Arkisto

rintasyöpä

Vuosikontrolli tulokset & kuulumiset

Tähän viikkoon on tuonut melkoista jännitystä alkuviikosta tehty vuosikontrolli ja loppuviikosta vuosikontrolli tulokset. Vaikka koitin pitää mielen rauhallisena kontrolliin mennessä oli mulla vatsa ihan sekaisin jännityksestä enkä saanut syötyä mitään ennen sitä. Mulla on 5 vuoden ajan kerran vuodessa kontrolli ja tämä oli nyt siis toinen vuosi jo. Ajatella miten nopeasti aika jälleen menee.

Vatsan TT-kuvaus

Ensin tehtiin tosiaan se vatsan TT-kuvaus, jossa makasin sängyssä ja se laite pyöri mun ympärillä. Itse kuvaus ei kestä 5 minuuttia kauempaa, vaikka se tuntuikin pidemmältä odottaessa. Inhottavinta siinä on se varjoaine, joka laitetaan kanyylin kautta. Oon ennenkin kertonut, että aineen laittaminen tuntuu kuumana aaltona kropan läpi. Ensin suussa maistuu ällöttävä ja sitten tuntuu, kuin pissa tulisi housuun.. Ei kiva siis! Selvisin kuitenkin ja sain vettä heti kuvauksen jälkeen niin sai sen kamalan maun pois suusta. 

Mammografia ja ultraääni

Hetken ehdin istahtaa ennenkuin toinen hoitaja pyysi toiseen huoneeseen. Ensin otettiin Mammografia ja varmasti kaikki kenelle se on tehty tietää kuinka inhottava tutkimus se on. Terveeseen rintaan sattui ihan järkyttävän paljon ja taisin hieman kyllä huutaa siinä myös.. Vaikka kipu oli ikävää niin itku tuli kuitenkin ihan muusta syystä. Jännitys laukesi ja muistoja tuli mieleen niin en pystynyt pitämään itkua sisällä. Onneksi oli ihana hoitaja, joka lohdutti ja sanoi kaiken olevan varmasti kunnossa. Silikonirinnan kuvaus ei onneksi sattunut juuri ollenkaan, kun ei sitä oikein saa edes puristettua siihen laitteeseen kunnolla. Huh ei siis mikään kiva tämäkään!

Siitä menin toiseen huoneeseen, jossa tehtiin ultraäänitutkimus. Odotin saavani mammografian vastauksen myös myöhemmin, mutta radiologin asutessa huoneeseen hän tokaisi kaiken olevan siinä kunnossa. Mikä helpotus ja taas tuli itku ♥ Radiologi kertoi, että varmistetaan tulos vielä ultralla ja arvaatte kuinka mua jännitti vielä siinä vaiheessa. Onneksi kaikki oli sielläkin hyvin ja ainut, että terveessä rinnassa oli tiivistynyttä rintakudosta, joka ei onneksi vaadi mitään toimenpiteitä. Taisi hän mainita myös jostain rakkulasta (kysta) , jota ei myöskään tarvitse mitenkään seurata,  Kaikki oli siis kunnossa ♥ Voitte uskoa mikä helpotus oli saada nuo tiedot, vaikka vielä jännitin vatsan kuvauksen vastausta yhtälailla.

Mulla oli lääkäriaika vielä erikseen seuraavana päivänä ja siellä sain onneksi kuulla, että vatsassa kaikki oli myös kunnossa. Luojan kiitos ♥ Samalla myös vahvistui, että mulle tehdään rinnankorjausleikkaus jo 12.11. eli ihan pian!! Ja siitä tuunkin kertomaan teille vielä erikseen ensi viikon aikana. Jännittää kyllä sekin jo aikamoisesti, mutta tiedän sen olevan ainut vaihtoehto mun tilanteessa. Palataan siis tähän myöhemmin!

Toivottavasti teidän Pyhäinpäivä viikonloppu on mennyt kivasti! Minea oli perjantaina mummulassa yötä ja mä kävin ihanassa bloggaajasiskojen pikkujouluissa, jotka järjestettiin Kontion hirsitalossa Espoon Laaksolahdessa. Lauantaina me haettiin neiti ja käytiin kaupassa tullessa kotiin. Ei mitään ihmeempää kuin kotona oloa halloween tunnelmissa ja leivottiin keksejä neidin kanssa. Tänään me oltiin Redissä katsomassa, kun Janne oli Föönin tuulitunnelissa lentämässä. Aika hauskan näköistä meininkiä ja Janne oli kyllä todella innoissaan kokemuksesta! Vinkiksi muuten tulevan Isänpäivälahjan osalta ♥ 

Ihanaa sunnuntai-itaa ja kiitos teidän tsempeistä ♥

Viime vuoden vuosikontrolli postauksen pääset lukemaan tästä.

10 Comments
Lifestyle Lifie rintasyöpä

Piinaavat minuutit tutkimuspöydällä

Makaan tutkimuspöydällä selälläni ja katselen valkoista kattoa. Säleikköinen katto vilisee silmissäni ja sydän pamppailee. Oon kohta maannut ja odottanut radiologia melkein 10 minuuttia. Hoitaja sanoi, että lääkäri tulee kohta. Aika pitkä kohta sanon minä. Se aika tuntuu ikuisuudelta ja siinä ajassa ehtii miettiä koko elämänsä läpi. Oon hetki sitten käynyt mammografiassa ja mun piti saada tulokset nyt ultran yhteydessä. Mietin mielessäni mikä lääkärillä kestää? Onko mun kuvissa näkynyt jotain poikkeavaa? Miettiikö lääkäri mitä se sanoo? Onko syöpä uusiutunut?  

Ajatukset on sekavat ja mietin mitä jos kaikki tämä painajainen alkaisi taas uudelleen? Mua on pelottanut tämä kontrolli oikeasti tosi paljon, mutten halunnut sitä ääneen kellekkään sanoa. Tiedän ettei aina ole pakko olla reipas, mutta ajattelin, että mitä vähemmän asiasta puhun sen vähemmän mulle tulee ahdistunut olo. Pelko syövän uusiutumisesta on aina ja varmasti varjostaa koko loppuelämäämme. Etenkin kontrolloiden aikaan pelko nostaa päätänsä. Pelon kanssa on vain totuttava elämään ja varmasti ajan myötä se helpottaa.

Yskäisen pari kertaa siinä toivossa, että läääri pian tulisi. Hetken kuluttua vihdoin ja viimein mies lääkäri astelee huoneeseen. Pelkään hänen ensimmäisiä sanoja, jotka esittelyn jälkeen ovat; mammografian kuvissa ei näkynyt mitään. Sitten hän jatkaa, että tarkistetaan kuitenkin vielä ultralla myös. Hän aloittaa ultrauksen leikatun rinnan ja kainalon osalta. Aikansa hän tutkii ja toteaa sitten ettei näe siellä mitään poikkeavaa. Hän siirtyy tutkimaan oikeaa rintaa ja se kestää hieman kauemmin. Tai siltä musta ainakin tuntui. Hän tutkii uudelleen samaa kohtaa ja pelkään hänen löytäneen jotain. Pian hän onneksi sanoo ettei sielläkään ole mitään poikkeavaa. Sitten hän sanoo kaiken olevan hvyvin ja toivottelee hyvät päivänjatkot. Jään siistimään itseni ultrauksessa käytettävästä möhnästä ja nousen istumaan tutkimuspöydälle. Samalla hoitaja palaa takaisin huoneeseen ja minä purskahdan itkuun. Hoitaja tulee mun viereen ja sanoo kaiken olevan nyt hyvin. Hän laittaa käden mun olkapäälle ja helpotuksen kyyneleet vierivät pitkin poskiani. Mä selvisin tästä ♥

 En voi sanoin kuvailla miten helpottunut ja kiitollinen olo mulla nyt on. Selvisin ensimmäisestä kontrollista ja voin rauhallisin mielin tänä vuonna viettää perheeni kanssa joulua ♥ Haluan uskoa, että syöpä oli mun osalta tässä eikä mun tarvi sitä painajaista enään koskaan käydä läpi. Tämä oli vain hetki mun elämästä eikä loppuelämä.

Mammografiasta vielä sen verran, että hitto se sattui! Eikä niinkään siihen silikoniin vaan terveeseen rintaan. Silloin, kun sain diagnoosin niin en nyt jälkikäteen muista tuosta tutkimuksen aiheuttamasta kivusta mitään. Olin silloin sen verran shokissa jo siinä vaiheessa, etten kipua muista. Nyt taisi muutama ärräpää suusta päästä tuona aikana. Silikonin puolella oli aika suuria haasteita saada se kuvattua riittävän hyvin. Ensin hoitaja mietti saadaanko siitä ollenkaan otettua kuvaa, mutta onneksi sivukuva saatiin pienen asettelun jälkeen. Se tuntui kyllä hetken aikaa siltä, että silikoni räjähtää ihan justiinsa, mutta onneksi se oli paljon lyhyempi kuvaus kuin terveen rinnan osalta. Kaiken kaikkiaan kuvaus meni hyvin vaikkakin kivutonta se ei ollut. Pieni hinta siitä, että tutkimus saadaan tehtyä!

Huh, nyt hyppään sohvalle ja taidan kippistää pienen lasin viiniä itselleni ♥

Kiitos teidän tuesta ja tsempeistänne, ootte ihania ♥

2 Comments

Artikkelit