Oon ihan sanaton kaikista teidän ihanista ja koskettavista kommenteista, joita olette viime postaukseen jättäneet ♥ Oon itku kurkussa saanut niitä lukea ♥ Kiitos kiitos kiitos ♥
Tässä vielä linkki postaukseen. Ette uskokkaan miten paljon saatte sanoillanne hyvää aikaan! Vaikeasta asiasta julki puhuminen on mun mielestä parasta ns. terapiaa ja oon niin iloinen voidessani jakaa tätä kaikkea kanssanne. On ihan mahtavaa, kun te ootte siellä virtuaalisesti mun tukena ja annan teille jokaiselle ison rutistuksen täältä ♥
Helppohan tämä ei ole sitä en sano, mutta kyllä tästä selvitään! Edelleen on todella kova taistelutahto enkä edes ajattele sairastumista kuin yhtenä vaiheena mun elämää. Tämä mennään läpi ja sitten jatketaan entistä vahvempana!
Tänään oli vuorostaan kontrollikäynti ultraan ja lääkärille. Toisen sytostaattihoidon jälkeinen tsekkaus miten on mennyt ja onko kasvaimessa tapahtunut muutoksia. Tällä kertaa radiologina oli nuorempi mies, jolla tuntu kestävän koko ultraus todella pitkään. Hän kertoi saavansa kasvaimelle hieman suuremman sivusuuntaisen mitan kuin aiemmin, mutta taas pystymitta oli pysynyt samana. Hetken siinä maatessani ja itkua pidätellessä rauhoittelin itseni lääkärin vastaanotolle asti, jotta kuulen hänen mielipiteensä asiaan.
Lääkärin tapaaminen oli heti ultrauksen jälkeen. Lääkärini kertoi radiologin lausunnon, joka piti edelleen paikkansa kasvain oli vajaan sentin suurentunut leveyssuunnassa. Ikävä kyllä ultrauksen tulos ei ole niin luotettava kuin sen olettaisi olevan. Joka kerralla on eri radiologi ja kaikki mittaavat omalla tavalla. Huuh olisipa helpompaa, jos aina voisi olla sama radiologi mittaamassa. Lääkäri kertoi ettei kuitenkaan ole mitään syytä hätäillä! Ensimmäisellä hoitokerralla annettiin doketakselia pelkästään ja silloin kasvain oli selvästi pienentynyt. Toisella kerralla annettiin doketakselin lisäksi karboplatiini, joka lisättiin triplanegatiivisuuden takia. Nyt on ilmeisesti niin, että karboblatiini on ärsyttänyt kasvainta ja se on saattanut vähän tykätä huonoa siitä ja turvonnut. Sen vuoksi kasvaimen koko saattaa olla suurentunut. Näissä tapauksissa on ollut yleistä, että kasvain on ensin saattanut suurentua ja sitten hyvinkin nopeasti pienentynyt. Lääkäri on aiemminkin sanonut, että vaikka kasvain ei edes kokonaan pienensi se voi silti leikatessa olla kuollutta syöpäsolukkoa. Kaikki sairastuneet reagoi kuitenkin eri tavalla hoitoihin, joten en todellakaan anna tämän lannistaa! Verikokeissa kävi ilmi, että tuo karboplatiini oli nostattanut mun maksa-arvoa ja sen vuoksi joudun käydä maanantaina uudestaan labroissa. Annosta saatetaan pienentään seuraavaan kertaan, jos arvo ei ole laskenut. Tämä ei siis kuitenkaan ole mitenkään vaarallista onneksi.
Oon voinut olosuhteisiin nähden tosi hyvin ja peruskunto on hyvä niimpä lääkäri muutti mun hoitosuunnitelmaa. Myös sen varalta, että saataisiin 100% hoitovaste. Nyt ensi viikon tiistaina on kolmas doke+karbo ja sitten 6.3. vaihtuu AC-hoitoon. Se on Amerikassa yleisemmin käytetty ja tepsii paremmin juurikin triplanegaan. AC lääke annetaan kolmen viikon sijaan kahden viikon välein neljä kertaa. Luvassa on siis hieman rankempi loppuvaihe, jos kokemuksia lukee tuohon hoitoon liittyen. Hieman jännittää miten huonoksi olo voi tuolloin mennä, mutta lääkkeen vaihtoon on vielä aikaa, joten edelleen nautitaan näistä hyvistä oloista ♥
Ei kommentteja