Joka vuosi lokakuussa järjestetään Roosa Nauha-kampanja ja tänä vuonna asia koskettaa mua liiankin läheltä. Halusinkin nyt olla mukana tässä upeassa kampanjassa perustamalla myös oman keräykseni ♥ Keräyksen tavoitteena on tukea naisten syöpien tutkimusta sekä syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Omalta osalta oon niin kiitollinen hoidoista ja tuesta, jota oon saanut sairastumiseni aikana. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin niin ilman syöpätutkimuksia en välttämättä tässä kirjoittaisi ♥ Siksi haluan olla mukana edistämässä ja tukemassa arvokasta työtä.
Keräykseen pääsette osallistumaan tästä linkistä. Muistakaa, että jokainen euro auttaa ♥
Torstaina julkaistiin vuoden 2018 Roosa Nauha, jonka on suunnitellut upea Anna Puu ♥ Tämän vuoden keräyksen teemana on Minä & Sinä. Meissä on voimaa. Kultainen salama nauhassa merkitsee voimaa, jota meissä ihmisissä on. ” Syöpä on taistelu, joka vaatii paljon sisäistä voimaa. ” sanoi Anna ja siihen voin yhtyä täysin! Mutta vaikeimmilla hetkillä, kun omat voimat ovat vähissä, me voidaan turvautua toisiin, joilla on enemmän voimia ♥
Yhdessä meissä on voimaa ♥
Olethan jo hankkinut Roosa Nauhan itsellesi? Itse ostin myös mummulle ja äidilleni, joten haastan teidätkin viemään nauhoja läheisillenne ♥
En oo teille edes asiasta aiemmin kirjoittanut, koska jotenkin en halunnut ehkä asiasta sen kummemmin edes mitään ajatella. Mutta siis mulla on ollut jo useamman viikon vähän väliä vatsa kipeä. Se on ollut sellaista selittämätöntä kipua alavatsalla, jota en oikein osaa edes selittää. Sellaista, että välillä on pakko olla kaksinkerroin lattialla ja välillä taas tekee mieli ”pullistaa” mahaa ulos. Kipuja ei ole joka päivä, mutta kuitenkin useampia kertoja viikossa.
Aluksi luulin kipujen johtuvan naisten vaivoista, mutta kivut jatkuivat niidenkin yli. Vatsan kanssa on ollut ennenkin probleemaa, mutta nyt kivut alkoivat hoitojen päätyttyä aika yllättäen. En aluksi itse edes niistä sen kummemmin ajatellut mitään, kunnes äitini ja Janne alkoi puhua asiasta vakavammin. Olisiko syytä puhua asiasta lääkärin kanssa? Niimpä soitin syöpiksen lääkärilleni ja sain ajan viime viikolle. Hän sanoi, että kyseessä voi olla myös suolistotulehdus tai vastaava. Myös sytostaattien jälkeen mahalaukku voi olla kuin kissan raapima ja oireet tulee juurikin reilusti hoitojen jälkeen. Kävin verikokeissa ja tulehdusarvo oli 16, kun normaali on alle 3. Eli siis sen perusteella vaikutti, että kyseessä voisi olla just jonkinlainen tulehdustila.
Kävin lääkärillä viime torstaina ja hän halusi varmuuden vuoksi ottaa tt-kuvauksen. Tämä oli siis se tietokonetomografia-kuvaus, joka näyttää kaulasta vyötärölle asti mahdolliset muutokset kropassa. Sainkin ajan silloin samalle päivälle ja kävin myös verikokeissa vielä uudestaan. Hitsi, että siinä kuvauksessa tuli huono olo sen varjoaineen laittamisen jälkeen. Te ketkä ette sellaisessa ole olleet, niin tiedoksi, että se aineen maku tulee suuhun asti. Ja sen maistaminen sai aikaan sytostaattihoitojen olon, joka oli ihan h i r v e ä!! Onneksi mulla oli laukussa protskupatukka ja sain maun pian pois suustani. Onneksi nuo ajat ovat jo jääneet kauas mielestäni eikä tämäkään ollut kuin hetkellinen tunne. Nousi kyllä väistämättä muistoja mieleen eikä ne ole sellaisia, joita mielellään muistelisi.. Sitten piti taas odottaa monta päivää tuloksia ja tiedätte miten raastavaa se on aina ollut. Mielessä pyöri väistämättä ajatukset, Mitä, jos sieltä sittenkin löytyy jotain?
Lääkäri sitten tänään soitti tuloksia ja vahvisti ETTEI kuvissa näkynyt mitään poikkeavaa!! Huh mikä helpotus tuon kuuleminen olikaan ♥ Tietenkin halusin ajatella ettei mitään pahaa löytyisi, mutta kuten lääkäri sanoi, mun tilanteessa kannattaa ottaa varmaan päälle. Niimpä pelko siitä, että jotain paljastuisikin oli olemassa, mutta luojan kiitos näin ei ollutkaan. Tällä kertaa voin siis todeta, että säikähdyksellä selvittiin! Nyt vatsa on ollut useamman päivän parempi ja aloitankin Somac-kuurin, jos vaikuttaisi asiaan.
Onko siellä ketään kohtalotoveria tämän asian tiimoilta?
Olisiko kenelläkään omakohtaista kokemusta vatsan toiminnasta syöpähoitojen jälkeen?
Viisi viikkoa sitten alkoi sädehoito, jota oli edessä 25 kertaa. Tuolloin mietin miten pitkältä aika kuulostaa ja aika menisi varmasti todella hitaasti. Sen tiesin, että siinä vaiheessa, kun hoidot on ohi, loppuu myös Jannen kesäloma.
Juhannuksen reissusta on selvitty takaisin kotiin maanantai-iltana ja taas ollaan sädehoidon parissa. Pohjanmaan reissu meni aivan ihanasti eikä yhtään olis halunnut lähteä mummuloista pois.
Huhuh mikä viikko takana ja suurimmaksi osaksi huokailen juurikin säteiden takia. Ajatella, että sädetystä on kestänyt jo kolme viikkoa?! Ollaan siis reilusti yli puoli välin jo, joten pian päivittäinen ravaaminen loppuu, onneksi. Säteistä ei tähän mennessä vielä ole tullut mitään oireita, pientä punoitusta lukuunottamatta.
leather jacket – ZARA 
pics; 
