Category

rintasyöpä

baby Lifestyle Lifie rintasyöpä

Lapsihaaveet

Oon aina haaveillut kolmesta lapsesta ja voisinkin olla ihan kotiäitinä ilman työvelvoitteita. Mulle tällänen elämä sopisi tosi hyvin, jos vain ei tarvisi miettiä asiaa taloudellisesti. Janne tosin on haaveillut kahdesta lapsesta, joten saa nähdä onko kompromissi sitten kaksi lasta ja koira tai jotain sen suuntaista 😀 Nuorempana olin ihan varma, että mulla olisi lapsi jo alle 25-vuotiaana, mutta mähän olin sillon ihan lapsi vielä itekkin! Ja silloin elettiin vielä niitä railakkaita nuoruusvuosia eikä lapsiasia ollutkaan ajankohtainen. Hassua miten sitä ajatukset muuttuu iän myötä. Onko muille käynyt samoin?

Kihlautumisen jälkeen vauva tulikin heti, kun se oli mahdollista. Olin syönyt e-pillereitä yli 10 vuoden ajan ja siksi oli epäilys ettei raskautuminen tapahtuisi kovinkaan nopeasti. Toisin kävi ja Minea-murunen täyttää lokakuussa jo 2 vuotta ♥ Tuntuu, että elämä vasta alkoi oman lapsen saamisen jälkeen ja ollaankin ihmetelty mitä sitä on aiemmin edes tehnyt! Minea tuo olemassaolollaan niin valtavasti onnea ja rakkautta ettei sitä voi edes sanoin kuvailla ♥ Tottakai nyt on vastuu ei vain itsestään vaan toisesta ihmisestä myös ja itse menen aina lapsi-edellä ajattelutavalla.

Me oltiin ajateltu aiemmin Minealle sisarusta jopa 3-4 vuoden ikäerolla. Itellä on ollut sellainen ajatus, että haluan antaa kaikkeni Minealle hänen ollessa pieni, eikä hänen tarvisisi jäädä mistään paitsi. Tästä on varmasti eri näkemyksiä, mutta itse oon ajatellut näin. Jotkut ajattelee, että on helpompaa olla vauvaputkessa vauvasta toiseen ja tietenkin niinkin voi olla. Mulla ja mun pikkuveljellä on 3 vuoden ja Jannella ja hänen pikkuveljellä on 4 vuoden ikäero. Musta olis hyvä, että Minea olisi vauvan tullessa jo hieman itsenäisempi, jotta vauvasta ei tarvisi olla mustasukkainen. Toki oon kuullut, että mustasukkaisuus tulee iällä kuin iällä, joten mitään takeita ei tästä siis ole!

Joskus on käynyt myös mielessä, että mitä jos meitä olisikin vain me kolme? Mutta silloin mietin asiaa niin, että jos meille sattuisi jotain niin toivoisin Minealla olevan sisaruksia. Ilman sisaruksia elävällä on varmasti hyvät ja huonot puolensa, kuten ne joilla on sisaruksia. Sisaruksista saa leikkiseuraa, he opettavat toisilleen ja voisivat jakaa yhdessä elämän ylä- ja alamäkiä. Yhtä oikeaa tapaa ei koskaan ole ja kaikki tekee sen mukaan mitä haluaa. Joskus myös on niin ettei omia lapsia voi saada jolloin adoptointi on ainut vaihtoehto. Me ollaan Jannen kanssa joskus puhuttu, että adoptointi voisi olla mahdollinen, vaikka oman lapsen voisikin vielä saada.

Sairastumisen myötä olisin voinut pakastaa munasoluja kaiken varalta. En kuitenkaan halunnut pitkittää hoitojen alkamista sillä, että niitä olisi alettu pakastaa. Mietin, että Minea tarvitsee äitiä ja vauva-asia jää taka-alalle. Sytostaattihoidot ovat sellaista myrkkyä, että ne saattavat vahingoittaa munasoluja. Onneksi lääkärini kertoi, että voisin käydä otattamassa Zoladex-pistoksia hoitojen ajan. Zoladex implantti pistetään mahaan ja se sitä kautta vaikuttaa munasolujen toimintaan ja uinuttaa niitä. Käydessäni gynekologilla hoitojen välissä hän totesi ettei munasarjat olleet aktiivisena ja se kertoi siitä, että pistos on toiminut. Mitään takeita ei tietysti sille voi antaa, että raskautuminen olisi mahdollista vaikkei olisi edes sairastunut. Nyt on kuitenkin tehty mitä on ollut mahdollista sairastumisen takia.

Ikävä kyllä lääkäri kertoi, ettei hän suosittele uutta raskautumista ennen kuin kahden vuoden päästä leikkauksesta. Eli nyt me ei voida edes miettiä vauvaa aiemmin, vaikka haluttaisiin. Uudelleen sairastumisriski on suurin juuri kahden vuoden sisällä leikkauksesta, jonka vuoksi raskautumista ei suositella. Tottakai jokainen itse tekee omat päätökset, mutta me luotetaan lääkärin kehotukseen tässä asiassa. Vaikka hän sanoi, että mun tapauksessa kaikki on mennyt tosi hyvin eikä syöpää enään ole, ei kannata ottaa riskiä heti. Tottakai onhan se selvää, että raskautuminen ja uudelleen sairastumisen olisi todella rankka yhdistelmä eikä vauvankaan kannalta turvallista. Niimpä mikäli uudelleen raskautuminen olisi vielä mahdollista joudutaan me odottamaan vielä lähes kaksi vuotta ennen yritystä. Paskinta tässä on se, että edelleen joku muu ohjaa sun elämää, vaikka se onkin kaikkien parhaaksi tottakai. Sairastuminen tuo mukanaan niin paljon muutakin kuin vain sen itse sairastumisen. Niin ja kuukautiset, mulla on ollut poissa koko Minean ajan ja myöskin pistokset ovat pitäneet ne osaltaan jäissä. Niimpä olinkin iloinen (jos asiasta voi olla iloinen!), kun hieman ennen säteiden päättymistä kuukautiset alkoivat. Se oli merkki siitä, että munasarjat toimii ja kaikki myrkky on poistunut mun kropasta! Tästä onkin hyvä jatkaa.

Onnea on Minea ja me ollaan nyt kolme muskettisoturia ainakin toistaiseksi ♥ Tärkeintä on, että oon elossa.

Tämä on vain minun kantani näihin asioihin ja jokaisella saa olla oma mielipiteensä, joten kuulisinkin mielelläni teidän ajatuksia! 

Mitä ajatuksia teissä heräsi? Onko muita vastaavassa tilanteessa olevia? 

7 Comments
Lifestyle Lifie rintasyöpä

Lääkärin tapaaminen + Arvonnan voittaja

Diagnoosistani on tasan 7 kuukautta ja 6 päivää. Tuona päivänä 11.12.17 maailmani romahti ja syöpä tuli osaksi meidän elämäämme.Lisää ensimmäisestä postauksesta sairastumiseen liittyen voit lukea tästä.  Tuolloin sana syöpä kuulosti samalta kuin kuolema. Alkushokista selvittyäni päätin, että tässähän ei periksi anneta! Hoitoputken aloitus helpotti ja koko ajan oli tunne, että susta pidetään huolta ja ollaan ajantasalla sairauden kanssa. Tiesin, että hoidot tulisi olemaan hemmetin rankkoja, mutta yritin miettiä niiden olevan vain hetkellistä. Tätä ei jatkuisi koko elämääni. Tietysti myös mustia hetkiä oli mielessäni, mutta pyrin etten anna niille liikaa valtaa. Silloin olisi sormia napsauttamalla tippunut kuiluun, josta pois pääsemisen olisi ollut äärimmäisen vaikeaa.

Kulunut 7 kk on ollut elämäni raskainta aikaa niin henkisesti kuin fyysisesti. On pitänyt jaksaa läpi sytostaattien joista koitui kipuja, oksettavaa oloa, allergiareaktio, kuumia aaltoja, vatsavaivoja, humalaista oloa ja vaikka mitä. Leikkaus itsessään sujui hyvin, mutta käden käyttö on rajoittanut elämää etenkin Minean kanssa valtavasti. Uuden rinnan saamisesta olen edelleen todella kiitollinen ja voin vain kuvitella miten rinnattomuus olisi voinut omaan minä kuvaan vaikuttaa entisestään. Sädehoidot sujuivat ohi nopeammin kuin osasin etukäteen ajatella. Nyt sädetetyllä alueella on iso suurelta osin irronnuut, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Viimeisestä säteestä on nyt reilut kaksi viikkoa ja eilen tapasin sädelääkärini.

Hän kertoi verikokeen tuloksien olevan erinomaiset, joka oli itsessään jo iso helpotus! Kerroin hänelle kuulumiset, jotka ovat suurimmaksi osaksi hyviä. Ikävä kyllä käden suhteen ollaan menty hieman taakse päin säteiden takia eikä käsi edelleenkään nouse hartiatasoa ylemmäksi. Kiristystä on eniten käden ja rinnan välissä sekä itse rinnassa. Pelkkä käden vieminen sivulle sattuu, kun iho kiristyy vähänkään. Fyssarilla käynnit jatkuvat niin kauan, että lapaluun siirrotusta ei enään ole. Lääkäri kertoi, että kaikki on mennyt tosi hienosti kättä lukuunottamatta ♥  Omat ajatukset ovat olleet hieman sekaisin, vaikka oonkin voinut hyvin. Moni sairastunut sanoo, että pää tulee sairastumisen kanssa jälkijunassa ja sen oon kyllä huomannut. Nyt on jollain tapaa jo yrittänyt unohtaa tapahtuneen, vaikka pää käy sitä vasta nyt läpi. Tämän suhteen onkin hyvä, että käyn juttelemassa terapeuttini kanssa jatkossakin.

Sädekääkärini kertoi myös, että halutessani voisin mennä vielä lisä tutkimuksiin perinnöllisyysasian takia. Nyt on todettu ettei kyseessä ole suurimmat Brca1 ja Brca2 geenit, jotka lisäävät uusintariskiä niin rinnoissa kuin munasarjoissa. On kuitenkin monia muita pienempiä geenejä, joita voisi vielä varmuuden vuoksi tutkia. Tämähän lähinnä vaikuttaisi Mineaan ja tottakai haluaisin olla varma ettei olisi millään tavalla perinnöllistä. Näin ollen uskon meneväni vielä jatkotutkimuksiin, jotka ovat siis jokaisen vapaaehtoinen valinta. Toki silloin pitää vielä tuloksia odottaa jonkin aikaa, mutta uskon sen olevan sen arvoista, johan tässä on useammat tulokset jo odoteltu tähän asti. Lääkäri laittoi lähetteen asiasta eteenpäin, joten tähän asiaan palaan myöhemmin.  Ja on siis parempi, että sairastuminen olisi ollut vain huonoa tuuria, koska silloin se olisi toivon mukaan ollut vain kertajuttu eikä uusintariski olisi kuin ihan pieni.

Muta nyt on kuulkaas sellainen tilanne, että käyn käden takia vielä ensi kuussa syöpiksellä, mutta seuraava kerta onkin sitten kontrollikäynti! Voitteko uskoa, kaikki hoidot on nyt todellakin ohi!! ♥ Kyllä siellä lääkärissä eilen itku tuli, kun tuntuu niin käsittämättömältä kaiken olevan jo takana päin! 7 kuukautta sitten en osannut nähdä näin pitkälle, kun kaikki tuntui niin raskaalta. Nyt katsoessani taaksepäin kulunut aika on mennyt ihan hurjan nopeasti! Olen todellakin nyt selvinnyt tuosta hirvittävästä sairaudesta ja uskon siihen, ettei se enään koskaan tule meidän elämäämme! Haluan uskoa, että sairastumiseni tarkoitus on ollut kirjoittaa aiheesta avoimesti ja antaa tällä tavoin vertaistukea muille sairastuneille. Uskon, että elämällä on meille jokaiselle suunnitelma ja joskus suunnitelmat muuttuu, mutta silloin niistä saattaa seurata jotain vieläkin upeampaa ♥

Haluan sydämeni pohjasta kiittää niin omaa perhettä, tukiverkostoamme, läheisiä ystäviä ja teitä kaikkia tähän asti mukana olleita ♥ Te kaikki olette osaltanne antaneet voimia jaksaa tässä taistelussa, nyt jatketaan elämää siihen mihin se jäi ennen sairastumista ♥ Oon niin onnellinen etten osaa sitä edes sanoin kuvailla ♥

Aion kirjoittaa teille vielä postauksia, jotka käsittelee sairastumisen myötä mm. lapsihaaveita ja minäkuvan muuttumista.

Kuvat otettu tammikuussa just, kun mun hiukset oli lähteny kokonaan pois. Nyt mun hiukset kasvaa ihan todella paksuina takaisin! Oon onnellinen siitä, että Janne halusi otattaa meistä kahdestakin tällaisia kuvia tuolloin ♥

Ja lopuksi vielä Ek for Kids -verkkokaupan 50 euron lahjakortin voittaja, joka on;

JESSICA
 

Puputuolin valitsisin 🙂

Paljon onnea Jessica, olen laittanut sinulle sähköpostia! Kiitos kaikille osallistuneille ja muistakaa hyödyntää Asuntomessujen ajan -15% alennuksen näihin suloisiin Rabbit-tuoleihin! Alekoodi on messubunny18 ja koodi on voimassa 5.8.2018 asti.

 

pics; Rebecca/65M2

 

10 Comments
Lifie rintasyöpä style

Miten sädehoidoissa on mennyt?

Aurinkoista lauantaita!

Huhuh mikä viikko takana ja suurimmaksi osaksi huokailen juurikin säteiden takia. Ajatella, että sädetystä on kestänyt jo kolme viikkoa?! Ollaan siis reilusti yli puoli välin jo, joten pian päivittäinen ravaaminen loppuu, onneksi. Säteistä ei tähän mennessä vielä ole tullut mitään oireita, pientä punoitusta lukuunottamatta.

Continue Reading

2 Comments

Instagram

  • Minea spends quality time with her grandparents and we are going to our friend's housewarming party 🍾🏠
What plans you have? .
.
.
.
.
.
#childrensroom #kidsroom #kidzroom
  • Is it really already Thursday?? Where did this week go 🙉 Have a lovely evening♡
.
.
Nuo pampaheinät on niin suloisia ♡ 
Ihanaa iltaa! .
.
.
.
.
.
#livingrooom #interior4you1 #interior
#homestyle #bedroom #interiordesign #interiorstyling #interior124 #interior4all #homeinterior #whiteinterior #inredning #interior_and_living #interior #interior4you #passioninterior #scandinavianinterior #like4like #nordiskhem
  • How was your Tuesday? We were visiting Minea's new day care place and seeing our friends ♡ 
Have a relaxing evening!
.
.
.
.
.
.
.
.
#dinnertable #interior4you1
  • Rainy day but who cares cause we have two lovely B-day parties today ♡ Do you have any plans for tonight? .
.
.
.
.
.
.
.
#guestroom #interior4you1 #interior #interior_and_living #interior4all #interior9508
  • ♡ R a i n y evening ♡ Huomenna koittaa odotettu Habitare, muita tulossa? 
Tulkaahan moikkaamaan 💛
.
.
.
.
.
.
#bedroomdecor #bedroom
  • I have had some mistery tummy pain few weeks and of course I was scared that what if there is something bad.. I got results today and every tests are clear 🙏So this is my happy face ❤
#FUCKCANCER
.
.
.
.
.
.
.
.
Blogin puolella pian lisää aiheesta!
.
.
.
. 📷: @mk_maison

Follow Me!