Viisi viikkoa sitten alkoi sädehoito, jota oli edessä 25 kertaa. Tuolloin mietin miten pitkältä aika kuulostaa ja aika menisi varmasti todella hitaasti. Sen tiesin, että siinä vaiheessa, kun hoidot on ohi, loppuu myös Jannen kesäloma.
Heipparallaa!
Juhannuksen reissusta on selvitty takaisin kotiin maanantai-iltana ja taas ollaan sädehoidon parissa. Pohjanmaan reissu meni aivan ihanasti eikä yhtään olis halunnut lähteä mummuloista pois.
Aurinkoista lauantaita!
Huhuh mikä viikko takana ja suurimmaksi osaksi huokailen juurikin säteiden takia. Ajatella, että sädetystä on kestänyt jo kolme viikkoa?! Ollaan siis reilusti yli puoli välin jo, joten pian päivittäinen ravaaminen loppuu, onneksi. Säteistä ei tähän mennessä vielä ole tullut mitään oireita, pientä punoitusta lukuunottamatta.
Perjantaina vihdoin posti toi kirjeen sädehoidon aloitukseen liittyen ja tiistaina sitten tapasin sädehoidon lääkärini. Alkuun hän kyseli kuulumisiani ja jotenkin se itku vain siinä tuli, kun kerroin mitä kaikkea tässä on joutunut jo läpikäymään.
Ajatelkaa, että leikkauksesta on kulunut jo kuukausi! Aika on mennyt uskomattoman nopeasti vaikka tuntuu, että ihan vastahan sitä avattiin silmät heräämössä. Toipuminen on mennyt kaiken kaikkiaan hyvin rinnan osalta, mutta käden kanssa on edelleen ongelmia. Jälkitarkastuksessa sanottiin, että haava on parantunut todella hyvin ja sen osalta sädehoito voidaan aloittaa.