DECOR Lifestyle

Huonon omatunnon pohdintaa ja mistä mun stressi aiheutuu?

Heippa te ihanat siellä! Oon ihan super iloinen siitä, että te ootte edelleen siellä ruudun toisella puolella, vaikka postausten osalta onkin ollut hiljaisempaa. Se on asia mistä poden huonoa omaatuntoa tällä hetkellä kovastikin. Haluaisin kirjoittaa teille useammin, mutta yksinkertaisesti aika ei vain riitä. Arkisin ollaan töissä, sitten tehdään ruoka ja ulkoillaan lasten ollessa meillä. Sitten iltapala, pesulle ja tytöt nukkumaan. Sitten siihen jää hetki meidän yhteistä aikaa ennen kuin mekin mennään nukkuun. Aikamoista oravanpyörää voisin sanoa siis. Ja näin varmasti monessa muussakin perheessä eletään, vai mitä? Koitan sitten kirjoitella teille silloin, kun ollaan pidemmän aikaa kaksin tai, kun vain Peten tytöt on meillä, kuten tänään. Silloin mun ns. iltavastuu poistuu ja hetki on aikaa näpytellä konetta.

Mistä mun stressi aiheutuu?

Siivoukseen menee aika paljon enemmän myös aikaa ja se on asia mikä mua stressaa. Oon huomannut olevani luonteeltani sittenkin hieman siivousfriikki ja nyt koitan relata sen suhteen, mutta vielä heikolla menestyksellä. En vain pysty itse rauhoittumaan kotona ellei siellä ole paikat about järjestyksessä ja pinnat pyyhittynä. Toki oon tullu tässä paljon jo eteenpäin ja toki tarkoituksena olisi saada paikat pysymään  edes jossain määrin järjestyksessä. Tähän saa antaa vinkkejä! Ja tietty tavaraa on enemmän kuin aikaisemmin, mutta kaappitila on sama. Niimpä meillä on esim. kaikki Peten vaatteet vielä kasseissa makuuhuoneen lattialla, kun kaappeihin ei vain mahdu mitään. Makuuhuoneessa on kolme kaappia, joista yksi on siivouskaappi. Täytyy koittaa pikaisesti hankkia jokin kapea irrallinen vaatekaappi ikkunaseinälle. Tyttöjen huoneessa on ollut vähän sama ongelma, mutta sinne haettiin Torista ilmainen Malm -lipasto. Se lähtee kyllä vaihtoon mahdollisimman pian, koska se kellertää niin pahasti 😀 Täytyisi vain koittaa saada käytyä Minean kaappia läpi, jotta saisin sinne muutaman hyllyn tyttöjen vaatteille myös. Noh sitten päästään eteiseen, jossa meillä on nykyään sata paria kenkiä 😀 En tiedä minkä ratkaisun niille keksisi ja takkejakin on viidellä hengellä melko monta ettei ne yhteen kaappiin meinaa mahtua. Paljon olisi siis hommaa tai sitten vain yksinkertaisesti pitäisi alkuvuodesta vaihtaa isompaan asuntoon. En kuitenkaan haluaisi tästä muuttaa, koska Minean päiväkoti on vieressä ja niin hyvin saadaan hoidettua Jannen kanssa kaikki lähekkäin asuessa. Noh aika näyttää, mutta jotain täällä pitäisi saada tehtyä noille lattialla lojuville tavaroille. Ideoita? 

Ihanaa iltaa ♥

 

4 Comments
Yleinen

Minean 4v. syntympäiväjuhlat prinsessa -teemalla

Mainosyhteistyö x My Dream day, Round, Munkkivuoren Puutarhakeidas & Kakkuneito

Lauantaina me juhlittiin meillä Minean 4v syntymäpäiväjuhlia. Kyselin ennakkoo neidiltä millä teemalla haluaisi juhlat toteuttaa ja katsottiin sitten My Dream day verkkokaupasta erilaisia vaihtoehtoja lasten synttärijuhliin. Frozen juhlat järkättiin viikkoa aiemmin isillä niin nyt neiti halusi prinsessa -teemaiset juhlat ja sehän tietysti onnistui. My Dream Day verkkokaupasta oli helppo tilata tietyn kategorian alta kaikki tyyliin sopivat koristeet ja kattaustarvikkeet. En tiedä mahdatteko muistaa Minean 3v synttärijuhlat, joihin tehtin ensimmäisen kerran ilmapallokaari? Se oli niin mielettömän upea, että päädyttiin siihen tänäkin vuonna. Ensin kyllä mietin sille paikkaa, mutta sitten keksin ripustaa sen keittiön ja olohuoneen väliin ja niimpä sellainen tilattiin. Kaaressa on noin 50 palloa, jos haluatte vinkkiä siihen miten paljon palloja tuon kokoiseen kaareen menee. Kaaren lisäksi oli Happy Birthday teksti seinällä ja ilmapalloja siellä ja täällä 🙂 Ja tietty nelos numeropallo myös! Kattauspuolella meillä oli lautaset, mukit, pillit, servetit, aterimet ja donitsitaulu.

Tarjoilut

Kakku tilattiin samasta paikasta Klaukkalasta Kakkuneidolta kuin mun omille 34v. synttäreille elokuussa. Kakku sai silloin niin paljon kehuja vierailta ja tälläkin kerralla kakun ulkonäköä ja makua kehuttiin maasta taivaaseen. Suklaa-vadelma kakkua jäi sopivasti vielä vähän yli, joten nyt saadaan herkutella sillä vielä pari päivää. Kakun lisäksi leivoin itse kakkutikkareita ja muffinsseja, jotka jo viime vuonna hyviksi totesin. Etenkin nuo kakkutikkarit oli lasten mieleen, vaikkakin hieman työläs valmistaa. Suolaisena tarjottavana oli pieniä jauheliha-riisi pasteijoita ja katkarapu-caesar salaattia. Pakko sanoa, että tuo donitsiseinä on kaunis lisä kattaukseen ja nuo Round :n tekemät vegaaniset donitsit oli todella hyviä. Kuutta erilaista makua mistä valita ja niitä kandee käydä maistelemassa heidän omassa kahvilassaan Iso Roobertinkatu 16:ssa Helsingin keskustassa.

Kukkakimppu oli myös tutusta Munkkiniemen Puutarhakeitaasta tilattu kimppu. He ovat jo useamman kerran tehneet meille kimppuja eri tarkoituksiin ja oon aina yhtä häkeltynyt heidän kauniista kimpuista. Kerroin vain värimaailman heille ja sen perusteella kimppu tehtiin. Siis niin kaunis ja teemaan sopiva kimppu tälläkin kertaa. Koitan pitää sitä nyt hengissä mahdollisimman pitkään ja yrittää ottaa enemmän kuvia kotoa kimpun kera 🙂

Minea 4v.

Tuntuu ihan hullulta, että Minea täytti tosiaan jo 4 vuotta! Juurihan hän vasta syntyi ja sain hänet rinnalleni ensimmäistä kertaa ♥ Kävin kyllä viime tiistaina tuota päivää mielessäni läpi ja muistan kaiken niin selvästi synnytykseen liittyen. Edelleen niin hyvä synnytyskokemus kokonaisuudessaan ♥ Mineasta on kasvanut iloinen, sosiaalinen, auttavainen ja ennenkaikkea upean luonteen omaava neiti. Minea on opettanut mulle elämästä ihan mielettömän paljon ja joka päivä hän jaksaa hämmästyttää hänen taidoilla ja jutuillaan. Hän on prinsessa vailla vertaansa ja äidille maailman rakkain ihminen ♥ Tämä vuosi on ollut haastava muuttuvine elämänvaiheineen, mutta Minea on niin hienosti sopeutunut kaikkeen. Niin kiitollinen hänen tavasta ymmärtää jo asioita, joita kaikkia ei ehkä pienen mielen vielä tarvisikaan. Hän tuntuu todella usein ikäistään vanhemmalta ja kuulenkin siitä muilta ihmisiltä usein. Muista rakas tyttäreni, että sinusta on mihin vain ikinä päätätkin ryhtyä ja äiti on aina tukena ja kannustamassa sinua ♥

” Kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen ”

Oliko muilla juhlia viikonloppuna tai tulossa nyt? 

3 Comments
Lifie rintasyöpä

Rintasyövän 3. vuosikontrolli

Kerroin teiille eilen, että mulla on tänään rintasyövän 3 vuosikontrolli. Alunperin ajan piti olla marraskuussa, mutta soitin syöpkselle viime kuussa, koska mun tervettä rintaa on välillä sattunut. Niimpä he päättivät aikaistaa vuosikontrolliaikaa ihan varmuuden vuoksi. Musta on tosi hyvä, että he ottavat heti kaikki oireet tosissaan ja tutkimuksiin pääsee nopeasti. Terveessä rinnassa on välillä ollut arka kohta ja oon sitä koittanut tunnustella vähän väliä. Aina kuitenkin oon päätynyt siihen, ettei siellä voisi olla mitään muuta kuin rintarauhaskudosta eikä muuta. Koskaan ei silti voi olla liian varma mistään. Vaikka luulisi jo, että kontrolleihin olisi tottunut niin ei kyllä ole. Joka kerta jännittää ihan yhtä paljon ja miettii mitä vastauksia tulee saamaan tällä kertaa.

Mammografia

Ensin menin aamupäivällä mammografiaan, jossa kaksi hoitajaa otti mut vastaan. Se toimenpide ei oo kovinkaan kiva ja siinä käyneet varmasti sen tietää. Tämä oli myös eka kerta, kun leikattu rinta kuvattiin. Terveestä rinnasta otettiin kaksi kuvaa, kuten kuuluukin, mutta leikatusta riitti yksi. Tai no otettiin me kaksi erillistä kuvaa, koska halusin, että saadaan kainalo paremmin kuvaan kuin ensin otetussa. Parempi kärsiä muutama sekunti enemmän ja saada tarkemmat vastaukset. Mammografian jälkeen ajoin Töölön Picnic kahvilaan lounaalle ja tein siellä tunnin verran töitä. Sitten suuntasin takaisin syöpikselle.

Ultraääni

Hoitaja kutsui ja suuntasin hänen kanssaan toimenpidehuoneeseen. Riisuin yläosattomiin ja kapusin tutkimuspöydällle hämärässä huoneessa. Hoitaja laittoi rinnalle ison paperipyyhkeen ja siihen jäin odottamaan radiologin tuloa. Siinä katsoessani kattoa miettii väkisin niitä kertoja, kun siinä on vajaa kolme vuotta sitten useampia kertoja ollut. Milloin sai vastauksen siitä, että kasvain oli suurentunut ja milloin pienentynyt. Vaikka niitä hetkiä ei halua enään muistella ja ikäänkuin ne olisi deletoitu mielestä pois – tulee ne mieleen tuolloin maatessani siinä tutkimuspöydällä. Tavallaan kuin elämä vilisisi silmissä siinä ollessa. Rauhoitin mieleni kädet ristissä ja toivoin kaiken olevan hyvin. Sitten radiologi astui huoneeseen ja miesjonkanimeäenmuista kertoi, että mammografian kuvissa kaikki oli ok. Kysyin siinä hämmästyksissä, että ai niinkö, että ehdit ne jo katsomaan? Ja kyllä oli ehtinyt ja totesi, että vielä ultralla katsotaan. Ja ne minuutit, kun hän ultrasi molemmat rinnat tuntui ikuisuudelta. Tuntui, että terveessä rinnassa meni kauemmin ja odotin mitä hän kohta sanoo sieltä löytyvän. Mutta lopulta hän sanoi; ” Ei siellä mitään ylimääräistä ole. Hyvää päivänjatkoa.” Ja minä siinä kyyneleet silmissä kysyin, että kaikkiko on tosiaan kunnossa ja hän totesi, että on kunnossa ♥ Ne tietää ketkä tietää sen painolastin, joka siinä hetkessä tipahtaa ja tuntuu, että voisi itkeä silmät päästä onnesta!! Kaikki voi varmasti kuvitella sen helpotuksen tunteen, joka tuon tiedon jälkeen tuli. Nyt vielä odotetaan verikokeen tulokset, joista hoitaja soittaa ensi viikon perjantaina. Toivotaan, että niissä myös kaikki ok ♥

Luojan kiitos kaikki on kunnossa ja kiitos teille ihanista tsemppiviesteistä, joita sain Instagramin puolella tänään ♥ Ootte kultaa ♥

Ei kommentteja
Lifestyle Lifie

Yhteinen syntymäpäivä & kuulumiset

Voitteko uskoa, että Minealla ja Petellä on sama syntymäpäivä?! Olin lentää selälleni, kun tajusin asian ensimmäisen kerran. Enkä kyllä vieläkään voi uskoa, että voi olla tällainen sattuma (sanoisin kyllä pikemminkin, että tähtiin kirjoitettu), että omalla tyttärelläni on sama syntymäpäivä kuin puolisollani. Tuntuu jotenkin vain niin uskomattomalta, vai mitä? Kaikista vuoden 365 päivästä molemmilla on sama päivä ♥ Minean täytti 4v ja mun hopeakettuni täytti 40v. Niimpä eilen aamulla lauloin ensin Petelle onnittelut ennen hänen lähtiessä töihin ja sitten herätin myös Minean laulaen. Minean syntymäpäiviä juhlitaan tulevana lauantaina ja ne onkin neidin neljännet synttärit jo kolmen viikon aikana. Ensin pidettiin Kokkolassa ollessamme synttärit siellä asuvien kesken, sitten oli isilllä synttärit ja eilen oli vielä päiväkodissa synttärit. Ompahan juhlia kerrakseen sanon minä, mutta hei kerranhan sitä vain 4 vuotta täytetään 🙂 Tänään juuri tuli synttärikoristeet ja sen verran pakko todeta, että jälleen on äidillä lähtenyt koristelut hanskasta 😀 Minkäs teet, kun rakastat juhlien järjestämistä! Kakku on tilattu ja perjantaina sitten leivon vielä parit jutut itse. Muutoin päätin, että ihan turha alkaa kuuramaan koko asuntoa, koska juhlien jälkeen se on kuitenkin tehtävä. Joten mitä turhaa stressata itseään tehtävillä, kun muutenkin on paljon puuhaa, vai mitä?

Kuulumiset

Oma oloni on onneksi jo paljon parempi ja oon ollut koko viikon töissäkin. Hieman vielä nenää pitää niistää, mutta muuten kaikki hyvin. Onneksi. Toivotaan ettei enään tule uutta flunssaa, koska olo on tosi kurja PLUS, että Pete ei oo uskaltanut pussailla viikkoon, koska pelännyt angiinan tarttumista itselleen 😀 Ihan sanonko mistä siis koko angiina, haha!

Meillä on tyttöjen huoneen muutosprojekti menossa, koska tarvitaan tytöille uusi sänky. Siis sellainen, jossa kaikki kolme voi nukkua. Muutenkin täytyy laittaa huone uuteen uskoon tavaroiden ja kaiken suhteen, kun nyt kolmen neidin tavaroita siellä. Otetaan vastaan siis sänkyehdotuksia, jos sellaisista kokemuksia?

Mulla olisi aika monta kassia kirppisvaatetta sekä omia että Minean ja pohdin missä niitä myisin. Olisin halunnut viedä kaikki myyntiin kirppikselle, jossa ne hinnoitellaan valmiiksi, mutta niihin tuntuu olevan kuukausien jonot nyt. Enkä millään jaksaisi kuvata kaikkia yksitellen myyntiin, Täytyy katsoa mitä sitä keksii.. Ideoita tähän?

Huomenna torstaina mulla on rintasyövän vuosittainen kontrolli. Hieman jännittää, mutta rauhallisin mielin oon sinne menossa. Lopulliset vastauksen tulen saamaan vasta 16.10. Toivon mukaan jotain voisin saada tietoon jo huomenna. Pitäkää peukkuja, että kaikki ok ♥

Minea ja Pete – Olette molemmat täyttä kultaa niin sisältä kuin ulkoa ja oon äärimmäisen onnellinen teidän ollessa mun elämässäni ♥

Ei kommentteja
Lifestyle Lifie

Viikko, joka ei mennyt suunnitelmieni mukaan

Täällä maanantai alkoi ihan ookoo, mutta sitten heräsin maanantain/tiistain välisenä yönä kurkkukipuun. Tiistaiaamuna herättyäni kurkkuun tuntui tulleen joku ylimääräinen mollukka johon sattui nielaistessa. Pelkkä puhuminen sattui ja arvelin heti vilustuneeni maanantai-iltana ollessamme puistossa. Maailman tilanteen ollessa se mitä se on, sain lähetteen koronatestiin. Pete haki mut tiistaina ja ajettiin Aviapoliksen drive in pisteelle testiin. Näin auton ikkunasta kahden muun henkilön testin ottamisen ja kauhulla odotin omaa vuoroani. Vuoroni koittaessa puristin Peten kättä minkä pystyin, mutta se testin ottaminen oli ihan järkyttävä kokemus! Ensin toista puolta törkittiin sillä mielettömän pitkällä tikulla ja, koska mua sattui niin hoitaja otti sen pois. Luulin hänen saaneen jo siltä puolelta riittävän näytteen, mutta ei! Kuulemma ei mennyt riittävän syvälle ja niimpä sama uusittiin ja vedet silmissä istuin puristaen Peten kättä. Ja sitten vielä toiselta puolelta ja siinä vaiheessa itkin ihan kunnolla. Veri maistui suussa, mutta ei onneksi tullut nenästä. Nenään sattui vielä toimenpiteen jälkeen hetken, mutta onneksi kipu lakkasi piakkoin. Oon kuullut, että testin ottaminen sattuu, mutta että noin paljon! Sain teiltä viestejä Instagramin puolella, että osalla oli myös sattunut yhtä paljon ja verta on tullut nenästä. Mutta myös kertomuksia siitä ettei sattunut ollenkaan. Ilmeisesti se riippuu täysin neniemme rakenteesta sattuuko vai ei. Toivon, ettei tuohon testiin tarvi enään ikinä mennä! Mutta tottakai menin, koska en haluaisi levittää tautia tietoisesti muille saati läheisilleni.

Korona vai ei?

Vastauksessa sanottiin menevän 1-3 päivää, jopa 4, vaikka kävin yksityisen kautta. Keskiviikkona kurkku oli edelleen kipeä ja jäätävä flunssa lisäksi. Soitin lääkäriin uudestaan ja sain onneksi ajan samalle päivälle. Multa otettiin tulehdusarvot, angiinatesti ja tsekattiin vointi muuten. Käynnin jälkeen sain soiton, että tulehdusarvot on ok, mutta mulla on angiina. Sitä olin alusta epäillytkin ja onneksi selvisi, jotta sain heti antibiootit. Vielä jäätiin odottamaan koronatestin valmistumista, joka onneksi tulikin vielä myöhään keskiviikkoiltana. EI koronaa, huoh!! Kyllä helpotti saada vastaus, vaikka epäilinkin vain vilustuneeni, mutta kun sitä ei nykyään voi olla varma. Oon pysytellyt vain kotona ja suurimmaksi osaksi nukkunut, jotta oloni helpottaisi. Tänään on sitten ollut ensimmäinen päivä, kun tuntuu, että kyllä tästä selviää takaisin normaaliin arkeen vielä. Pete oli torstai/perjantain työreissulla Hämeenlinnassa ja Minean piti tulla mulle yöksi. Ei kuitenkaan uskallettu ottaa häntä viettämään munkans tyttöjeniltaa ettei hänelle tartu mitään. Hän tulee sitten sunnuntaina munluo jälleen ♥

Että sellainen viikko sitten täällä. Puuh – ei sitä mitä odotin, mutta joskus on vain pakko osata pysähtyä ja levätä. En haluaisi mitään jälkitauteja, joista saattaisi syntyä pahempia juttuja. Onko joku teistä käynyt koronatestissä ja, jos niin sattuiko teitä? Eräs seuraaja Instagramin puolella sanoi, että heillä päin tarvii ottaa vain toisesta sieraimesta ja mietin voiko tosiaan olla paikkakunta kohtaisia eroja? 

Ihanaa viikonloppua ♥

12 Comments
Newer Posts
Older Posts

Artikkelit

Seuraa minua!