Category

rintasyöpä

Lifie rintasyöpä

Eylure C-lash irtoripset syöpähoitojen herkistämälle iholle

Kaupallinen yhteistyö Eylure C-lash & Polhem 

Kun mua pyydettiin tähän kampanjaan mukaan – oli vastaukseni ehdottomasti KYLLÄ sillä aihe koskettaa mua läheltä. Sairastuessani rintasyöpään joulukuussa 2017 sain tietoa tulevasta hoitohenkilökunnalta sekä vertaissiskoilta. Tiesin siloin, että systostaattihoidot tulisi viemään mun hiukset, ripset ja kulmakarvat. Tietenkin niiden lähteminen on yksilöllistä, mutta poikkeuksetta olin kuullut vain niiden lähtemisestä. Tai siitä miten juurikin ripset ovat harventuneet tai tippuneet kokonaan pois. Itselläni oli sairastumisen aikaan ripsienpidennykset, jotka otin pois, jottei omat ripset tippuisi niiden painosta vieläkin helpommin. Ensimmäisestä sytostaattihoidosta meni muutama viikko, kun hiukset alkoi lähteä ja pian huomasin myös ripsien harvenemisen. Pian sitten leikkautin hiukseni kokonaan pois ja se olin todella iso asia niin henkisesti kuin fyysisesti. Vaikka peilistä tuijotti tuttu hahmo ei peilikuva tuntunut enään omalta. Naisellisuus oli poissa niin hiuksia kuin ripsiä myöden. Puhumattakaan myöhemmin leikatusta rinnasta.

Naisellisuus on iso osa meidän naisten elämää ja syövän osuessa kohdalle se murenee lähes kokonaan. Syövän lisäksi Alopecia on sairaus, joka aiheuttaa kaljuuntumisen eikä karvat enään kasva. Syöpä osui myös Codilia Gaparellan kohdalle ja sen seurauksena hänellä syntyi halu auttaa muita ”saamaan osan itseään ” takaisin. Voin yhtyä tuohon lauseeseen täysin sillä kaljuna naisena hetkellinen peruukin pitäminen toi lohtua, mutta silmät muutamilla ripsihaivenilla sai harmia aikaan. Tottakai pääasia oli aina, että on hengissä, mutta kyllähän sitä naisellisuutta kaipasi takaisin.

Siitä hetkestä lähtien, kun Codilia sai diagnoosin rintasyövästä, hänen
tavoitteenaan oli säilyttää oma asenteensa ja itsevarmuutensa. Hän itse kaipasi
eniten ripsiään, joiden puuttuminen esti häntä olemasta se henkilö, jonka hän halusi ympäröivälle maailmalle näyttää.

 

 

 

Uusi innovaatio Eylure C-lash

Ja niin syntyi Eylure C-lash ripset! Markkinoiden ensimmäiset irtoripset, jotka on erityisesti suunniteltu omat ripsensa ihosairauksien tai syöpähoitojen seurauksena menettäneille. Tekoripsiä on saatavilla vaikka miten paljon, mutta tavallisten ripsien paikoilleen asettaminen on hankalaa ilman omia luonnollisia ripsiä. Eylure C-lash irtoripsi konseptin takana on itsekin syöpähoidot läpikäynyt Codilia, jolla on syövästä selviytyneenä ainutlaatuinen näkemys kohderyhmän tarpeista. Vegaanisten C-lash ripsien pehmeä taipuisa ja huomaamaton ripsinauha sisältää liimapinnan, jonka avulla asettaminen on helppoa myös ilman omia ripsiä. Ripsien liimapinta on erittäin hellävarainen ja sopii erityisesti herkälle sekä lääkehoitojen herkistämälle iholle.

C-lash ripsimalleja on saatavilla kolmet erilaiset; Naturals malli, joka sopii jokapäiväiseen käyttöön ja luonnollisempiin lookkeihin, Lengthening malli, joka tuo luonnollista pituutta tuuheutta ristikkäin asetellluilla kuiduilla ja Volume joka sopii täydellisesti näyttävämpään lookkiin. Ripsipakettien mukana tulee ripsiliima, jonka avulla voit käyttää myös ripsiä uudelleen.

Eylure on irtoripsibrändien edelläkävijä 70 vuoden kokemuksella. Hollywood-elokuvateollisuuden loistoon ja glamouriin syntynyt Eylure sai alkunsa innovatiivisten meikkitaiteilijoiden työstä.

Tarranauhalla kiinnitys

Koska itselläni ripsien kanssa on hyvä tilanne vuosien takaisten hoitojen jälkeen niin halusin ilahduttaa muutama kanssasisartani ripsillä. He pääsivät testaamaan ripset ja kertovat omat kokemuksensa käytöstä. Ensimmäisenä on Julia, jonka sytostaattihoidot päättyivät juuri pari viikkoa sitten. Hänen ripset ovat hoitojen jälijiltä harvassa ja muutenkin vaaleat ( on aikanaan laitettu kestopigmentoinnilla silmienrajaukset). Valittiin Julialle Naturals malli, joka oli niistä se luonnollisin vaihtoehto. Testattin Julialle ripsien laittamista tarranauhan avulla ilman erillistä liiman lisäämistä. Tarranauhan paikalleen saaminen oli ensimmäisessä silmässä hieman haastavaa näin ensikertalaisena, mutta toinen silmä menikin jo paremmin. Aikamoinen muutos, vai mitä? Läpinäkyvä tarranauha ei kaukaa katsottaessa näy ellei osaisi erikseen katsoa asiasta tietäen.  Riippuu tietysti jokaisen ihosta ja meikistä. Jälkikäteen pitää todeta, että olisi ollut hyvä ettei luomilla olisi ollut meikkivoidetta tai puuteria vaan tarra olisi kiinnitetty puhtaalle iholle.

Julian kommentit ripsistä oli seuraavat;

” Ihanan kevyiltä tuntui pitää! Tarranauha ei parhalla mahdollisella tavalla pysynyt, mutta vaatii hieman laittoharjoitusta. ”
Ripsien kiinnitys liimalla

Toisena mallina mulla oli Linda, joka sairastui rintasyöpään 2016. Hänen ollessaan tuolloin vain 22-vuotias. Julia kertoi käyttäneensä tuolloin hoitojen aikaan paljonkin erilaisia irtoripsiä, joten hänellä oli niistä ennestään kokemusta. Julia halusi kokeilla Lengthening mallia, jotka toivat luonnollista pituutta ja tuuheutta. Kokeneena irtoripsien laittajana Julia laittoi ripset liiman avulla ja wau miten upealta ne näytti hänellä! Todella kauniin näköiset ja laitettiin siis kokonaan ilman tarrapintaa. Julia käytti laittamisessa pinsettejä apunaan.

Lindan kommentit ripsistä;

” Vitsi noi oli kyllä ihan tosi hyvät! Pysy hyvin loppuillan kiinni, eikä alkanut ärsyttämään silmiä. Noista tuli kyllä ihan mun suosikki ripset! ”

Oli todella hienoa päästä kertomaan näistä uusista C-lash ripsistä teille ja toivon, että näistä on apua oli elämäntilanteenne mikä tahansa ♥ Itse olisin kyllä ottanut nämä käyttöön, jos niitä olisi mun sairastumisen aikaan markkinoilla ollut. Tuotteet ovat myynnissä Sokos -tavarataloissa ja peruukkiliikkeissä kautta maan.

Olisi kiinnostavaa kuulla, ootteko te kokeillu jotain irtoripsiä ja millainen fiilis niiden kanssa oli? 

 

 

2 Comments
Lifie rintasyöpä

Rintasyövän 3. vuosikontrolli

Kerroin teiille eilen, että mulla on tänään rintasyövän 3 vuosikontrolli. Alunperin ajan piti olla marraskuussa, mutta soitin syöpkselle viime kuussa, koska mun tervettä rintaa on välillä sattunut. Niimpä he päättivät aikaistaa vuosikontrolliaikaa ihan varmuuden vuoksi. Musta on tosi hyvä, että he ottavat heti kaikki oireet tosissaan ja tutkimuksiin pääsee nopeasti. Terveessä rinnassa on välillä ollut arka kohta ja oon sitä koittanut tunnustella vähän väliä. Aina kuitenkin oon päätynyt siihen, ettei siellä voisi olla mitään muuta kuin rintarauhaskudosta eikä muuta. Koskaan ei silti voi olla liian varma mistään. Vaikka luulisi jo, että kontrolleihin olisi tottunut niin ei kyllä ole. Joka kerta jännittää ihan yhtä paljon ja miettii mitä vastauksia tulee saamaan tällä kertaa.

Mammografia

Ensin menin aamupäivällä mammografiaan, jossa kaksi hoitajaa otti mut vastaan. Se toimenpide ei oo kovinkaan kiva ja siinä käyneet varmasti sen tietää. Tämä oli myös eka kerta, kun leikattu rinta kuvattiin. Terveestä rinnasta otettiin kaksi kuvaa, kuten kuuluukin, mutta leikatusta riitti yksi. Tai no otettiin me kaksi erillistä kuvaa, koska halusin, että saadaan kainalo paremmin kuvaan kuin ensin otetussa. Parempi kärsiä muutama sekunti enemmän ja saada tarkemmat vastaukset. Mammografian jälkeen ajoin Töölön Picnic kahvilaan lounaalle ja tein siellä tunnin verran töitä. Sitten suuntasin takaisin syöpikselle.

Ultraääni

Hoitaja kutsui ja suuntasin hänen kanssaan toimenpidehuoneeseen. Riisuin yläosattomiin ja kapusin tutkimuspöydällle hämärässä huoneessa. Hoitaja laittoi rinnalle ison paperipyyhkeen ja siihen jäin odottamaan radiologin tuloa. Siinä katsoessani kattoa miettii väkisin niitä kertoja, kun siinä on vajaa kolme vuotta sitten useampia kertoja ollut. Milloin sai vastauksen siitä, että kasvain oli suurentunut ja milloin pienentynyt. Vaikka niitä hetkiä ei halua enään muistella ja ikäänkuin ne olisi deletoitu mielestä pois – tulee ne mieleen tuolloin maatessani siinä tutkimuspöydällä. Tavallaan kuin elämä vilisisi silmissä siinä ollessa. Rauhoitin mieleni kädet ristissä ja toivoin kaiken olevan hyvin. Sitten radiologi astui huoneeseen ja miesjonkanimeäenmuista kertoi, että mammografian kuvissa kaikki oli ok. Kysyin siinä hämmästyksissä, että ai niinkö, että ehdit ne jo katsomaan? Ja kyllä oli ehtinyt ja totesi, että vielä ultralla katsotaan. Ja ne minuutit, kun hän ultrasi molemmat rinnat tuntui ikuisuudelta. Tuntui, että terveessä rinnassa meni kauemmin ja odotin mitä hän kohta sanoo sieltä löytyvän. Mutta lopulta hän sanoi; ” Ei siellä mitään ylimääräistä ole. Hyvää päivänjatkoa.” Ja minä siinä kyyneleet silmissä kysyin, että kaikkiko on tosiaan kunnossa ja hän totesi, että on kunnossa ♥ Ne tietää ketkä tietää sen painolastin, joka siinä hetkessä tipahtaa ja tuntuu, että voisi itkeä silmät päästä onnesta!! Kaikki voi varmasti kuvitella sen helpotuksen tunteen, joka tuon tiedon jälkeen tuli. Nyt vielä odotetaan verikokeen tulokset, joista hoitaja soittaa ensi viikon perjantaina. Toivotaan, että niissä myös kaikki ok ♥

Luojan kiitos kaikki on kunnossa ja kiitos teille ihanista tsemppiviesteistä, joita sain Instagramin puolella tänään ♥ Ootte kultaa ♥

Ei kommentteja
Lifestyle Lifie rintasyöpä

Itsevarmuus

Pakko heti alkuun todeta, etten olis varmaan koskaan aiemmin uskaltanut julkaista itsestäni tälläisia kuvia, mutta itsevarmuus on avainsana. Musta tuntuu etten vuosikausiin ole tuntenyt itseäni näin itsevarmaksi ja oon siitä mielettömän onnellinen just nyt. Kaiken tämän sairastumisen jälkeen koen olevani taas sinut itseni kanssa ja se on huikea tunne ♥ Oon toki aiemmin ollut itsevarma ulkonäöstäni, mutta siinä vaiheessa, kun hiukset leikattiin sytostaattihoitojen alettua niin naiseus meni jollain tapaa. Puhumattakaan siitä, kun rinta leikattiin ja tilalle tuli silikoni. Moni tietty mieltää silikonin hyväksi, mutta itse sitä kovaa möykkyä oli vaikea kokea omaksi rinnaksi. Eripari rinnat tuntuivat kurjilta, puhumattakaan siitä kireydestä, jota silikonin laiton jälkeen tuli kainaloon. Fysioterapiasta oli vain hetkittäistä apua eikä se olisi ollut loppuelämän ratkaisu kuitenkaan. Ennen tätä kaikkea sairastumista oon aina ollut tyytyväinen itseeni – paitsi vatsaani. Se on tietenkin jo raskaudenkin jälkeen muuttunut ja se on tottakai ymmärrettävää. On upeaa miten naisen vartalo muokkaantuu raskaaksi tullessa ja palautuu siitä about takaisin synnytyksen jälkeen. Omalla kohdallani vatsa ei  kuitenkaan ole enään vuosikausiin ollut sellainen, että olisin siihen tyytyväinen. Ja toki tiedän, että tässä on ollut paljon kaikenlaista mikä on vaikuttanut esim. mun liikkumiseen säännöllisesti.

Korjausleikkaus muutti kaiken

Onneksi mulle ehdotettiin korjausleikkausta, josta itse sitten kysyin lisää ja siihen lopulta päädyttiin. Odotin sitä kovasti kaiken osalta ja miten onnellinen oonkaan siitä, että leikkaukseen menin. Ja etenkin siitä, että leikkaus tehtiin perustellusti vatsasta eikä selästä. Koska oon niin pirun tyytyväinen mun vatsaan nyt!! Kaiken sen turvotuksen ja nesteen lähdön jälkeen, jota leikkauksesta jäi on vatsa ihan mielettömän upea nyt. Edes se, että arpi on todella iso ei haittaa mua, koska vatsa on nyt täydellinen, jos näin voin sanoa. En tarkoita, että kaikki haluaa timmin vatsan tai, että kaikilla sellainen pitäisi olla. Oma epävarmuus on kuitenkin nyt vatsan suhteen kadonnut ja odotan jo innolla kesällä rannalle menoa 😀 Aiemmin se on tuntunut vähemmän kivalta, kun ei ole ollut tyytyväinen itseensä. Rinta tuntuu paljon pehmeämmältä ja näyttää myös normaalilta. Enää rinnat ei ole eri korkeuksilla ja sekin tuntuu hyvältä. Uimahalliin meno ei tunnu enään pahalta, vaan kaikki sellainen tuntuu normaalilta. Koen kuitenkin, että kaiken tämän jälkeen mitä oon kokenut saan iloita tästä hyvästä olosta ja olla kiitollinen siitä miten tunnen nyt itseäni kohtaan ♥ Itsevarmuus vaikuttaa niin paljon itseen, joten toivon, että jokainen voisi kokea olevansa itsevarma. Ihan sama mitä peili näyttää, koska tärkeintä on se miten koet itsesi.

set – Leg republic *saatu pr-lahjana

Kauneus lähtee sisältä päin ja, kun on sinut itsensä kanssa sitä säteilee ympärilleen huomaamattaan ♥

Edelleen voin todella mielelläni suositella korjausleikkausta vatsasta tehtäväksi, jos joku siellä sitä miettii! Ja multa saa aina kysyä vaikka meilillä asiaan liittyen 🙂

7 Comments
Lifestyle Lifie rintasyöpä

Miten sairastuminen on muuttanut mua?

Sairastuminen on laittanut elämää paljon uuteen uskoon ja monia asioita miettii uusiksi. Edelleen jotenkin tuntuu ettei tämä kaikki tapahtunut mulle vaan oon katsonut jonkun muun elämää vierestä. Mutta ikävä kyllä se on mun oma elämä, jota elän ja jossa kamppailin eteenpäin. Muistan aina tehneen tavallaan päätöksen siitä, että syöpä ei ole mun koko elämä vaan vain sivuosassa sitä. Ei siis pysyvä asia missään nimessä. Ja näin se onneksi menikin, mutta silti se kaikki mennyt tuntuu edelleen epäuskottavalta. Vaikka mukaan on mahtunut paljon hyvääkin – sitä ei pidä unohtaa.

Sairastuminen on laittanut miettimään koko elämää kokonaan uusiksi, koska asioita todellakin näkee ja tuntee eri tavoilla nyt. Aiemmin sitä eli paljon sillä sitten kun – asenteella ja ei ymmärtänyt sitä, että jonain hetkenä elämä voi tuosta vain päättyä tai muuttua täysin. Nyt, kun sen elämän rajallisuuden on kokenut ja on joutunut pelkäämään omaa kuolemista osaa elämää arvostaa eri tavalla. Välillä taas tuntuu, että on ihan hukassa eikä muista edes enään kuka on? Millainen oli se Marjut ennen sairastumista? Se on hyvä kysymys, jota oon paljon pohtinut. Janne katsoi Minean kanssa vanhoja vauvavideoita yhtenä iltana ja sivusilmällä katsoin myös itseäni videolla pelleilemässä alle vuoden ikäisen lapsemme kanssa. Näin videolla paljon rakkautta pientä lasta kohtaan, onnea ja hauskanpitoa. Mutta, jostain syystä silti videolla ollut Marjut vaikutti vieraalta ikään kuin en katsoisi itseäni siinä. Tuntuu etten tunnistanut itseäni videolta ja se jopa pelotti. Elämää on miettinyt monelta kannalta ja samalla yrittänyt kuunnella sisintään niiden asioiden kanssa. Silti tuntuu, että on jotenkin hukassa eikä tiedä miten pitäisi olla ja tehdä. Välillä ne ajatukset vie mukanaan sängynpohjalle ja toisena tanssin ympäri kotia musiikin tahdissa. Jollain tapaa tosi sekavat olotilat enkä tiedä mikä johtuu mistäkin. Jännitin myös tämän kirjoittamista teille, mutta kuten aiemminkin päätin tarttua aiheeseen rohkeasti.

Onneksi en ole asian kanssa yksin

Onneksi tieto siitä, että lähestulkoon kaikki vakavasti sairastuneet on käyny näitä samoja ajatuksia läpi helpottaa. Tiedän kaiken tämän kuuluvan asiaan ennemmin tai myöhemmin. Ja tuleehan sairastumisesta jo yli kaksi vuotta, joten osasin sitä ehkä jollain tapaa odottaa jo. Ja varmasti asiaan vaikutti se, että sai tuon viimeisenkin leikkauksen ohitse ja kaikki on nyt niin hyvin sairauden osalta kuin voi toivoa. Kuitenkin kaikki tämä on vaikuttanut mun oloon viime kuukaudet ja jotenkin on ollut vaikeaa ja tahmaista saada itsestään mitään irti. Siksi kirjoittaminenkin on takkuillut eikä postauksia ole tullut samaan tapaan kuin aiemmin. Nyt toivon, että asioiden kirjoittaminen ja ääneen sanominen helpottaa osaltaan tätä olotilaa. Luulen, että jollain tapaa on ahdistunut siitä, että tajuaa elämän rajallisuuden tietäen, että pitäisi toimia sen mukaan. Toisaalta taas haluaa nauttia joka hetkestä täysillä. Todella sekavat ajatukset siis pyörii päässä..

Oloasu – KappAhl *saatu

Uskon kuitenkin siihen, että kaikille on tarkoituksensa ja omaa sisintä kannattaa kuunnella tarkasti. Se on ainut asia mihin voit täysin luottaa. Tuo elämä sitten eteen mitä tahansa voit luottaa siihen, että teet oikein kuunnellessasi itseäsi. Muista, että vaan sä voit tehdä itsesi onnelliseksi. Onni kumpuaa susta itsestä eikä pidä odottaa, että joku toinen tekee sut onnelliseksi. Siksi pitää tehdä niitä asioita, joista ite nauttii ja ennenkaikkea muistaa huolehtia itsestään ♥

Tänään oon yksin kotona Minean ja Jannen ollessa mummulassa, jotta saan olla omien mietteideni kanssa. On tärkeä ottaa omaa aikaa ja hoitaa vain itseään, jotta voi paremmin.

Ihanaa iltaa teille sinne ♥

Saatteko yhtään kiinni mun ajatuksista? Onko sairastuminen muuttanut teitä ihmisenä ja, jos niin miten?

12 Comments
Lifestyle Lifie rintasyöpä

Turvaa elämän varrelle – vakavan sairauden turva LähiTapiola

Kaupallinen yhteistyö LähiTapiola & Indieplace

Oon saanut teiltä useamman kerran kyselyitä siiten miten sairastuminen rintasyöpään on vaikuttanut taloudellisesti meidän perheeseen, mutta en ole aiheeseen aiemmin sen syvemmin paneutunut. Jollain tapaa aihe on ollut vaikeakin kirjoittaa, mutta kun mua pyydettiin mukaan yhteistyöhön LähiTapiola :n kanssa tiesin nyt olevan oikea aika kirjoittaa asiasta . Aihe on v a l t a v a n tärkeä ja siitä puhutaan mun mielestä liian vähän ääneen. Ja vaikka kyseessä on kaupallinen yhteistyö niin tiedätte, että asia on mulle hyvin henkilökohtainen ja olisin puhunut siitä jossain kohtaa kuitenkin. Sairastuttani oon useamman kerran miettinyt vakuutusasioita ja miten ne olisi kaikkeen vaikuttanut.

Meidän taloudellinen tilanne ennen sairastumistani?

Silloin elettiin ihanaa vauvakuplaa Minean täyttäessä juuri yhden vuoden ja mun oli aika palata työelämään vuoden vaihteen jälkeen. Ennen kuin jäin äitiyslomalle oltiin säästetty rahaa, jotta oli mahdollista olla Minean kanssa kotona pidempään kuin 9 kuukautta. Oltiin tuolloin joulukussa 2017 eletty Jannen työtuloilla ja mun vanhempainrahalla+säästöillä, jotka olivat siinä kohtaa loppumassa. Tarkoitus oli jälleen saada kerättyä säästöjä mun palatessa töihin myös. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan edessä oli monen kuukauden sairasloma, joka venyi jopa vuoden mittaiseksi. Tuona aikana oli yhtälailla maksettava vuokra, laskut, ruoka ja muu elämiseen kuuluva. Sairastuminen ei poista näitä velvollisuuksia vaan pikemminkin tuo lisää laskuja sairaalassa ravaamisen vuoksi. Maksukatto on pikkasen yli 600 euroa per vuosi, jonka jälkeen kaikkia sairaalamaksuja ei itse tarvitse enään maksaa. Aika iso summa rahaa maksaa kaikkien kulujen päälle. En siis todellakaan voi sanoa etteikö sairastuminen olisi vaikuttanut meidän taloudelliseen tilanteeseen hyvinkin paljon.

Millaiset vakuutukset meillä on?

Ainahan sitä aiemmin tuli mietittyä, että eihän meille koskaan mitään satu tai tapahdu. Ihan kuin sitä olisi jokin superihminen, johon ei päde kuolevaisten lait. Niin ei ikävä kyllä ole ja mä itse oon siitä liian hyvä esimerkki. Sairaus voi sattua kenelle tahansa meistä ikävä kyllä. Sairastuminen ei katso aikaa, ikää tai mitään muutakaan. Ihan jokainen perusterve ihminen voi sairastua ja jälleen kerran oon itse liiankin hyvä esimerkki. Oon aina ollut perusterve, harrastanut liikuntaa, käyttänyt alkoholia kohtuudella ja syönyt terveellisesti. Eihän sitä silloin usko sairastuvansa vakavasti eihän? Meiltä löytyi silloinkin jo LähiTapiolan vakuutukset koko perheelle, mutta mulle ja Jannelle ei ollut sellasia, jotka olisi korvannut tämän mun sairastumisen rintasyöpään. Tietysti nyt jälkeenpäin harmittaa aika paljonkin ettei ollut, koska siitä olisi ollut valtavaa taloudellista apua.

Mitä olisin tehnyt toisin ja mitä suosittelen kaikille?

LähiTapiola :lla on vakuutusratkaisu vakavan sairastumisen varalle. Silloin vakavan sairauden kertakorvauksesta korvataan esim. vuoden nettotuloja vastaava summa, jos vakuutettu sairastuu vakuutuksen korvaamiin sairauksiin tai joutuu tiettyihin operaatioihin. Näitä sairauksia ovat esim. juurikin syöpä, aivohalvaus, MS-tauti tai luuydin- ja elinsiirrot. Tiesitkö, että joka kolmas suomalainen sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana? En tarkoita sitä, että tällainen vakuutus olisi tätä mun sairastumista estänyt, en missään tapauksessa. Mutta, jos mulla olisi ollut voimassa vakavan sairauden vakuutus, josta olisin saanut sairastuttuani korvauksena X määrän rahaa olisi se helpottanut aika paljon meidän elämää sairasloman aikana. Olisi ollut yksi iso murhe vähemmän, kun ei olisi tarvinnut stressata raha-asioita kaiken muun stressaamisen keskellä. Ei sitä sairastuttuaan kaipaisi enään yhtään lisästressiä! Ja tietysti myös se mahdollisuus olisi ollut, että halutessaan olisi ollut varaa käydä yksityisellä tutkimuksissa ja hoidoissa. Korvaussumma on veroton ja sen voi käyttää haluamallaan tavalla. Oli se sitten hoidot, vuokra/asuntolainan lyhennys tai kuntoutuminen. Vakuutusmaksu on kuitenkin pieni summa kuukaudessa maksaa, jos omalle kohdalle sattuu vakava sairastuminen tai muu onnettomuus. Omalle hengelle ei ole hintaa, joten pitäkää huolta itsestänne ja ottakaa vakuutus ♥

Meillä oli silloin ennen sairastumista aikeissa ostaa oma asunto, mutta asia jäi sikseen sairastumisen myötä. Siinä olisi tullut liikaa kerralla, joten onneksi ei ehditty mitään kauppoja tehdä. Toki paljon oon miettinyt sitä, että jos asuntokaupat olisi silloin tehty niin henkivakuutus on ehdottoman tärkeä siinä yhteydessä. Eihän sitä tietenkään kukaan halua omaa tai puolison kuolemaa miettiä, mutta asioita kannattaa kuitenkin pohtia realistisesti. Elämästä ei ikinä tosiaan tiedä, joten kaikki mahdollinen kannattaa pelata varman päälle. Mun sairastumisessa on kuolemanpelko ollut liiankin usein mielessä. Miten puoliso pärjäisi, jos hänen yhtäkkiä pitäisikin huolehtia taloudesta yksin? Siinä hetkessä, jos mua ei enään olisi haluaisin, että puolisolla olisi edes yksi murhe vähemmän. Henkivakuutuksen ottaminen on paras tapa turvata puolison taloudellinen tulevaisuus. Nuorella iällä henkivakuutuksen ottaminen on vielä edullista ja se kannattaa ottaa just nuorena, sillä silloin vakuutuksen saamiselle ei yleensä ole terveysrajoitteita. Me ollaan onneksi ehditty ottaa henkivakuutukset jo ennen mun sairastumista ja etenkin henkivakuutuksen ottamista kannattaa miettiä siinä mielessä, että miten arjessa selviää yksin, kun on lapsi/lapsia elätettävänä? Ottamalla henkivakuutuksen tiedät, että läheisilläsi on mahdollisuus tulla toimeen taloudellisesti, vaikka sä menehtyisit. Nämä on asioita, joista ei varmasti kukaan mielellään halua ääneen puhua ja siksi asia onkin todella tärkeä. Suosittelen laskemaan henkivakuutuksesi hinnan, mikäli sulla ei henkivakuutusta vielä ole! Mikäli sulla on Lähitapiola :n henki-, vakavan sairaus, tai työkyvyttömyysvakuutus niin saa ilmaiseksi Hyvinvointihelpin, joka löytyy LähiTapiola :n Terveyshelppi-sovelluksesta. SItä kautta sun on helppo asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita, kuten nukkumista ja liikkumista.

Lupaukseni tälle vuodelle

Terveelliset elämäntavat eivät automaattisesti poista mahdollisuutta sairastua syöpään, kuten omalla kohdallani kävi. Olen kuitekin kaiken tämän jälkeen oppinut arvostamaan itseäni entistä enemmän ja haluan jatkossa keskittyä myös itseeni enemmän. Se ei tarkoita, että itseensä keskittyminen olisi muusta ajasta pois vaan sitä, että omasta itsestä huolehtii tavoilla, joista nauttii ja, jotka tuo itselle hyvää mieltä. Ihan jo arjessa jaksamiseen vaikuttaa paljon esimerkiksi se moneltako menee nukkumaan. Oon luvannut itselleni, että unta on joka yö saatava vähintään 8 tuntia. Mulla on meinannut illat venyä huomaaatta ja siitä kärsii sitten aamulla, kun peiton tekisi mieli vain vetää korville ja jatkaa nukkumista. Pienillä jutuilla voi panostaa omaan hyvinvointiin ja sitä myöden voi itse tehdä hyvää itselleen. Toinen asia, jonka itselleni lupasin jo aiemmin on se, että stressaisin vähemmän. Mulla on tapana joskus stressata myös asioita, joita ei ole vielä edes tapahtunut ja siitä haluan päästä eroon. Stressaan myös asioita, jotka eivät liity muhun enkä voi niihin omilla teoillani niihin vaikuttaa. Otan helposti omille harteilleni muiden asioita ja tiedän niiden kuormittavan mua henkisesti. Tästä yritän kovasti päästä eroon, koska se ei tee mulle hyvää, vaikka se osittain kuuluukin mun luonteeseen.

Onko teillä hyvinvointitavoitteita?

Koetteko, että uhka vakavasta sairaudesta on riittävä syy säästämiseen? 

Henkivakuutusturvan, vakavan sairauden turvan ja työkyvyttömyysturvan myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

HyvinvointiHelppi on henkivakuutusasiakkaillemme tarjottava maksuton lisäpalvelu, eikä se tule
osaksi vakuutussopimusta. LähiTapiolalla on oikeus muuttaa palveluiden tai etujen sisältöä.
Sähköisen terveystarkastuksen ja itsevalmennukset tuottaa Kustannus Oy Duodecim.
Hyvinvointisisältöjä palveluun tuottavat yhteistyökumppanimme. Kumppaneidemme tuottamat
hyvinvointipalvelut ovat saatavilla myös suoraan palveluntarjoajalta palvelun ehtojen mukaisesti.

Ei kommentteja

Artikkelit

Instagram

Instagram has returned invalid data.

Seuraa minua!