Tämän elämänmuutos -postauksen julkaiseminen on tavallaan pelottanut, vaikka asia ei sinänsä kuulukkaan muille. Haluan kuitenkin kertoa teille rehelliseen tapaan siitä mitä mulle kuuluu ja samalla saatte syyn miksi postaustahti on ollut niin hidasta. Syy tähän kaikkeen on se, että me ollaan Jannen kanssa erottu. En tässä vaiheessa sen kummemmin avaa asiaa, mutta kerron sen, että päätös oli mun. Janne on mielettömän ihana ihminen ja upea isä Minealle ja tulee sitä aina olemaan. Kauneinta mitä me ollaan yhdessä voitu saada aikaan on Minea ja siitä oon ikuisesti kiitollinen. Ja ei tähän eroon ei liity myöskään kolmansia osapuolia. Sairastumisen jälkeen asioita vain miettii eri tavalla ja se vaikuttaa mun päätökseen tässä asiassa.
Me muutetaan omiin asuntoihin jo tämän kuun lopussa, joten tässä on pikkuhiljaa aloitettava pakkaaminen. Paljon asioita tulee muuttumaan ja Minea on meillä molemmilla yhtä paljon. Uudet kodit sijaitsee tässä ihan vieressä, koska meille oli tärkeää pitää neidin päiväkoti samana. Sen vuoksi molemmat jäi samalle alueelle, jotta kaikki Minean osalta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Palaan tähän aiheeseen ehkä myöhemmin, mutta tässä vaiheessa toivon rauhaa tämän asian osalta ♥
Annoin tällä viikolla Iltasanomille lyhyen haastattelun valkoinen koti -artikkeliin neljän muun valkoisen kodin asujan kanssa. Näyttäessäni juttua Jannelle huomasin pakostakin siihen tulleita kommentteja, jotka suurimmaksi osaksi kyllä huvittivat. Niissä lukijat olivat mm. sitä mieltä ettei valkoisen kodin asujalla ole mielikuvista, taitoja sisustaa eikä sellainen koti voi näyttää muulta kuin sairaalalta. Oi voi sanon minä 😀 Tottakai jokaisella on oma mielipiteensä, mutta halusin tarttua tähän aiheeseen siksi, että voin kertoa omat ajatukseni vielä paremmin. Vaikkei niillä sinänsä ole väliä kuin mulle itelle ja niille ketkä asunnossa asuu.
Miksi valkoinen koti miellyttää mua?
Mä aloin miettimään ekaa omaa kotia ja millaisia värejä siellä oli aikanaan? Täytyy myöntää, että silloin makuuhuoneessa taisi olla pinkit satiiniverhot 😀 Ja jotain sinistä taisi löytyä olohuoneesta, mutta siihen se jäi. Seuraavaan asuntoon muuttaessa kodista löytyi täsmälleen samoja värejä kuin tästä nykyisestäkin löytyy. Ja tuosta on jo kohta 15 vuotta aikaa, joten aika hyvin se oma tyyli on sen suhteen pysynyt. Toki sisustustyyli itessään on vuosien saatossa muuttunut, mutta värit on pysyneet. Jossain vaiheessa oli enemmän mustaa, mutta senkin koin liiaksi muuten kuin pienissä määrin. Ja välillä etenkin keväisin ja kesäisin vaaleanpunainen on näkynyt muuallakin kuin Minean huoneen sisustuksessa.
Kuten kerroinkin haastattelussa, että valkoinen koti rauhoittaa mua muulta maailmalta. Maailmaan todellakin mahtuu värejä ja ääniä ihan tarpeeksi, joten koen oman kodin olevan vaalealta sävyltään harmoninen ja rauhoittava paikka. En osaisi ollenkaan kuvitella, että kotoa löytyisi esim. räiskyviä värejä, tauluja tai mattoja saati tapetteja. En vain koe, että voisin rauhoittua sellaisessa tilassa. Omaa silmää miellyttää maanläheiset sävyt ja niiden yhdistäminen valkoiseen pohjaan ei mun mielestä ole tylsä tai kliininen. Tietenkin lopputulos voi jonkun silmään näyttää siltä, mutta ei omaani missään nimessä. Maanläheisissä sävyissä on paljon kauniita rusehtavia sävyjä, jotka luovat pehmeän ja kodikkaan tunnelman valkoisen parina. Etenkin, jos niihin yhdistää puisia huonekaluja ja erilaisia materiaaleja tekstiileissä. Yhteen sointuva sisustus on oikeastaan välillä haastavakin toteuttaa ja mun mielestä vaatii juurikin mielikuvitusta. Siksi ettei siitä tulisi liian tylsä tai kolea, vaan pehmän kodikas ja lämmin tunnelmaltaan. Mutta edelleen korostan sitä, että jokaisessa on omat mielipiteensä asioista.
Valkoinen koti lapsiperheessä
Kerroin haastattelussa myös siitä, että valkoinen koti toimii myös lapsiperheessä. Oon saanut vuosien saatossa useita kysymyksiä asiaan liittyen ja miten voidaan pitää esim. vaaleaa sohvaa tai mattoa, kun talossa asuu myös pieni lapsi? Hyvin, oikein hyvin itseasiassa! Meillä on aina ollut sääntönä se, että ruoka syödään pöydässä eikä pitkin poikin asuntoa. Ja Minealle on opetettu myös se, että syömisen jälkeen käydä pesemässä kädet ja kasvot. Toki meillä välillä viikonloppuisin herkutellaan sohvallakin syöden 🙂 Itseasiassa Minea itse heti sanoo, jos huomaa sotkua, koska ennemmin häntä se häiritsee ja hyvä niin 😀 Tottakai meilläkin tulee sotkua, mutta ei oteta sitä liian vakavasti!
Pakko heti alkuun todeta, etten olis varmaan koskaan aiemmin uskaltanut julkaista itsestäni tälläisia kuvia, mutta itsevarmuus on avainsana. Musta tuntuu etten vuosikausiin ole tuntenyt itseäni näin itsevarmaksi ja oon siitä mielettömän onnellinen just nyt. Kaiken tämän sairastumisen jälkeen koen olevani taas sinut itseni kanssa ja se on huikea tunne ♥ Oon toki aiemmin ollut itsevarma ulkonäöstäni, mutta siinä vaiheessa, kun hiukset leikattiin sytostaattihoitojen alettua niin naiseus meni jollain tapaa. Puhumattakaan siitä, kun rinta leikattiin ja tilalle tuli silikoni. Moni tietty mieltää silikonin hyväksi, mutta itse sitä kovaa möykkyä oli vaikea kokea omaksi rinnaksi. Eripari rinnat tuntuivat kurjilta, puhumattakaan siitä kireydestä, jota silikonin laiton jälkeen tuli kainaloon. Fysioterapiasta oli vain hetkittäistä apua eikä se olisi ollut loppuelämän ratkaisu kuitenkaan. Ennen tätä kaikkea sairastumista oon aina ollut tyytyväinen itseeni – paitsi vatsaani. Se on tietenkin jo raskaudenkin jälkeen muuttunut ja se on tottakai ymmärrettävää. On upeaa miten naisen vartalo muokkaantuu raskaaksi tullessa ja palautuu siitä about takaisin synnytyksen jälkeen. Omalla kohdallani vatsa ei kuitenkaan ole enään vuosikausiin ollut sellainen, että olisin siihen tyytyväinen. Ja toki tiedän, että tässä on ollut paljon kaikenlaista mikä on vaikuttanut esim. mun liikkumiseen säännöllisesti.
Korjausleikkaus muutti kaiken
Onneksi mulle ehdotettiin korjausleikkausta, josta itse sitten kysyin lisää ja siihen lopulta päädyttiin. Odotin sitä kovasti kaiken osalta ja miten onnellinen oonkaan siitä, että leikkaukseen menin. Ja etenkin siitä, että leikkaus tehtiin perustellusti vatsasta eikä selästä. Koska oon niin pirun tyytyväinen mun vatsaan nyt!! Kaiken sen turvotuksen ja nesteen lähdön jälkeen, jota leikkauksesta jäi on vatsa ihan mielettömän upea nyt. Edes se, että arpi on todella iso ei haittaa mua, koska vatsa on nyt täydellinen, jos näin voin sanoa. En tarkoita, että kaikki haluaa timmin vatsan tai, että kaikilla sellainen pitäisi olla. Oma epävarmuus on kuitenkin nyt vatsan suhteen kadonnut ja odotan jo innolla kesällä rannalle menoa 😀 Aiemmin se on tuntunut vähemmän kivalta, kun ei ole ollut tyytyväinen itseensä. Rinta tuntuu paljon pehmeämmältä ja näyttää myös normaalilta. Enää rinnat ei ole eri korkeuksilla ja sekin tuntuu hyvältä. Uimahalliin meno ei tunnu enään pahalta, vaan kaikki sellainen tuntuu normaalilta. Koen kuitenkin, että kaiken tämän jälkeen mitä oon kokenut saan iloita tästä hyvästä olosta ja olla kiitollinen siitä miten tunnen nyt itseäni kohtaan ♥ Itsevarmuus vaikuttaa niin paljon itseen, joten toivon, että jokainen voisi kokea olevansa itsevarma. Ihan sama mitä peili näyttää, koska tärkeintä on se miten koet itsesi.
Kauneus lähtee sisältä päin ja, kun on sinut itsensä kanssa sitä säteilee ympärilleen huomaamattaan ♥
Edelleen voin todella mielelläni suositella korjausleikkausta vatsasta tehtäväksi, jos joku siellä sitä miettii! Ja multa saa aina kysyä vaikka meilillä asiaan liittyen 🙂
Kerroin teille kadonnesta sisustusinspiraatiosta aiemmin ja myös miten sain sitä hieman jo palautumaan, eli jatketaan samoilla linjoilla. Joulun jälkeen monilla tekee yleensä mieli jo pikkuhiljaa valmistautua kevään tuloon tai ainakin mieli on enemmän väkisinkin kevään puolella. Siitä saa osansa myös kodin sisustus sillä, että paksummat tekstiilit karsitaan pois ja tilalle vaihdetaan kevyempää ja raikkaampaa. Näin se ainakin omalta osaltani on tähän asti mennyt, vaikkakaan vielä ei ihan siinä olla. Ehkä se ettei vielä ole saatu nauttia siitä oikeasta kunnon talvesta vaikuttaa mun ajatuksissa asiaan. Miten voisi olla jo kevät tulossa, kun ei ole vielä ollut talveakaan?
Jossain kohtaa ne pörröiset tyynynpäälliset ja torkkupeitot on kutenkin aika laittaa kaapin pohjalle, joten nyt voi valmiiksi jo hieman miettiä mitä laittaa tilalle. Ainahan se ei tarkoita, että pitäisi hankkia jotain uutta tilalle. Joskus helposti se yksikin uusi pikku juttu voi saada aikaan yllättävän paljon, jolloin muu sisustus näyttää myös uudelta – kuten mulle kävi simpukan kanssa ♥
Kurkkasin Elloksen tekstiilivalikoimaa ja löysin sieltä paljon kivoja juttuja. Se minkä päädyin lopulta tilaamaan oli tämä Ellos Homen Tawny tyynynpäällinen. Se on ekologista puuvillaa, joka on viljelty ilman kemiallisia torjunta-aineita, keinotekoisia lannoitteita ja geenimuuntelua (GMO). En suoraan sanoen tiedä mistä syystä tykkään tuosta kuvasta, mutta jokin siinä on. Onhan meillä muutamia tauluja, joissa on vastaavanlainen piirros, mutta koskaan ei tyynyissä ole ollut tuollaisia kuvia. Se sopii kuitenkin täydellisesti tuohon nojatuolille ja Mineakin sen huomattuaan kävi ”häntä” silittelemässä 😀 Tällä hetkellä tämä riittää uudistamisen osalta ja katsotaan sitten, kun ne pörröiset tekstiilit on heivattu kaappiin lisää!
Mitäs pidätte tyynynpäällisen kuvasta? 🙂
Olohuoneen osalta mietin, että kevään aikana voisi kokeilla uusia verhoja , joista beigen sävyt miellyttää kovasti just nyt. Nuo Ellos Homen Emelie – rengasverhot meinasin jo tilata kokeiluun, mutta vielä jäin miettimään. Päätyikkunaan mietin myös jälleen kerran tuon kauniin laskosverhon vaihtamista, jota oon ennenkin katsellut. Tuo nykyinen verho, kun sopisi niin hyvin myös Minean huoneen ikkunaan. Silloin saman tilan ikkunoissa säilyisi yhtenäinen väri verhojen suhteen. Kuten kollaasista huomaatte niin eniten tällä hetkellä tykkään maanläheisistä sävyistä ja ne on tuntunu omimmalta jo pitkään. Vaihtelevuutta saa eri materiaaleilla, kuoseilla ja vaikkapa erikokoisilla tyynyillä.
Kokosin jälleen teille muutamia suosikkeja Elloksen valikoimista, joita itse ihastelin 1. Candice – tyynynpäällinen 2. Celia – poimutusnauhaverhot 3. Penny – tyynynpäällinen 4. Emelie – rengasverhot 5. Candice Hotel – tyynynpäällinen 6. Candice Blanketstitch – tyynynpäällinen 7. Pembroke laskosverho 8. Libby – tyynynpäällinen
Nyt saatte -30% alennuksen koodilla 415414 ja etu koskee sekä kodin tuotteita että muotia! Lisäksi saatte ale sekä kampanjatuotteista 5% lisäalennuksen samalla koodilla.
Viimeksi kerroin siitä miten sisustusinspiraatio on täysin hukassa, mutta tiedättekö – tämä Ferm Living Shell ruukku muutti kaiken! Tai ei nyt ihan kaikkea, haha! Olin ihaillut tätä ruukkua (tai mä sanon sitä kyllä maljakoksi myös) jo pidemmän aikaa ja kuin näin niitä Aveon verkkokaupassa muistin samalla lahjakortin, jonka olin saanut heiltä jo melkein vuosi sitten. Se oli vain jäänyt käyttämättä ja nyt todellakin oon iloinen saadessani käyttää sen tähän kauniiseen Ferm Living Shell simpukka maljakkoon ♥
Nimensä mukaisesti se on siis ruukku, mutta itse ajattelin pitää sitä noin tyhjillään, vaikkakin sen ollessa sohvapöydällä neiti ehti täyttää sen koruillaan 😀 Itseasiassa taitaa ne korut siellä olla edelleen! Mietin, että simpukkaan voisi laittaa myös kuivakukkia tai leikkokukkia kallelleen osittain roikkumaan. Simpukkaa voi pitää noin kirjan päällä, hyllyllä, pöydällä tai vaikka ikkunalaudalla. Todella kaunis mun mielestä!
Hassua, että tavallaan noin pienelläkin esineellä voi olla niin iso vaikutus sisustukseen. Ja tarkoitan sitä sillä, että olohuonetta katsoi uusin silmin ja samalla vaihdoin myös sohvaöydälle toiset esineet. Kultaisen tarjottimen lähtiessä pöytä sai taas raikkaan ilmeen ja sain jopa vihdoin pöyhittyä noita pampaheiniä. Niistä tuli ihanan puuheat ja näyttävemmät, kun käsin availin niitä varovasti. Kannattaa kokeilla, jos teiltä löytyy pampaheiniä!
Katsotaan, josko se sisustuskärpänen sieltä vielä kunnolla iskee!
1. 
Katsotaan, josko se sisustuskärpänen sieltä vielä kunnolla iskee!