehkä olisi osannut ajatella sen olevan näinkin haastavaa. Tottakai jokaisella perheellä on omat tapansa toimia arjessa ja tietyt jutut omien lastensa kanssa se on selvää. Mutta, kun se toisen perheen arki tuodaankin osaksi sun omaa arkea tulee väistämättä yhteentörmäyksiä. Ja niin on meilläkin ehtinyt jo tulla. Toisen tapoja kyseenalaistetaan, mutta samalla koitetaan ottaa oppia toisen tavasta hoitaa asiat ja saada näin arki rullaamaan paremmin. Vaikka ollaankin otettu asioista yhteen niin meidän vahvuus on se, että käydään asiat heti läpi, sovitaan ne ja koitetaan miettiä miten ensi kerralla saman asian voisi hoitaa paremmin. Ja näin varmasti tehdään jatkossakin ja niin sen kuuluu mennäkin. Ei ole yhtä ja ainoaa tapaa hoitaa jotain tiettyä asiaa, vaan toiselta voi ottaa oppia. Tiedän olevani tiukka monessakin asiassa ja pieni hölläys ei varmaan jossain asioissa olisi pahitteeksi. Mutta yhtäaikaa toiselta taas toivoo hieman enemmän tiukkuutta, joten ehkä me jossain vaiheessa päästään siihen kultaiselle keskitielle. Tällä hetkellä mua stressaa eniten kodin siivoaminen ja tuntuukin siltä ettei kotona enään oikein muuta edes teekkään. Tottakai sitä sotkua syntyy enemmän, kun porukkaakin on enemmän. Oon vain tottunut aiemmin siihen, että kaikki on about järjestyksessä kotiintullessa ja aiemmin on tietty ollu enemmän myös aikaa siivota kuin nyt työelämään palattuani. Onneksi aina ei tarvi jaksaa pitää kotia ns kuvauskunnossa, vaikka se mun mielentilalle onkin yksi rauhoittavista tekijöistä. Helpoimmalla joskus pääsee, kun kotiin tullessa vain vetäisee tyttöjen huoneen kiinni 😀

Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa ja kuten sanoin etten mitää vaihtaisi, vaikka välillä ollaankin eripurassa ja desibelit nousee taivaisiin ♥

Muita kenellä uusperhe ja miten teidän arki sujuu?

4 Comments
Lifestyle Lifie

Pohdintaa asumisjärjestelystä & uuden kodin haaveilua

Kaupallinen yhteistyö Bigbank & Indieplace 

Heippa ihanat siellä! Moni teistä tietääkin, että me ollaan Peten kanssa muutettu saman katon alle tai siis Pete mun katon alle ♥♥ Ja näin ollen myös Peten tytöt on meillä puolet ajasta, kuten myös Minea tietenkin. Viidestään kolmiossa asuessamme meinaa välillä tila loppua kesken eikä varmaan ihmekään. Tytöille on tosiaan nyt yksi huone niin leikkimiseen kuin nukkumiseen ja se tuottaa välillä haasteita. Nukkumisjärjestelytkin on vähän niin ja näin tällä hetkellä yhden nukkuessa sängyssä ja kahden patjalla lattialla. Näin siis silloin, kun kaikki tytöt ovat yhtä aikaa täällä. Väkisinkin ollaan mietitty isompaa asuntoa jossain vaiheessa tilanpuutteen vuoksi. Käytiin viime viikolla myös ihastelemassa ja fiilistelemässä asuntomessuja Tuusulassa. Sieltä jäi varsinkin sellainen asuntokuume päälle, että huhuh!

Nykyisessä asunnossa pitää kuitenkin asua sinne ensi kevääseen asti, joten ihan heti ei muuttoa ole siis edessä. Toki välillä oon saattanut kurkata Oikotien tarjonnan vapaana olevista asunnoista, mutta ihan vain mielenkiinnosta, mitä olisi tarjolla. Luulen kuitenkin, että jos hankittaisiin uusi asunto niin me remontoitaisiin sitä itse matkan varrella. Petellä on työnsä puolesta paljon kokemusta asuntojen rakentamiseen ja saneerauksiin liittyen, joten tee-se-itse projekti olisi meidän kohdalla varmaan SE ratkaisu.

Remonttiunelmia fiksusti

Kaikkein paras ratkaisu olisi tietysti se, että remonttirahat lojuisi siinä vaiheessa valmiina tilillä, mutta se harvemmin on kuitenkaan näin. Onneksi remontin tai muun projektin ei tarvitse siihen kaatua vaan silloin voi miettiä lainan ottamista asian loppuun viemiseen. Tässä vaiheessa haluan korostaa, että lainaa kannattaa ehdottomasti hakea vain silloin, kun siihen on todella tarvetta. Mikäli lainalle sitten on tarvetta niin Bigbank on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto luotonmyöntäjänä. Bigbankiltä voit hakea lainaa monenlaisiin tarpeisiin elämän varrella luotettavasti, fiksusti ja helposti. Bigbank Remonttilaina lainaa voit hakea yksin 25 000 euroon asti tai puolison kanssa aina 50 000 euroon asti ja se tarjoaa aina kilpailukykyisen koron. Lainalaskurin avulla saat räätälöidyn tarjouksen just sun projektiin sopivaksi sekä vapautat pääomaa arjen muihin menoihin. Voit itse määrittää lainasumman ja laina-ajan.  Ja mikäli hyväksyt lainatarjouksen niin sulla on 60 päivän kuluton peruutusturva, jos käykin niin, että remppasuunnitelmat muuttuu tai peruuntuu. Muista kuitenkin, että remonttilaina on investointi, josta on vain hyötyä. Hakemuksen Bigbank Remonttilainasta voit tehdä helposti netissä täällä.

Millainen uusi koti olisi haaveissa?

T i l a v a m p i – se on se tärkein kriteeri. Ei niinkään ne neliöt vaan, että huoneita olisi olohuoneen lisäksi kolme. Eli meidän makuuhuone sekä tytöille huone nukkumiseen ja erikseen leikkimiseen Se tuntuisi järkevältä ratkaisulta eikä huoneen käyttöaste olisi niin korkealla kuten nyt on. Näin voitaisiin leikkihuoneesta tehdä samalla jumppailuun/treenailuun liittyvä huone laittamalla sinne puolapuut, voimistelumatto yms. Jollaisesta huoneesta tytöt on jo nyt haaveillut. Toki en voi olla ikävöimättä omaa pihaa/terassia, joten toivon mukaan myös sellainen tulevasta asunnosta löytyisi. Ja tietty tärkeä kriteeri on sijainti, mutta onneksi siinä vaiheessa on jo koko ajan kaksi autoa niin se toki helpottaa kulkemisia töihin ja päiväkotiin. Meillä menee Peten kanssa mielettömän hyvin yksiin kaikki sisustusjutut / materiaalit niin en usko, että niistä kauheasti tarvitsee kummankaan vääntää 🙂 En malta odottaa sitä, että saadaan jossain vaiheessa meille isompi asunto ♥

Onko teillä menossa asuntoon liittyviä remppaprojekteja tai haaveita?

 

 

 

Ei kommentteja

Artikkelit

Instagram

  • Pro bono @roosanauha & @mellakkahelsinki 💗
Kuten te kaikki tiedätte tämä asia koskettaa mua liiankin hyvin. Kukaan ei koskaan voi tietää mitä huominen tuo tullessaan ja milloin täältä lähdetään. Kohta tulee 3 vuotta mun rintasyöpä diagnoosista, jonka muistan edelleen liiankin elävästi. Niin kiitollinen lääkäreille ja syöpätutkimuksille siitä, että voin edelleen olla tässä.

Sen vuoksi halusin ehdottomasti ottaa osaa Roosa Nauha - keräykseen. Tästä syksystä asti keräys tukee rintasyöpätutkimusten lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Keräykseen voit osallistua tekemällä lahjoituksen https://oma.syopasaatio.fi/14619
Maksutapoina käyvät Mobilepay, korttimaksu ja verkkopankki.

Haastan teidät kaikki mukaan!! Vedetään siis yhdessä digitaalinen nauha läpi suomen ja tehdään suomesta maailman välittävin kansa 💗🎀

#roosanauha #nauhakaikille #välittävinkansa
  • Terkkuja tien päältä - täällä ollaan koko porukalla menossa Kokkolaan ❤️ Vähän jännitti miten tytöt jaksaa 6 tuntia istua nätisti, mut puoli väli mennyt ja hyvin menee ✌🏻 Perillä meitä äiti ja mummu jo odottelee 😍
Mitäs teille kuuluu?

Tyttöjen ulkoiluvaatteet saatu @kappahl
  • " Koen et tämä ei ole suhde vaan tämä on kaikkeus" Nuo sanat @seppapete sanoi mulle tänään ja voin kertoa ettei kyyneliltä säästytty❤️😭 Tuo mies on jotain niin uskomatonta ja se miten meidän elämät kietoutuu yhteen tuntuu taianomaiselta.

 Ollaan moneen kertaan todettu se miten voidaan olla toistemme seurassa täysin sitä mitä ollaan ja saadaan toisistamme parhaat puolet esiin❤️

Nyt nappaan tuon mieheni kainaloon, suljen silmät ja tunnen kiitollisuutta 🙏🏻
  • En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä (onneksi todella harvoin), kun Minea itkee perään lähtiessään multa 😭❤️ Itse pysyn tilanteessa kovana, mutta nurkan takana itku tulee väkisin. Se on kaikille yhtä ikävä hetki, mutta onneksi tiedän ettei se kestä montaa minuuttia kauempaa. Onneksi Minealla on maailman parhaat oltavat kodeissaan ja rakastavia ihmisiä ympärillä ❤️🙏🏻 Tuo pieni on vain niin äärettömän rakas❤️😭
  • Kuinka usein te yllätätte puolisonne arjen keskellä? @seppapete tuli tänään vasta illalla kotiin ja mä päätin tehdä ruoan valmiiksi, kattaa pöydän, sytyttää kynttilät ja laittaa mekon päälle (kurkkaa stoori) 🥰 Kieltämättä elämä uusperheen arjen keskellä on aikamoista härdelliä ja silloin ne pienetkin huomionosoitukset on kullanarvoisia❤️❤️
Ihanaa iltaa 😘
  • Minea oli kertonut päiväkodissa, että haluaa sielä vielä oppia askartelemaan äidin kädet, hiukset ja silmät ❤️ Arvatkaapa olinko itkusilmässä kuultuani tuon vasu-keskustelussa päiväkodissa 😭😭 Mitä kaikkea tuo pieni ihminen osaakaan ajatella, en aina voi ymmärtää ❤️ Minea rakas, äiti rakastaa sua äärettömyyksiin ja sieltä takaisin aina, vaikka välillä otetaankin yhteen ❤️🙏🏻#lokakuiset2016 #miniminä

Seuraa minua!