Tiistaina vietettiin kansanvälistä lastenkirjapäivää ja sen osalta halusin kirjoittaa teille tänään. Meille on ollut todella tärkeää lukea Minealle pienestä pitäen ja hän on itse myös ollut tosi kiinnostunut erilaisista kirjoista. Pienempänä katseltiin enemmän kuvakirjoja ja parhaimpia oli kirjat jotka rapisi tai niissä oli jotain tarttumapintaa. Minean kasvaessa kiinnostus kirjoihin on vain kasvanut ja hän haluaa päivittäin lukea usemman kirjan joko yhdessä tai yksin. Jossain vaiheessa oli vain tietty kirja, joka kelpasi iltasaduksi ja siitä muistettiin puolet ulkoa 🙂 Nykyisin on ainakin kaksi kirjaa ennen nukkumaanmenoa, jotka hän haluaa lukea sekä lisäksi lauletaan uudesta Otavan Suuresta Toivelaulu kirjasta (*saatu arvostelukappale) Täti Monika ainakin kerran 😀 Muutenkin hän tykkää laulaa ja etenkin kaupoissa ja aivan täysillä ♥ Onneksi äidin lauluääni kelpaa neidille ja kotona lauletaan yhdessä kaiken maailman kappaleita 🙂
Uskon vahvasti siihen, että ääneen lukeminen on kasvattanut Minean sanavarastoa sekä puhetaitoa. Hän jossain vaiheessa oikein imi tietoa kirjoista ja sen koen olevan vain hyvä juttu! Tietenkin jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin, mutta uskon, että Minean kehitykseen on vaikuttanut ääneen lukeminen ja sanojen toistot oikein lausumisesta. Mun mielestä vanhemman velvollisuus on lukea lapselle kirjoja ja kertoa erilaisia tarinoita, joiden kautta lapset oppii elämästä. Kirjoista oppii niin paljon lapsi sekä aikuinen itse. Tai ainakin itse myönnän oppineeni paljon uusia tietoja esimerkiksi eläimistä. Kuvissa näkyvä Nemokustannuksen Suurten eläinten suuri kirja (*saatu arvostelukappale) on opettanut meille kaikille ihan uusia eläinlajeja. Andienkondori taitaa olla gorillan ohella hänen lempparit just nyt! Musta on upeaa katsoa vierestä miten hän on oppinut tunnistamaan eläimiä ja haluaa niitä koko ajan opetella lisää. Milloin mun pienestä vauvasta on tullut näin iso? ♥
Välillä on tosiaan kausia, kun yhtä ja samaa kirjaa halutaan lukea päivästä toiseen. Mutta tällä hetkellä Tessu-kirjat, eläinkirjat, traktori ja kulkuneuvokirjat on ykkösiä. On ihana huomata miten hän tykkää yksinkin selailla kirjoja ja kuvien mukaan höpöttelee kuin lukisi itse. Minealla on aikamoinen pino kirjoja huoneessaan omasta takaa, mutta me käydään kyllä vähintään kerran kuussa kirjastossa lainaamassa uutta luettavaa. Musta on tärkeä opettaa häntä myös siihen kirjastokulttuuriin ja hän haluaakin aina palauttaa itse kirjat hihnalle. Jokaiselle kirjalle sanotaan tietenkin erikseen heipat ♥ Ja kun leikkipaikalla on touhuttu ja uudet kirjat valittu matkaan niin hän laittaa mun kirjastokortin koneeseen ja vuorotellen piippauttaa kirjat lainaan. Hyvin suloista ♥
Yhdessä lukeminen on ihana yhteinen hetki ♥
Mitä mieltä te ootte aiheesta ja luetaanko teillä kirjoja yhdessä?
Ihanaa alkavaa viikonloppua ♥