Tänään on kolmas päivä ensimmäisestä hoidosta. Hoitopäivänä ei oikeastaan ollut vielä suurempia tuntemuksia, mutta eilen alkoi kolotukset koko kropassa. Joka luuta vihloo ja tuntuu kuin neulalla pisteltäisiin sinne ja tänne. Kipua on vaikea selittää, mutta se saattaa yhdessä hetkessä olla lonkassa ja toisessa poskiluussa. Kipu on aika paskamaista, mutta sen kestää kipulääkkeiden ansiosta ja sainkin onneksi vahvempia lääkkeitä tänään. Toisaalta, jos nämä ovat kolmen ensimmäisen hoidon sivuvaikutukset oon tosi helpottanut! Sytostaattilääkkeitä annetaan siis yhteensä 6 kertaa ja kahtaa eri lääkettä. Nyt kolme ensimmäistä kertaa on samaa ja samoin kolme viimeistä. Tiedän kyllä odottaa kolmen viimeisen lääkkeen aiheuttavan pahoinvoinnin kaltaisia oireita, mutta niihin on vielä aikaa. Yritän kuitenkin miettiä, että jokainen kolotus ajaa tätä pirulaista ulos mun kropasta!
Mä joutuisin aina hoidon jälkeisenä päivänä joko ite pistää tai antaa jonkun muun pistää mahan alle valkosolupiikki. Pelkään piikkejä sen verran ettei oo puhettakaan, että ite sen voisin pistää!! Saati sitten antaa edes Jannen sitä pistää. Kävinkin sitten terveyskeskuksessa sen laitattamassa ja seuraavilla kerroilla toivottavasti mun sairaanhoitaja kaveri voi sen pistää. Oon saanu varmaan enemmän piikkejä menneen kuukauden sisällä kuin koko elämäni aikana yhteensä, dislike!
Hoidon jälkeisenä yönä hikoilin aikamoisesti ja heräsin ihan läpimärkänä keskellä yötä. En oo ollenkaan tottunut hikoiluun vaan oon aina ollut vähän kylmissäni kuin kuumissani. Noh, onneksi kaksi viime yötä meni jo paremmin ja varustauduin vähemmillä yövaatteilla (normaali on ptikähihaiset yövaatteet ja villikset). Kolmas sivuvaikutus on väsymys, jota on ollut nyt tavallista enemmän. Oon nukkunut Minean kanssa päikkäreitä sisällä, kun hänkin on vielä ollut kipeänä. Onneksi äitini on ollut täällä kanssamme ja on auttanut Minean kanssa Jannen ollessa töissä.
Minsku on jo paranemaan päin ja nyt on jo toinen kuumeeton päivä takana. Yskää on edelleen vähän ja yöaikaan onkin yskittänyt vielä kovasti ;( Toivotaan, että sekin loppuisi pian! Nyt hänen silmät ja leikkiminen kertoo jo sen, että hän voi paremmin ♥
Oon odotellut patologin vastauksia neulanäytteistä, jotka otettiin jo Kokkolassa. Oon jo muutamaan otteeseen soitellut niiden perään, kun tuntuu kestävän ikuisuuden niiden vastausten saanti. Nyt eilen vihdoin syöpiksen lääkäri soitti ja hän oli saanut osan vastauksista. Kävi ilmi ettei minun kasvaimeni ole hormoniperäinen, joka on aina hieman negatiivisempi juttu. Se tarkoittaa sitä, että jos syöpä joskus uusiutuu niin en voi käyttää hormonipitoista lääkettä. Onneksi on muitakin lääkemuotoja, mutta tämä kertoo myös sen, että kasvain ei ole sieltä lempeimmästä päästä. Sain tietää myös, että kasvain on tullut ihan 2-3 kuukauden sisällä! Aika hullua, vai mitä? Tämä myös vaikuttaa siihen, että imetyksen aikana oon luullut vain rinnan olevan täynnä maitoa. Muutamaa tietoa jäädään edelleen odottelmaan ja ehkä ensi viikolla kaikki on selvillä.
Jotain hyvää kuitenkin sain myös kuulla ja se oli tiistaina tehneen ultraavan lääkärin raportti ultrauksesta. Hänen mielestään kasvaimen reunat on supistuneet ja sen myötä koko on ihan vähän pienentynyt jo ennen hoitojen aloittamista. Ihan mahtava uutinen siis ♥ Oon lukenut myös, että kasvain on saattanut ”hävitä” leikkaukseen mennessä ja sieltä on löytynyt vain rippeitä siitä. Näin toivon myös kohdallani olevan ja sitten olisi vain normaalit vuosittaiset kontrollit leikkauksen jälkeen edessä!
Huomenna on edessä ihan mahtavan huikea päivä ja kerron siitä teille myöhemmin lisää ♥ Instastoriesin puolella pääsette seuraamaan hieman ennakkoon 😉
Ihanaa viikonloppua murut!
6 Comments
Jenna
Paljon voimia Marjut! Kirjoittaminen on varmasti terapeuttista tilanteessasi. Kiitos avoimuudestasi. Lämmin halaus! ❤️
Marjut
Kiitos Jenna <3 On kyllä niin paljon helpompaa puhua kamalasta asiasta ääneen kuin piilotella sitä sisällään. On ollut helpottavaa puhua ja saada vertaistukea sekä tsemppejä! Kiitos kun olet siellä <3
Maiju
Moikka! Sattumalta blogisi osui silmiini ja huomasin taistelusi rintasyöpää vastaan. Paljon voimia sinulle. Ajattelin vihjaista sinulle Havupuu-uute juomasta, jota äitini käytti samaisessa taistelussa parisen vuotta sitten, sillä tämä ”voimajuoma” auttoi häntä jaksamaan hoidot ilman pahoinvointia tai kipuja, tulokset ja hänen vointinsa olivat hoitojen jälkeen erinomaiset ja useat lääkäritkin ihmettelivät hänen hyvää jaksamistaan ilman oireita. Siitä voisi olla sinullekkin halutessasi apua. Ihanaa kevään jatkoa ja tsemppiä!????????????
Marjut
Voi kiitos kommentistasi <3 Miten hienoa kuulla, että äitisi on saanut apua tuosta juomasta! Täytyy ehdottomasti kokeilla, jos on kerta sellaista, jota voi käyttää. Jossain sanottiin ettei ravintolisiä yms saisi käyttää hoitojen aikana ollenkaan. Noista on varmaan monia mielipiteitä..?
Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu ihan varmasti! Hyvää kevättä myös sinulle <3
Nina
Sytostaattihoidot ovat syvältä, mutta ovat ne myös tehokkaita, erityisesti nuorilla ihmisillä. Isäni sairaustui muutama vuosi sitten ärhäkkään lymfoomaan, eikä hänen elimistönsä kestänyt hoitoja koska ihan tietoisten huonojen elintapojen takia perussairauksia oli huikea määrä, ja kunto oli lähtötilanteessakin jo heikko – mutta kuolinsyytutkimus kertoi että syöpään hoidot olivat kuitenkin tehonneet: kasvaimet olivat poissa. Sinulla ei ole siis mitään hätää, tiukat ajat vain tosiaan henkisesti ja fyysisesti nyt edessä, kuten olet itsekin todennut. Sinulla kuulostaa olevan mahtavat taustajoukot, joten nyt nauti heidän avustaan ja seurastaan. Ihana tyttäresi pitää varmasti myös tavoitteen koko ajan selkeänä mielessä. Hurjan paljon voimia ja tsemppiä tähän elämänvaiheeseen, sinä selätät tämän! <3
Marjut
Kiitos kommentistasi! Todella ikävä kuulla, että olet menettänyt isäsi <3 Hoidot ovat varmasti rankkoja ja tausta vaikuttaa miten hoidoissa jaksaa. Hyvin ikävää kyllä ;(
Pyrin nauttimaan kaikista hyvistä hetkistä ja menen päivä kerrallaan eteenpäin! On tosiaan mahtavaa, kun on tällainen tukijoukko mukana <3 Hyvää kevättä!