maaliskuu 2019

Olin viettänyt keskiviikkona ihan super kivan päivän töissä ja yhdessä pr-tilaisuudessa. Hain neidin päiväkodista ja ajettiin tuttuun tapaan kotiin. Kamat mukaan ja postilaatikon kautta sisälle. Postin seassa näin kirjeen tulleen HUS:lta ja arvasin sen olevan papa-kokeen vastaus. Revin kirjeen auki samalla höpöttäen neidin kanssa ja silmäilin kirjettä pikaisesti. Silmiini osui sana ”jatkotutkimuksiin” ja mun piti vetää muutaman kerran happea, että ymmärsin mitä siinä sanottiin. Kirjeessä luki, että papa-kokeessa on havaittu solumuutoksia mut on laitettu jatkotutkimuksiin. Lähete tulee kahden viikon tai maksimissaan kuuden kuukauden päästä riippuen löydösasteesta. Missään ei sanottu mitä solumuutoksia olisi löydetty vaan, että vaaditaan jatkotutkimuksia. Kyyneleet vierivät valtoimenaan ja näppäilin puhelimeen Jannen numeron. Täristen soitin ja kerroin mitä kirjeessä sanottiin. Minea raukka oli tietysti ihan ihmeissään miksi äiti itkee ja koitti lohduttaa halein ♥

Mun päässä pyöri ajatukset siitä, että syöpä on levinnyt ja kaikki se helvetti alkaisi uudestaan. Tuo tietämättömyyden olo on ihan järkyttävä kuin joku kuristaisi! Sain onnekseni mun syöpälääkärin kiinni vielä neljän jälkeen, vaikkakin hän oli vapaalla niin onneksi otti itkuisen puheluni vastaan. Kysyin osaako hän sanoa tähän mitään ja mitä mun kannattaa nyt tehdä? Hän koitti rauhoitella ja sanoa, että voin mennä yksityiselle gynekologille aiemmin tai voin jäädä odottamaan kirjettä HUS:n ajasta. Hän sanoi myös, että kohtuun leviäminen ei olisi mahdollista. Kiitin häntä puhelusta ja näppäilin Mehiläisen ajanvarauksen numeron. Päätin, että jos kerrankin voin itse saada tiedon aiemmin niin sen teen. En haluaisi odottaa tämän olotilan kanssa ja pitää itseäni jännityksessä ties kuinka kauan. Osa teistä voi varmasti kuvitella millainen ahdistus mulla oli kaiken sairastamisen jälkeen.

Sain ajan heti samalle illalle keskiviikkona ja menimme Jannen kanssa Leppävaaran Mehiläiseen. Reissu oli kuitenkin turha, koska omakanta.fi palvelussa ei ollutkaan vielä papa-kokeen tietoja kirjattu eikä gynekologi saanut niitä mistää selville. Hän kuitenkin kertoi, että mikäli tilanne olisi huono niin olisin jo saanut ajan jatkotutkimukseen. Hän ymmärsi mun huolen ja antoi numeron johon soitttaa seuraavana aamuna.

Soitin johonkin Naistenklinikan päivystysnumeroon, jossa papatestejä hoidetaan. Kysyin voisivatko he kertoa mitä muutoksia on löydetty ja miten edetään. Kerroin myös oman taustani itkuisena ja jälleen puhelimessa ollut nainen ymmärsi huoleni. Onnekseni hän kertoi, että papa-kokeesta oli löydetty lievä muutos, jonka pitäisi parantua itsestään ja jatkotutkimusaika on siksi vasta kesäkuussa. Luojan kiitos olin helpottunut ♥ Se tunne, kun kuulin hyviä uutisia oli niin mieletön! Ei ollut syytä pelätä syöpää, vaan tämä hoituu itsestään tai mikäli ei niin sitten se saadaan hoidettua pienellä toimenpiteellä. Kysyin voisiko siitä kehittyä syöpä ja nainen puhelimessa sanoi, että mahdollisesti silloin, jos en kävisi esim. 15 vuoteen tarkistuksessa voisi niin käydä. Nyt lievä muutos on havaittu heti ja sitä voidaan hoitaa tarpeen mukaan eikä siitä silloin pääse muodostumaan kohdunkaulansyöpää.

Tiedän, että tulen lopun ikäni elämään tietynlaisessa pelossa uusiutumisen suhteen, mutta tämä säikäytti kyllä toden teolla.

Onneksi tällä kertaa voin sanoa, että säikähdyksellä selvittiin!!

Onko muille tullut vastaavia muutoksia papa-kokeissa ja miten siitä eteenpäin on mennyt? 

kuvat; Mk_maison edit; minä