Kirurgin tapaaminen

Tasan kahden viikon päästä tänään mut leikataan. APUA!! Mua jännittää jo aikalailla! Leikkaus siirtyi onneksi vain päivällä eteenpäin eli on siis 17.4. Tavattiin leikkaava kirurgi viime tiistaina ja oon tässä viikon verran koittanut sisäistää mitä tuleman pitää. Ensinnäkin mun kirurgi on aivan ihastuttava nainen ja se onneksi vähän poistaa jo jännitystä. Tavatessamme hän halusi heti nähdä miltä rinta näyttää ja sanoi sen näyttävän paremmalta kuin kuvat antavat ymmärtää. Se oli hieno uutinen! Oltiin ilmeisesti luultu ettei mun rinnan ihoa voitaisi käyttää vaan tarvittaisiin ihosiirtoa. Mut nähtyään hän tiesi heti mitä tehdään ja soitti vielä puhelun kollegalleen onko ok muuttaa suunnitelmaa. Kerroin aiemmin, että oli puhetta syöpälääkärin kanssa selkälihaksen kielekkeen kääntämisestä, mutta sellaista ei tarvitsekaan tehdä. Kirurgi sanoi, että tämä suunnitelma on mun kohdalla paras ja samalla siis tehdään rinnan korjausleikkaus. Se vasta hieno uutinen olikin! Olin tietenkin varautunut siihen, että korjausleikkaus tulee vasta jopa vuosia myöhemmin. Nyt muutos kropassa ei tulekkaan olemaan niin iso kuin odotin. Tärkeintä on tietenkin saada kasvain pois eikä sillä saanko uuden rinnan heti vai myöhemmin. Mutta pakko myöntää, että oon iloinen siitä, että saankin sen jo nyt!

Ja nyt toimitaankin näin; Mun oma iho voidaan säästää ja kasvain+rinta sisältä poistetaan. Jotta iho ei pääse kurtistumaan niin rinnan sisään laitetaan venytin, jota kutsutaan expanderiksi. Se oli sellainen mokalta tuntuva pussi, jonka sisään laitetaan keittosuolaliuosta. Leikkaus vaiheessa laitetaan jo vähän liuosta ja rintaan tulee jäämään hetkeksi letku kiinni, josta liuosta pikkuhiljaa lisätään sopivan koon saamiseksi. Kirurgi kertoi, että nänni voitaisiin säästää, jos siinä ei ole mitään syöpäsoluja. Leikkaus kestää noin 1,5 tuntia ja sinä aikana nänni voidaan tutkia ja se mahdollisesti laitetaan takaisin. Leikkauksessa poistetaan myös kainalon imusolmukkeet ja ymmärtääkseni se tekee leikkauksesta ”suuremman”. Kainalosta saattaa lähteä tunto joksikin aikaa ja rinnasta toki taas kokonaan. Rinnan osalta saattaa kuulemma tuntua hassulta, kun esim kylmää tai kuumaa vettä ei tunne ollenkaan. Kainalo saattaa tuntua aluksi siltä, että siellä on tennispallo tai jopa jalkapallo, eli kättä olisi vaikeaa laittaa alas. Tuon tuntemuksen pitäisi kuitenkin kestää vain jonkin aikaa eikä jäädä pysyvästi. Myös kainaloon tulee jäämään letku, josta mahdollisesti kertyvä neste saadaan poistettua.

Mikäli kroppa ottaa expanderin hyvin vastaan ja kaikki menee muutenkin hyvin, sen tilalle vaihdetaan myöhemmin silikoni. Aiemman yhden ison leikkauksen tilalle tulee siis kaksi leikkausta, joista toinen paljon pienempi. Toinen leikkaus tulee olemaan vuoden sisällä ja siitä toipuminen on nopeampaa kuin nyt tulevan. Ymmärsin ettei mulle voida tehdä rintaa omasta kudoksesta, kun ei oikein ole mistä ottaa. Joskus siis rintaa voidaan täyttää omalla rasvalla esim jalasta tai mahasta.

Kokemukset expanderista on kuulemani mukaan hyviä ja toki luotan kirurgin suunnitelmaan. Mua ei oo koskaan leikattu tai nukutettu, joten kaikki tuntuu jännittävältä ja vähän pelottavalta. Tapasin tuolla samalla reissulla myös syöpähoitajan ja anestesiahoitajan. He kertoivat lisää sairaalassa oloajasta ja nukutuksesta. Sain myös kysyä kaikki asiat, jotka mua mietitytti tai pelotti. Koin saavani hyvin ammattimaista ja empaattista vuorovaikutusta hoitajien kanssa. Kaikki tehdään just mua varten ja kaikki pitää musta huolta ♥

Perjantaina on vielä edessä PET-kuvaus, jonka tulokset myös jännittää. Tuloksia pitää odottaa ensi viikkoon ennekuin lääkäri ne soittaa. Kirurgi kyllä rauhoitteli mua ja sanoi kuvauksen olevan lähinnä vain heitä ja leikkausta varten. Nyt siis vain odotetaan hyviä uutisia siitä, että aktiivisia syöpäsoluja olisi mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan!

Vaikka tuleva jännittää on niin helpottavaa saada tuo möykky pois kropasta!! Leikkauksen jälkeen on noin kuukausi väliä ja sitten alkaa vielä 4-5 viikon ajan sädehoito. Siitä kuulen myöhemmin taas lisää. Onneksi mun olo alkaa tosiaan olemaan ihan normaali jo ja saan tämän kaksi viikkoa touhuta Minean kanssa oikein kunnolla. Sitten leikkauksen jälkeen pitää ottaa iisisti ja Janne jääkin kolmeksi viikoksi isyyslomalle ♥

Ette muuten usko! Mä kerroin teille meidän pääsiäisestä ja unohdin täysin mainita, että vietin perjantain-iltana pari tuntia Jorvin päivystyksessä. Meillä oli oikeasti niin ihana ja touhukas pääsiäinen, että olin jo unohtanut koko käynnin. Mulla oli ollu koko alku viikon rakkoja suussa ja ne vain paheni pahenemistaan. Lopulta perjantaina suu oli niin kipeä etten meinannut pystyä syömään tai puhumaan. Oli pakko lähteä näyttämään suuta päivystykseen, kun apteekista ei saanut apua riittävästi. Jonotin vajaan tunnin päästäkseni vastaanotolle ja onneksi kyse ei ollut sen suuremmasta jutusta. Rakkoja ne eivät kuitenkaan olleet vaan epäilys sieni-infektiosta, jonka hoitoon sain ilman reseptiä saatavan purskutteluaineen. Ac-hoito saattaa aiheuttaa juurikin suu alueelle haavaumia ja rakkoja, joten eipä ihmekkään. Purskutteluaine alkoi jo auttamaan ekan kerran jälkeen ja nyt suu on jo kokonaan parantunut, onneksi! Osaa taas arvostaa ruokaa, kun saa kunnolla syötyä.

Mutta siis nyt perjantain kuvaukseen, ensi viikolla tulosten kuuleminen ja sitten leikkaus. Näillä mennään!