Arkisto

Lifestyle Lifie

Peten kanssa yhdessä 6kk & rintasyöpä diagnoosipäivä

Mua pyydettiin 10.6.20 lounaalle ja sitä lounasta on kestänyt nyt 6kk yhdessä Peten kanssa ♥ 8 vuotta sitten vannoin etten ikinä enää ottaisi tuota miestä enää elämääni, mutta niin ihmiset tosiaan voi muuttua ja etenkin lasten myötä kasvaa henkisesti. Me ollaan todistettu se myytti taruksi ettei exän kanssa kannattaisi yrittää uudelleen 😀 Oon niin onnellinen tällä hetkellä ja tuo mies on mulle just täydellinen ♥ Hassua miten elämä heittelee eikä koskaan pidä sanoa ei koskaan. Ikinä ei tiedä mitä huominen päivä tuo tullessaan. Mietin silloin kesäkuussa, että kyllähän Pete voi tulla mua moikkaamaan ollessani kattoterassilla ottamassa aurinkoa. Ja siitä me sitten lähdettiin hakemaan sushia ja siitä se rakkaus pikkuhiljaa roihahti kunnolla liekkeihin. Meidän uusioperhe on ihana ja tässä kodissa riittää niin paljon rakkautta ♥ Elämä yllättää silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa ja näin todellakin kävi omalla kohdallani. Rakkautta ei kannata etsimällä etsiä, koska se harvemmin silloin osuu kohdalle. Uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja oikeat aikansa. Kiitos rakas siitä, että jaksat aina hauskuuttaa mua, ottaa iltaisin kainaloon ja kun kehut mua kauniiksi ♥ Kiitos siitä miten oot ottanut Minean yhdeksi sun tytöistä ja annat hänelle rakkautta myös ♥ Sanot monesti, että tämä on enemmän kuin suhde. Tämä on kaikkeus ♥ Yhdessä me pystytään mihin vain!

Rintasyöpädiagnoosin 3v päivä

Eilen tuli kuluneeksi 3 vuotta mun rintasyöpä diagnoosista. Päivä oli melko tunteikas ja itkettyä tuli niin, että silmiä punotti illalla. Vaikka syöpä ei olekkaan enää samalla  tavalla elämässä mukana niin tuo diagnoosipäivä nostaa aina erilailla päätää. Kävin mielessäni läpi sitä päivää ja niitä sairastamisen aikaisia hetkiä. Välillä on vain niin vaikea uskoa kaiken sen tapahtuneen mulle. Edelleen tuntuu sen olleen jonkun toisen elämä, jota vain seurasin vierestä. Oon ikuisesti kiitollinen Jannelle kaikesta siitä tuesta minkä häneltä sairastumisen aika sain ♥ Oon mielettömän kiitollinen siitä, että saan olla tässä ja nyt. Kiitollinen perheestä, ystävistä ja terveydestä. Jaksan aina muistuttaa teitä siitä, että muistakaa nauttia pienistäkin hetkistä, pysähtyä ihastelemaan kauniita asioita ja arvostaa terveyttä. Huominen voi tuoda tullessaan jotain mitä et koskaan osannut kuvitella omalle kohdalle.

Rentoa viikonloppua ♥

Nämä ihanat kuvat meistä otti ystäväni Joni Salminen Photo

4 Comments
Lifestyle Lifie

Rakkaus

Anteeksi, että päivitykset on jääny nyt vähemmälle, mutta mulla on siihen maailman paras syy – rakkaus ♥ Instagramissa mua seuranneet tietää jo asiasta, kun siellä oon asiasta jokin aika sitten kertonut. Eli siinä vaiheessa, kun tää mun ihana mies ajoi mun vuoksi Helsingistä Kokkolaan vain yhden yön takia oli sellanen teko, jonka jälkeen halusin koko maailman tietävän miten upean miehen oon elämääni löytänyt ♥ Itseasiassa me ollaan tavattu jo 8 vuotta sitten Peten kanssa ensimmäistä kertaa ja silloin puolisen vuotta tapailtiin, mutta erinäisistä syistä meidän matka yhdessä ei jatkunut. Molemmat ollaan tässä vuosien varrella perustettu perheet ja eletty omaa elämää. Muutaman kerran ollaan sattumoisin tavattu perheiden kesken, joten lapset on tavannut toisensa jo aiemmin. Petellä on kaksi söpöä prinsessaa 4v ja 6v, jotka on ottanut mut ihan älyttömän hyvin vastaan ♥ Ja yhtälailla Pete ja Minea tulee mielettömän hyvin toimeen keskenään ja niillä on omia pelleilyjuttuja mitä on niin suloista katsoa vierestä ♥ Parasta on tietty miten tytöt tulee keskenään toimeen ja kaikki leikit menee niin yksiin (ainakin tässä vaiheessa). Varmasti luvassa on myös eripuraa tms, mutta ne kuuluu asiaan aina lasten kanssa. Tälläkin hetkellä Peten tytöt on meidän kanssa tässä meidän kotona Minean ollessa isillä huomiseen.

Mutta miten kaikki alkoi aikanaan?

Saatiin eilen IG puolella kysymysboksiin kymmeniä kysymyksiä siihen missä ja miten me ollaan tavattu aiemmin ja nyt uudelleen niin kerron sen teillekkin ♥ Ihan ensimmäistä kertaa me tavatiin alkukesästä 8v sitten Helsingin Circus -ravintolassa Guessin bileissä, jossa oltiin omien kavereiden kanssa juhlimassa. Me lähdettiin juhlista samaa matkaa kotiin ja siitä alkoi meidän tapailu, jota kesti loppuvuoteen saakka. Molemmat oli silloin nuoria ja ehkä elämät ei ollut sillä mallilla, että siitä olisi vakavasti tapailua voitu jatkaa. Niimpä tiemme erosivat lähinnä mun päätöksestä ja muistan hyvin miten Pete soitti mulle vielä Jannen asuessa mun luona, että haluaisi jatkaa mun kanssa vielä. Silloin olin kuitenkin mennyt jo elämässä eteenpäin eikä nähty kuin kolmisen kertaa tässä vuosien varrella milloin missäkin sattumalta. Eilen sain kyllä kuulla, että Pete oli mua vuosien mittaan joskus miettinyt ja se tietty tuntui kivalta 🙂 Kerran, kun tavattiin Jumbossa vähän mun sairastumisen jälkeen niin muistan edelleen Peten ilmeen mut nähdessään ja kysyi ekana missä mun hiukset on? Hän ei tiennyt mun sairastumisesta mitään ja oli todella järkyttynyt. Silloin mainitsin blogista, mitä olikin alkanut seuraamaan sitä siitä lähtien.

Miten tavattiin uudestaan?

Ja sitten kävi niin, että kyselin 10. kesäkuuta Instagramissa uimaseuraa johon sain erikseen viestipyynnön, että tai lounas ja ihmettelin, että kuka mulle haluaa lähettää viestiä ja Petehän se oli ♥ Niimpä me alettiin viestitellä ja Pete tuli parin tunnin päästä moikkaamaan mua kattoterasille missä otin aurinkoa. Hän pahoitteli ettei muistanut mun lempparijätskiä enään 🙂 Siinä me sitten käytiin elämämme läpi vuosien varrelta ja tuntui kuin vuosia ei olis edes ollu välissä viime näkemisestä. Me lähdettiin vielä syömään kalloille sushia ja siitä asti me ollaan oltu yhdessä. Mulla meni kyllä aikaa siihen, että uskalsin antaa itseni uudestaan toiselle ja antautua toisen rakkaudelle, jota hän mulle antoi. Olin niin ajatellut, että aion olla kesän sinkkuna ja nauttia omasta vapaudesta, vaikka yhtä aikaa olin toivonut salaa sitä kaivattua intohimoa ja paloa toista ihmistä kohtaan. Ja sitten, kun tajusin, että tässä se ihminen nyt on kenen kanssa tunnen juuri nuo tunteet oli ihan mielettömän upeaa ♥ Turha sitä on laittaa vastaan rakkaudelle, vaikka kuinka olisi ollut toisenlaiset suunnitelmat itellä. Uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja tämän kaiken piti mennä juuri näin kuin tämä on mennyt. Silloin 8 v. sitten aika ei ollut oikea vaan nyt tässä hetkessä meidät on tarkoittu yhteen loppuelämäksemme ♥ En voi kuin hymyssä suin todeta, että oon todella onnellinen tässä ja nyt eikä sitä tule mikään muuttamaan ♥ Molemmat tietää sen palon toista kohtaan ja sen miten paljon halutaan jakaa elämä toistemme kanssa niin ei tässä voi kuin antaa elämän viedä meitä eteenpäin ja nauttia matkasta ♥ Ja tosiaan se myytti me tässä kumottiin ettei exän kanssa kannata kokeilla uudestaan 😉 Rakkaus todellakin tulee kohdalle silloin, kun sitä vähiten odottaa ja tämä rakkaus on jotain niin mieletöntä!! Tuntuu välillä, että halkean onnesta ja säteilen niin, että pakahdun ♥  Rakkaus on ♥

” You are not the love I was looking for, You are more. You are better. ”

Kuvat; Joni Autio Photography 

2 Comments
baby Lifestyle Lifie

Ajatuksia äitiydestä ja omasta epäonnistumisen hetkestä

En oo koskaan puhunut tästä aiheesta julkisesti enkä oo tainnut kertoa tätä kuin muutamalle läheiselleni. Jotenkin tunsin kuitenkin nyt, että haluan asiasta puhua ääneen, jos vaikka joku muu samaistuu tähän. Mä oon aina ollut jollain tapaa suorittaja-tyyppiä, vaikken oo sitä ehkä itselleni myöntänyt aiemmin. Vasta Minean syntymän jälkeen oon oppinut etten voi hallita kaikkea eikä mun itseasiassa edes tarvi. Mistä sitten tajusin koko asian?

Minean oli juuri syntynyt ja odotin kovasti meidän kotiinpääsyä. Sitä hetkeä, kun saadaan mennä kotiin ensikertaa perheenä. Mietin paljon asioita etukäteen (liian paljon!) ja sitä miltä joku hetki mussa tulisi tuntumaan. Niimpä olin kohdistanut itselleni tieten tahtoen paineita siitä, että miten mun pitäisi reagoida meidän tullessa kotiin. Eikö kaiken pitäisi siinä vauvakuplassa itkettää etenkin, kun olet juuri päässyt parin päivän ikäisen vauvan kanssa kotiin sairaalasta? Tunsin olevani epäonnistunut äiti, koska en itkenytkään meidän tultua sairaalasta kotiin pienen vauvamme kanssa. Olin pettynyt itseeni, koska en tuntenut sitä suurta tunnetta, jonka olin itselleni omissa ajatuksissa valmiiksi luonut. Siinä sitten lopulta itkinkin olohuoneen lattialla vauva sylissä sen vuoksi, etten itkenyt itse kotiintuloa vaan sitä etten itkenyt sen takia. Aika hölmöä näin jälkikäteen mietittynä, vai mitä? Miksi asettaa itselleen valmiita mielikuvia tulevista tuntemuksista? Eikö voisi vain elää hetkessä ja antaa tunteiden tulla sen mukana?

Äitiys on opettanut mulle lukuisia upeita asioita pyyteettömästä rakkaudesta, joka ei tunne rajoja. Se on saanut mut venymään ja paukkumaan ollakseni sellainen äiti, jonka lapseni ansaitsee. Oon oppinut ettei mun tarvitse hallita kaikkea eikä ajatella liian paljon etukäteen. En sano ettenkö enään miettisi asioita etukäteen, mutta ehkä teen sen nyt eri tavalla kuin ennen. Mun ei tarvi olla maailman paras äiti vaan mun pitää olla paras äiti Minealle. Hän ottaa mut vastaan just ja prikulleen tällaisena kuin oon eikä mun tarvi esittää mitään muuta. Minean antama rakkaus on jotain niin kaunista ettei sen selittämiseen löydy edes sanoja. Oon oppinut itsestäni uusia puolia äitiyden myötä ja oon nykyään paljon armollisempi itseäni sekä muita kohtaan. Oon oppinut sietämään epäjärjestystä ja sitä ettei kaiken tarvitse aina olla tiptop. Aiemmin muistan keränneeni lelut päiväunien ajaksi pois lattioilta, mutta nykyään ne pyörii jaloissa harvasen hetki. Tottakai kodissa näkyy se, että siellä asuu lapsi en tarkoita sitä sillä vaan sitä ettei kaiken tarvitse koko aikaa olla järjestyksessä.

Minean uhmaikä on taas pakottanut opettelemaan itsehillintää ja oman mielen rauhoittamista. Oon aina ajatellut, että mulla on pitkä pinna ja jaksan, jos jollain ei oo niin hyvä päivä. Neidin kasvaessa oon kuitenkin joutunut toteamaan ettei se mun pinna ookkaan ihan niin pitkä kuin sen luulin olevan. Välillä tulee hetkiä, kun ääni muuttuu huudoksi, kun normipuhe ei tunnu menevän perille. Noina hetkinä koen huonoa omaatuntoa siitä, että oon huutanut lapselleni. Toisina hetkinä saattaa olla vain itsekin väsynyt eikä jaksaisi siihen enää kitinää asioista, joilla ei oo mitään väliä oikeasti. Välillä sitä unohtaa, että Minea on oikeasti vasta kaksi vuotta, vaikka välillä hän vaikuttaa 5-vuotiaalta. Ikä kuitenkin antaa paljon anteeksi, koska kaikkea ei vain voi vielä ymmärtää eikä pidäkkään. Uskon, etten ole ainut äiti, joka lapselleen välillä huutaa, vaikka tiedetäänkin ettei se huutaminen auta. Lapsi saattaa kokea aikuisen pelottavana huutaessaan ja sen vuoksi luullaan huudon tehonneen lapsen käytökseen. Uhmaikäisen kanssa pinna on monta kertaa päivässä koetuksella, mutta kaiken keskellä koitan muistaa, että hän on vielä pieni ja tarvitsee kokeilla rajoja, jotka me sitten vanhempina asetamme. Elämäni suurin ylpeyden aihe on Minea ♥

En voisi koskaan olla mistään ylpeämpi kuin siitä, että saan olla just Minean äiti. Meidän rakkaus on vain entisestään voimistunut ja osaksi tietysti sairastumiseni vuoksi. Minea on tuonut mun elämään niin paljon kauneutta ja aitoutta olemalla sitä itse. Muistakaa ettei meidän tarvitse tehdä itsellemme turhia odotuksia etukäteen vaan nautitaan elämästä ja sen tuomista hetkistä just nyt ♥

kuvat; Life of Lotta edit; minä

6 Comments
Lifestyle Lifie

Kuudes vuosipäivä

Tänään tulee kuluneeksi 6 vuotta siitä, kun me Jannen kanssa aloitimme seurustelun. Vuosiin on mahtunut paljon niin iloja, onnea kuin suruakin. Viimeisin vuosi on ollut raskas, mutta tuonut meitä sitäkin lähemmäs toisiamme. Vaikka väliin on mahtunut myös vaikeitakin hetkiä niin olemme kohdanneet ne yhdessä ja tiedän pärjääväni, kun hän seisoo rinnallani. Kiitollinen siitä miten hän on tukenut mua tämän sairastumisen keskellä ja ottanut mut sellaisena kuin olen ollut missäkin hetkessä. Se kertoo mulle siitä aidosta rakkaudesta, jota hän mua kohtaan tuntee ♥ Kiitos rakas näistä vuosista ja etenkin tästä viimeisestä ♥

 

” I laugh harder with yoy. I feel more myself with you. I trust you with me – the real me. When something goes wrong, or right, or I hear a funny joke or I see something bizarre, you’re the first person I want to talk about it. ”

– Samantha Young

pics; Minna / mk_maison edit; me 

Ei kommentteja
baby Lifestyle Lifie

Isänpäivä

Oon aina tiennyt haluavani omia lapsia. Mulle on aina ollut tosi tärkeetä, että mun puoliso tulee lasten kanssa toimeen, viettää heidän kanssaan mielellään aikaa ja, että hän haluaa myös omia lapsia. Siksi aiemmin seurustellessani mietin onko just tästä miehestä mun tulevien lasteni isäksi. Ja, jos vähänkään epäröin asiaa en nähnyt syytä jatkaa suhdetta. Tavatessani Jannen olin kuitenkin melko nopeasti sitä mieltä, että tässä on sitä jotain. Etenkin nähdessäni hänet lasten seurassa olin varma siitä miten upea, huolehtiva ja ennen kaikkea rakastava isä hänestä tulisi ♥

Ja jo ennen Minean syntymää näin Jannesta miten hän rakasti häntä. Minean syntymästä asti oon saanut ihailla heidän välistä suhdetta, joka vain vahvistuu ja voimistuu ajan kuluessa. Hetket, joita oon saanu seurata vierestä heidän touhutessaan ovat niin ihania. Silmäni kostuvat poikkeuksetta siitä Minean ilosta ja onnesta, kun hän näkee isin hänen tullessa töistä kotiin. ♥ Se hellyys ja herkkyys heidän välillään on jotain niin kaunista. Oon niin onnellinen siitä, että oon saanut elämääni näin upean puolison ja isän lapselleni. En voisi parempaa isää lapseni isäksi toivoa. ♥

Tänään käytiin mummulassa syömässä Isänpäivä lounas ja nappasin muutaman kuvan sieltä, kun kamera sattui olemaan mukana. Kerrassaan ihana päivä ♥

Sairastumisen aikana sitä tietysti miettii elämää ja yksi asia mistä voin olla varma on se, että vaikka mua ei täällä olisi niin nämä kaksi pärjäisivät yhdessä ♥

Rakkaudentäyteistä Isänpäivää kaikille isille ♥

I always knew that I want my own kids. And it was very important that my husband want’s to spend time with kids and wants also own kids. Before I met someone I wanted to be sure that he will be a great dad to our child. But when I met Janne I noticed very soon that he loves to be with kids and he would be so lovely father. He likes to play with others kids and wants to have own kids too. I knew right away that he is gonna be amazing father some day ♥ 

Before Minea born I saw that he loves her some much already and when she came to the world they had a strong connection from the beginning. I love to watch them together and when daddy comes home to work Minea is every time so happy when she sees him ♥ That makes me cry. I couldn’t think better father for Minea ♥ 

I need to say that when I was sick I thought that if something happens to me I know that they are going to be just fine two of them ♥

Today we had  a lunch at Janne’s parents and I took some pics there too. Hope you had a beautiful day too! 

I wish happy Father’s Day with full of love ♥

 

Ei kommentteja

Artikkelit