Jos vastaan kokonaisvaltaisesti mitä mulle kuuluu, niin voin onnekseni vastata, että hyvää. Kaikki on hyvin, olo on about hyvä ja tuleva näyttää valoisalta. Mutta kaikki ei kuitenkaan ole ihan täydellisesti ja siitä teille tällä kertaa kirjoitankin. Viimeksi käydessäni tapaamassa kirurgia, hän laittoi mulle lähetteen hermoratatutkimukseen. Mun käsi ei edelleenkään nouse kunnolla ylös eikä sivulle. Etenkin sivulle nostaessa kämmeneen menee koko kättä pitkin pistelevä tunne. Se tunne on kurja ja aiheuttaa kipua. Lisäksi rinnan kovuus vaikuttaa rintalihaksen kireyteen ja sitä myötä käteen asti. Nyt hermoratatutkimus on tehty ja kädessä on todettu lievä hermovaurio. Ei siis ihme, että käden kanssa on ollut näin pitkään ongelmia! Onneksi lääkäri oli sitä mieltä, että vaurion pitäisi korjaantua ajan myötä, mutta se tosiaan vaatii aikaa ja käden kuntoutusta. Harmillista on se ettei leikkaava kirurgi laittanut mua silloin heti tuohon tutkimukseen vaan vasta vaihdettuani kirurgia hän lähetteen laittoi menemään. Toki en tiedä olisiko aiempi tieto lopputulosta muuttanut, mutta onneksi nyt asia on tiedossa.
Ollessani torstaina melkein koko päivän menossa sain illalla vastineeksi särkevän rinnan. Kyllähän sitä aina säikähtää noita leikatun rinnan kipuja, mutta tiedän sen tuolloin johtuvan liiasta liikkumisesta. Edelleenkään en oo salilla käynyt vaan ihan vain venytellyt ohjeiden mukaisesti yläkroppaa kotona. Jotain joogaa tai pilatesta tosin voisin kokeilla!
Eilen tapasin kirurgini uudestaan ja juttelin hänen kanssaan omasta olostani sekä käden ja rinnan kivuista. Kirurgi oli sitä mieltä, että sairasloma jatkuu vielä kahdella kuukaudella. Vaikka olo tavallaankin olisikin jo valmis palaamaan työelämään uskon kuitenkin ettei mun pää oo ihan valmis siihen vielä. Nyt etenkin oon ahdistunut tulevasta vuosikontrollista, joka siirtyessään onkin jo ensi keskiviikkona. Se oli ensin varattu vasta tammikuulle, mutta halusin välttämättä vaihtaa sen ennen joulua tehtäväksi. Haluan kontrollin olevan ohi ennen joulua, jotta tämä joulu toivon mukaan saadaan viettää rauhallisin mielin. Toisin kuin viime vuonna. Onneksi sain kontrollin ajan siirrettyä ja keskiviikkona on sitten edessä mammografia sekä ultraus. Tuo mammografia jännittää melkoisesti, koska siinähän rintaa litistetään aika paljon ja silikoni on ihan kivikova. Miten se edes litistyy ja kuinkahan paljon se mahtaa sattua? Eka ajatus oli, että se silikonihan räjähtää siellä, mutta onneksi se on todella harvinaista onneksi. Vaikka en tiedä uskonko enään mihinkään harvinaisuuksiin..
Onneksi saan luultavimmin tulosten vastaukset heti silloin samalla käynnillä ettei tarvitse sitten odotella niitä erikseen. Kontrollikäyntiin kuuluva rintasyöpähoitajan tapaaminen on sitten kuitenkin vielä joulukuun 14 päivä. Fysioterapia käynnit jatkuu edelleen ja onkin jatkunut jo leikkauksesta asti. Pakko sanoa, että se on aika henkireikä, kun käsittelyn jälkeen rinta ja käsi on ihan eri tuntoiset. Vaikkakin käsittely ei ole kovin mielekäs niin sen jälkeinen olo on sen arvoista! Onnea on ihana fyssari ♥
Kuulisin mielelläni muiden vastaavassa tilanteessa olevien ajatuksia?
Nyt sitten vain toivotaan kontrollista puhtaita papereita ja edetään käden kanssa, kuten tähän asti. Onneksi käden vaiva on sinänsä pieni, mutta ilman hermovauriota olisin saattanut pystyä palaamaan töihin jo kesän lopulla.
Ei tässä auta kuin mennä ajan kanssa ja toipua rauhassa kaiken suhteen ♥
shirt – VILA, scarf – Nordic Swan Living, pants – ONLY, watch – CLUSE , bag – HM
kuvat; Ninni Juutinen edit; me
Ei kommentteja