Niin sitä vain ollaan elokuun puolella ja arki alkaa taas rullaamaan. Tänään Minea palasi kuukauden kesäloman jälkeen takaisin päiväkotiin. Viimeinen kesälomaviikonloppu saatiin viettään ihanalla kotimaan reissulla, josta kuulette lisää tällä viikolla. Jotenkin tuo reissu kruunasi vietetyn kesäloman, vaikka se menikin kaikin puolin tosi hyvin ja ihanasti. Nyt oli jollain tapaa sellainen fiilis, että arkea jo kaipaa, vaikka sen mun osalta vielä kotona jatkuukin. Mennyt loma oli meidän eka virallinen kesäloma päiväkodin ja töiden osalta. Janne toki palasi töihin jo viikkoja sitten, mutta neidin kanssa lomailtiin koko kuukausi. Mulla on töiden etsintä menossa, joten katsotaan mitä syksy tuo tullessaan. Innolla odotan mitä kaikkea onkaan luvassa!
Oli mahtava päästä helteiden myötä rannalle ja uimaan, koska vesi on elementtinä selvästikin neidin juttu. Päivät meni kivasti puuhastellen kaikenlaista, vaikka välillä toki uhmaikäisen kanssa tulee myös hetkiä, kun omia hermoja koetellaan oikein olan takaa. Onneksi päiväunet nukuttiin viime aikoina rattaissa ulkona niin ei tarvinnut sitä päikkäreille meno taistelua enään käydä. Muutenkin pakko myöntää, että kyllä sitä jollain tapaa jo kaipasi myös omaa aikaa tiiviisti vietetyn kuukauden jälkeen 😀
Minea oli alkuun vähän vastahakoinen päiväkotiin menosta, mutta onneksi jäi sinne aamulla reippaana ja iloisella mielellä. He olivat ennen lomalle jäämistä toisessa päiväkodissa, jossa ilmeisesti ei sitten viihtynytkään niin hyvin, vaikka sinne aina hyvin jäikin. Kerroin, että nyt palataan omaan päiväkotiin muiden kavereiden kanssa niin johan oli neiti hymyssä suin 🙂
Pakko se on varmaan myöntää, että kesä alkaa pikkuhiljaa olemaan tässä, vaikka elokuun miellänkin vielä kesäkuukaudeksi. Toivotaan lämmintä ja aurinkoista alkusyksyä!
Ihanaa elokuuta teille ♥
Onko siellä muita kesälomansa juuri päättäneitä?
Kampauksen ollessa valmis me ajettiin parin kilometrin päässä olevalle Jämsän kirkolle. Mä muuten istuin kampauksen teon ajan juhlamekko päälläni, jotten enään sotkisi kampausta laittaessa sitä päälleni myöhemmin. Se oli kyllä hyvä valinta, koska mekko piti pukea pään kautta! Mulla oli hieman juhlamekon kanssa haasteita, mutta onneksi löysinkin Kokkolasta ompelijan, joka ehti mekon lyhentää. Niimpä ylleni valikoitui tämä hennon vaaleanpunainen VILAn mekko.. Jämsän kirkko oli todella kaunis ja morsiuspari sitäkin upeampi. Kirkossa olisi saanut olla kyllä enemmän nenäliinoja mukana ♥ Morsiammen astellessa alttarille en voinut olla miettimättä meidän lähitulevaisuudessa häämöttäviä häitä ♥ Mietin miten koskaan voisin pitää itseni tuossa hetkessä kasassa enkä itkeä valtoimenaan, kuten nyt mulle jo kävi sivustakatsojana. Oih en malttaisi odottaa, että päästään suunnittelemaan omia häitä! Oon sanonut meidän häistä kyseljöille, että me mennään naimisiin sitten, kun mun hiukset on kasvanu pidemmiksi (ja, kun meillä on rahaa!). Noh tällä hiustenkasvu menolla ne häät olisi voinut olla jo ensi kesänä 😀 Eli nyt vain säästämään niin ehkä 2021 voisi olla meidän kesähäät ♥ En voisi olla onnellisempi saadessani tuosta upeasta miehestä minun aviomiehen ♥
Kirkon jälkeen me ajettiin ihanaan 
Morsian hehkui niin mielettömän kauniina, että ei voinut kuin huokailla häntä katsoessaan ♥ Oli myös aivan ihanaa tutustua uusiin ihmisiin ♥