Tuntuu, että monilla on näin vuoden alussa sisustusinspiraatio jo huipussaan joulun jäljiltä, mutta täällä ei sitten mitään. Toivottavasti en oo ainut? Jostain syystä joulukoristeiden riisumisen jälkeen koti tuntuu jopa tyhjältä ja pimeältä. Vaikka eihän se sitä ole, mutta kahden kuukauden aikana sitä ehti jo niin tottua siihen kuusen kauniiseen loisteeseen ja vehreyteen. Tuntuu myös ettei tällä hetkellä oikein ole edes mitään kuvattavaa kotona sisustuksen osalta, mutta toivottavasti tämä asia korjaantuu pian. Jotain olisi piristävää tehdä sisustuksen osalta oli se joku yksittäinen muutos tai isompi sellainen. Pitäisi varmaan ostaa tulppaanikimppu, jos sisustusinspiraatio tulisi sen mukana 😀 Tavallaan on hyvä ettei aina olekkaan sitä isointa sisustusvimmaa menossa ja on tyytyväinen siihen mitä on, koska koti on nyt ♥ Toisaalta tuntuu, että ajatukset on pidemmän aikaa ollut jossain muualla kuin kodin laittamisessa, mutta siitä lisää tällä viikolla. Pakko päästä jollain tapaa purkamaan ajatuksia teille tästä takkuisesta viime kuukausista.
Sitä ennen on huomenna luvassa mun sairastumiseen liittyen tärkeä yhteistyö, jossa kerron miten sairastuminen on vaikuttanut meihin taloudellisesti. Tämä onkin aihe, josta ootte paljon kyselleet, mutta josta en ole aiemmin paljoakaan kertonut.
Eilen koitti taas paluu arkeen päiväkodin osalta ja vitsi miten ihanan pitkä joululoma me saatiinkin viettää. Varsinkin, kun itellä omat työt antoi myös periksi kunnon lomailun. Nyt sitten kasattiin taas kaikki päiväkotiin menevät kengät, hanskat yms jutut. Tuotiin 2,5 viikon loman ajaksi suurin osa tavaroista kotiin, koska meillä ei kaikista tavaroista oo kaksia, jolloin voisi aina pitää toisia juttuja päiväkodilla. Ollessani viime kerralla Minean vasu -keskustelussa päiväkodilla sain muistutuksen muiden vanhempien tavoin lasten vaatteiden nimeämiseen liittyen. Siinä kohtaa jouduin omalta osaltamme nostamaan kädet pystyyn, koska vaatteiden nimeäminen on meillä todellakin jäänyt. Luulen, että moni vanhempi voi samastua tähän samaan, vai mitä? Ymmärrän tottakai, että päiväkodeissa on helpompaa, että vaatteet ovat nimettyjä eikä hoitajien tarvitse arvailla kenen vaate on kenekin ellei ulkoa niitä muista. Tuskin muistaa ja varsinkin, jos on sijainen vaikka hoitamassa. Niimpä päätin ryhdistäytyä asian kanssa, jotta meidän osalta vaatteet olisi jatkossa nimetty.
Mikä olisi sitten paras ratkaisu vaatteiden merkintään?
Meiltä löytyy kyllä musta tekstiilitussi, mutta sen käytön oon kokenut hieman sotkuiseksi. Tuntuu myös, että välillä muste leviää ettei siltikään saa selvää, vaikka nimen vaatteeseen kirjoittaisi. Välttämättä vaatteissa olevat kokolaput tai pesulaput eivät kovin suuria, joten tussin jälki ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Kuulakärkikynä on yksi mahdollisuus, mutta sekään ei aina tartu vaatteeseen kunnolla. Niimpä lähdin googlailemaan erilaisia vaihtoehtoja ja päädyin Ikioma -verkkokauppaan, johon tutustuin sitten hieman tarkemmin. Äkkiseltään vilkaistuna heidän verkkokaupasta löytyi nimitarroja, silitettäviä nimilappuja, minitarroja sekä heijastimia. Heti etusivulla kävi ilmi, että heidän verkkokaupassa voi suunnitella oman nimilapun valitsemallaan hahmolla, väreillä ja fontilla. Kuulosti hyvältä, mutta jäin pohtimaan miten tarra mahtaisi vaatteessa oikein pysyä? Sivuilla luvattiin, että nimitarrat kestävät jopa 60 asteen pyykinpesua, kuivausrumpua, tiskikoneessa pesua ja lisäksi ne voi laittaa uuniin sekä pakkaseen. Kuulostaa aika hyvältä vai mitä? Tuotteissa käytetään korkealaatuisia materiaaleja, jotta tuotteet kestävät kovaa kulutusta haalistumatta, venymättä tai irtoamatta. Aika paljon luvattu sanon minä! Silitettävät nimilaput sopii parhaiten sukkiin, kaulaliinoihin yms, joten päädyin valitsemaan nimitarrat ja testaamaan niitä. Yhdessä paketissa on 120 kpl 30x13mm tarroja ja sen setin hinta on 18,95 €.
Nimitarrojen suunnittelu
Ikioma -verkkokaupassa on heti etusivulla kohta Suunnittele oma nimitarrasi ja siitä klikatessani pääsin sivulle, josta aloitin tarrojen suunnittelun. Ensin valittiin hahmo yli 300 sadan vaihtoehdon joukosta ja se oli ehkä se vaikein tehtävä valikoiman ollessa niin laaja. Valintaa helpotti kuitenkin eri kategoriat, kuten luonto ja moottoriajoneuvot, jolloin ei tarvinnut kaikkia satoja kuvia välttämättä selata läpi. Itse kuitenkin selasin ja lopulta päädyin kahteen erilaiseen nimitarraan eli neidin lemppareihin yksisarviseen ja kissaan. Halutessaan sai valita myös monista eri Disney hahmoista. Sitten valittiin tarralle tausta joko yksivärisenä, erilaisilla graafisilla kuvioilla tai kuvalla varustettuna. Valitsin toiseen valkoisen ja toiseen harmaan taustan ehkä vähän tylsästi, mutta ne sopi kuvien kanssa mun silmään. Sitten teksti ja sen fontin sekä värin valitseminen. Kissakuvan kanssa on harmaa pohja mustalla fontilla ja yksisarvisessa valkoinen pohja vaaleanpunaisen fontin kanssa. Lisäksi valitsin mukaan vielä yhden pakkauksen heijastimia. Sitten vain odottelemaan postin saapumista. Tarrat valmistetaan päivässä ja toimitus 3-6 arkipäivää. Tilaus oli helppo ja nopea tehdä, joten siitä plussaa!
Nimitarrat testissä
Paketti toimitettiin suoraan postilaatikkoon viikon sisällä ja avattiin se neidin kanssa se yhdessä. En ollut näyttänyt millaisia tarroja olin valinnut, joten odotin innolla mitä Minea niistä tykkäisi. Ja kovastihan hän tykkäsi ja heti halusi alkaa niitä liimailemaan vaatteisiin! Piti oikein toppuutella neitiä että, ehdin katsomaan mihin kaikkialle hän niitä liimailee 😀 Pakko myöntää, että olin ensin hieman skeptinen tarrojen pysyvyydestä vaatteessa.. Kunnes laitoin ensimmäisen tarran takin kokolappuun ja siihen se jämähti kiinni. Kokeilin oikein repiä sitä siitä pois, mutta siihen se jäi tiukasti kiinni. Ja tietty hyvä niin! Liimailtiin nimitarroja kiinni ulkovaatteisiin, sisävaatteisiin ja pipoihin yms. Kiinnitä nimitarra kuivaan ja puhtaaseen kohtaan. Parhaiten nimitarrat pysyy, kun liimaat ne vaatteiden tai asusteiden pesumerkintä- tai tuotelappuihin. Ja ennen ensimmäistä pesukertaa tulee odottaa 24 tuntia.
Nyt, kun mietin niin toki olisi voinut vielä laittaa Minean nimen perään H kirjaimen siltä varalta, että tulisi toinen Minea samaan päiväkotiin. Tai sitten ihan van pelkällä sukunimellä tilata tarrat. Taitaa olla niin ettei edes saman päiväkodin muissa ryhmissä ole muita Minea nimisiä -vielä. Nyt tarrat on ollu jo parisen viikkoa testissä käytön ja pesun osalta. Pakko sanoa, että tosi hyvin on pysynyt eikä ole alkanut repsottamaan mistään! Tähän mennessä siis iso suositus näille nimitarroille! Kokeilin myös irrottaa tarroja muutamasta vaatteesta ja täytyy sanoa, että melko tiukasti olivat kiinni, mutta sain ne kuitenkin irti. Eli, jos myyt joskus vaatteita eteenpäin niin saat nimilaput pois sitä varten. Laitettiin tarroja myös kenkiin ja muihin Minean tavaroihin, kuten reppuun.
Heijastintarrat
Tilasin samalla meille myös Ikioma -verkkokaupasta heijastintarroja ulkovaatteisiin. Ikioman itsekiinnittyvät heijastimet sopii just ulkovaatteille ja varusteille, kuten reppuihin. Heijastimen kääntöpuolella olevan liiman ansiosta heijastintarrat voi helposti kiinnittää erilaisille pinnoille. Heijastimet on ainakin tähän asti pysynyt ulkovaatteissakin tosi hyvin kiinni. Laitettiin Minean ulkovaatteiden lisäksi mun ja Jannen ulkovaatteisiin. Mustat ulkohousut sai kivat heijastimet ja ulkona liikkuminen pimeässä on nyt turvallisempaa!
Kaiken kaikkiaan nimitarrojen käyttö on ollut helppoa ja tehnyt arjesta sujuvampaa!
Plus, että nimitarrojen avulla lapsi itse oppisi tunnistamaan omat tavaransa ja sitä myöden toivottavasti myös huolehtimaan niistä paremmin.
Ollaan tässä lomailtu jo kolmatta viikkoa ja huomenna koittaa paluu arkeen päiväkodin myötä. Itsekin löysäillyt tosi paljon töiden suhteen ja läppäri on pysytellyt kiinni. Tässä kuitenkin hieman kuulumisia vuodenvaihteesta ja vuoden ekasta viikosta.
– Kävin just ennen vuodenvaihdetta otattamassa ripsienpidennykset pois. Ajatus tuli aika nopeasti asiasta, mutta oon ollut tyytyväinen, vaikka hassulta onkin näyttänyt omasta mielestä. Halusin testata paljon kehuttua risiiniöljyä, josko sillä saisi omat ripset kasvamaan. Raportoin tuloksia myöhemmin!
– Uudenvuodenaattona käytiin katsomassa lasten ilotulitus Helsingin keskustassa ja oli kyllä hienot raketit. Siitä sitten suunnattiin meidän ystäväperheen luo Vantaalle. Ilta oli tosi kiva ja rento tyttöjen leikkiessä ja meidän aikuisten pelatessa ♥ Tämä mun mekko on ihan mielettömän kaunis ja sain sen Her Secret verkkokaupasta.
– Heti vuoden ensimmäisenä päivänä me hypättiin Minean kanssa junaan ja matkattiin Kokkolan mummuille. Oli ihana nähdä jälleen niin äitiä, mummoa kuin ihania ystäviä ja sukulaisia ♥ Harmi, että siellä oli ollut tosi paljon lunta vielä viime viikolla, mutta nyt kaikki oli melkein sulannut pois. Onneksi ehdittiin nauttimaan vikoina päivinä pienestä määrästä lunta ja pakkasta. Tultiin reissusta kotiin eilen ja nyt olisi aika palata arkeen takaisin. Mites teidän vuosi on alkanut?
Niin se vain joulu meni ja ollaan jo vuoden viimeisissä päivissä. Oli ihana vain olla joulunaika ilman läppäriä ja keskittyä olemaan läsnä kaikessa. Se tuntui hyvältä, vaikka onkin mennyt muutamia pidempiä jaksoja kirjoittamatta aiemminkin. Niimpä tässä olisi postaus siitä miten meidän joulu tänä vuonna meni ♥
Sain ennenaikaisen joululahjan Cubukselta saadessani valita itselleni pyjaman, joka todellakin tuli tarpeeseen. Mun kaikki yökkärit on melko kulahtaneita ja aikansa eläneitä, joten nyt tulee unikin paremmin 🙂 *saatu pr-lahjana
Käytiin ennen joulua ihanassa joulumaassa Weiste Wanha Villassa, joka sijaitsee Pukinmäessä. Törmäsin tähän ihanaan joulukoriste liikkeeseen somessa ja oli aivan pakko päästä käymään siellä samalla reissulla mummolaan mennessä. Aivan mielettömän kaunis liike jouluintoilijalle ♥
Jouluaatto
alkoi riisipuurolla ja luumusopalla sekä tietty Joulupukin kuumalla linjalla. Mineaa kyllä hieman jännitti telkkarista katsova pukki niin, että välillä piti vaihtaa kanavaa, hih! Tein riisipuuron muuten siihen Kaslinkin kauramaitoon ja ai, että miten hyvää siitä tuli. Iltapäivällä Jannen vanhemmat tuli meille ja käytiin joulukirkossa, josta lähtiessä neiti sai sitten maailman isoimmat raivarit, koska ei olisi halunnut lähteä kirkosta.. Kaikesta sitä voikin pieni hermostua, mutta onneksi kiukku saatiin laantumaan hiljalleen. Sitten katettiin jouluruoka pöytään ja voi miksi sitä pitää syödä itsensä ähkyyn? Okei siinä vaiheessa päivää oli jo sudennälkä, mutta silti. Aina on kuitenkin tilaa jälkkärille, joka oli piparijäädyke piparikastikkeella. Oli muuten hyvää ja neitikin tykkäsi kovasti. Ruokailun jälkeen sopivasti joulupukki kolkutti oveen ja siinä sitten oltiin jännittyneenä lahjojen jaossa. Muutaman lahjan Minea taisi saada haettua pukilta, mutta muuten meni sohvalla kädet silmillä vierailu. Tänä vuonna oltiin sovittu ettei hankita mitään turhaa vaan ainoastaan käyttöön tulevia lahjoja ja niin onneksi menikin. Ilta meni sitten ruokaähkyssä sohvalla telkkaria katsellessa.
Joulupäivänä
oltiin vuorostamme Jannen vanhemmilla syömässä jouluruokaa. Siellä anoppi oli tehnyt piparijuustokakun jälkkäriksi ja sekin olin niin hyvää. Yhtä syömistä siis, joten ihme, jos ei oo tullu kiloja 😀
Tapaninpäivänä
meille tuli Ninni ja voi sitä riemua taas tyttöjen kesken ♥ Kävin hänen kanssaan katsomassa Frozen 2 leffan. Täytyy sano, että itkin useammankin kerran leffan aikana, jep se vaan oli niiiin hyvä ja koskettava. Loppuviikosta kävin moikkaamassa kavereita ja kävelin 8 kilsan lenkin. Sitten sai taas hyvällä omalla tunnolla herkutella. Maistoin tätä uutta aurapiparijätskiä ja oli kuulkaas yllättävän hyvää. Suosittelen antamaan mahdollisuuden! Ninni lähti kotiin sunnuntaina ja itkuhan siinä neidille tuli jälleen ♥
Blogi on ollut joulukuun vaisumpi, kuten jo viime postauksessa kävikin ilmi. Viime päivät täällä on vietetty sairastupaa neidin ja Jannen osalta ja itse oon hoitanut viimeisimpiä joulujuttuja kuntoon. Nyt on lahjat paketissa, bataattilaatikko tehtynä, piparitalo koristeltuna ja piparijäädyke pakkasessa valmiina joulupöytään. Tähän on hyvä ottaa hengähdystä kaiken osalta ja vain nauttia siitä, että saan olla juuri tässä ♥ Joulusta on tullut entistä tärkeämpi Minean syntymisen jälkeen, mutta vielä uudemman kerran sairastumisen myötä. Niimpä sitä vain haluaa nauttia, olla perheen kanssa ja tietty syödä herkkuja tulevat päivät. Kokkolaan me suunnataan heti uudenvuodenpäivänä ja Jannen vanhemmat tulee meille huomenna aattoa viettämään. Muuten ollaan kotosalla ja käydään vain joulukirkossa, jos kaikki on tarpeeksi terveinä.
Mikä ihana tunne olikaan saada ottaa Minea kunnolla syliin ensi kertaa leikkauksen jälkeen ♥ Kyllä siinä ihan kyyneleet kohosi silmiin ja neitikin sanoi, että ihanaa, kun sä saat nostaa mua taas ♥ Monta kertaa hän on sen sanonut ja vielä nukkumaan mennessä viimeiset sanat ne olivat. Tässä sen huomaa taas miten tärkeä syli on lapselle ja etenkin pienelle lapselle. Varovaisesti edelleen hänet nostan enkä pitkiä aikoja kerralla pidä sylissä, mutta pienelläkin hetkellä on iso merkitys ♥
Nyt hiljennytään joulun viettoon, mutta palataan kuitenkin ennen vuodenvaihdetta vielä. Me toivotetaan teille kaikille oikein ihanaa ja läsnäolevaa joulua, muistakaa nauttia läheistenne seurasta mikäli mahdollista ja olkaa kiitollisia saadessanne viettää juuri tätä joulua ♥