Rintasyöpä diagnoosista on kulunut tänään kaksi vuotta

Tänään tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta rintasyöpä diagnoosista. Edelleen muistan tuon päivän ja sen aamun hetki hetkeltä enkä varmasti tule sitä koskaan unohtamaan. Muistan, kun julkaisin ensimmäisen postauksen aiheesta ja kerroin mun sairastumisesta julkisesti. Vaikka rintasyöpä ei ole enään samalla tavalla osa elämää kuin se oli hoitojen aikana niin tämä vuosipäivä iskee päin näköä kuin märkä rätti. Sitä havahtuu pohtimaan mitä elämä vielä hetki sitten oli ja miten kaikki olisi pahimmassa tapauksessa voinut päättyä.. Tuntuu edelleen siltä, että se kaikki tapahtui jollekkin muulle kuin mulle. Ikään kuin se hetki elämästä olisi leikattu pois nyt eikä sitä muutenkaan halua kauheasti muistella.

Rintasyöpä kulkee aina mukana

Rintasyöpä kulkee mukana sekä mielessä että arvissa loppuelämän ajan ja siihen vain täytyy tottua. Uskon siihen ettei syöpä enään mun kohdalle tule toista kertaa ja se tapahtui syystä. En aio elää elämää peläten vaan jokaisesta hetkestä nauttien! Kuluneet kaksi vuotta ovat menneet nopeasti ja etenkin kulunut vuosi on hujahtanut ohitse silmän räpäyksessä. Vuosi sitten samaisessa postauksessa kävin läpi tunteidenkirjoa vielä vahvemmin kuin tänään. Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus siitä, että oon tässä ja nyt. Saan nähdä Minean kasvavan ja olla hänen äiti ♥ Sitä ei koskaan mikään tule multa viemään ja on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut ♥ Sairastuminen on jäänyt Mineankin mieleen, kun välillä leikeissä ollaan sairaalassa tai kaljun ihmisen nähdessään hän muistaa miten äidillä ei ollut hiuksia. Onneksi hän on kuitenkin niin pieni ettei ole missään vaihessa osannut pelätä asian kanssa.

Miten sairastuminen vaikuttaa elämään?

Sairastuminen on osaltaan vaikuttanut elämään tottakai ihan valtavasti ja laittanut miettimään mitä oikeasti haluaa. Tuntuu, että koko vuosi on mennyt ikään kuin itseä etsiessä enkä voi vieläkään sanoa, että olisin itseni taas löytänyt. Paljon on asioita, joita edelleen käy läpi ja osaan niistä voi itse vaikuttaa ja osaan ei. Ja niihin mihin voi vaikuttaa on sellaisia, joihin saattaa tarvita ulkopuolisen apua. Kuten silloin hoitojen keskellä käydessäni terapeutilla ajattelin ettei sellaisesta olisi apua niin kyllä se kaikki apu kannattaa ottaa vastaan, jolloin saa asioihin eri näkökulmia. Elämään mahtuu paljon asioita, joita on ehkä huomaamattaan pitänyt sisällään ja ne nousee esiin juurikin elämässä tapahtuneiden asioiden vuoksi. Siksi olisi hyvä käsitellä ne, jotta pääsee eteenpäin elämässä ja ennen kaikkea itsensä kanssa. Joskus se on vain niin, että konkreettisten asioiden tapahduttua asiat muuttuvat enemmän kuin osasi olettaa. Koski se sitten esim. omaa lapsuutta, perhettä, parisuhdetta, ystäviä, työtä tai vapaa-aikaa. Meillä jokaisella on täällä vain tämä yksi elämä ja tietysti sitä haluaa elää elämänsä onnellisena. Joskus asioiden eteen on vain tehtävä enemmän työtä tai joskus jopa uhrattava tiettyjä asioita.

Päällimmäisenä ajatuksenä kuitenkin edelleen se kiitollisuus tästä elämästä juuri tänään ja kaikista ihmisistä ympärillä, tulevasta joulusta ja alkavasta vuodesta. Muistakaa nauttia jokaisesta hetkestä niin isoista kuin pienistäkin ♥

Kiitos siitä, että olette siellä ♥

Takki – Lindex

Housut – Vila 

Neule – PURA Finland

Laukku – HM 

Kuvat; Nina Boman