Sain jälleen alkuviikosta naapuriltani viestin, että saisin hakea hänen pihaltaan pioneja itselleni ♥ Iiiiiihhhh en kestä miten maailman ihanin naapuri meillä voi ollakkaan!! Tämä on jo kolmas kesä, kun oon saanut maljakkoon pioneja suoraan kukkapenkistä. Ja joka kerta mä kiroan, kun en oo saanut isutettua meidän pihalle omia pioneja! Nyt vielä ehtisi laittaa niin, että ne toivon mukaan kasvaisi jo ensi kesänä.
Pionit on e h d o t t o m a s t i mun lempikukkia ♥ Sitten, kun aikaan saan valita hääkimppua niin voitte vain arvata löytyykö siitä pioneja 😉 Jälleen ihastelen niitä kaiken aikaa ja nuuhkaisen aina ohimennen. Yritän saada ne kestämään niin kauan kuin mahdollista! Ja tietty kuvaan kaiken mahdollisen nyt niiden kanssa ;D Mutta eihän niistä voi saada tarpeekseen etenkään, kun niiden kukinta on vain kerran vuodessa, vai mitä?
Ja hei tajusin etten oo täällä maininnut mitään siihen papakokeen jatkotutkimukseen liittyen! Siellä käydessäni sain jo tiedon, että kaikki näytti olevan ok, mutta ihan millinen muutos näkyi, josta otettiin varmuuden vuoksi koepala. Lääkäri uskoi sen olevan harmiton, joten sain huokasta helpotuksesta! Kuukauden päästä saan vielä vastauksen koepalasta, mutta muuten jään seurantaan asian suhteen. Kerrankin hyviä uutisia ♥
Muutenkin kaikki hyvin täällä ja kovasti vain odotellaan neidin ja Jannen alkavaa kesälomaa alkamaan ensi viikolla!
Niin vain yhtäkkiä ollaankin juhannuksessa, keskikesän juhlassa. Ihan mieletöntä, että saadaan nauttia näin upeista keleistä eikä hytistä itikoiden puremina toppatakit päällä!, haha! Kukkaseppeleet kuuluu olennaisesti juhannukseen ja aiemmin oon tehnyt niitä luonnonkukista vaihtelevalla menestyksellä. Tänä vuonna pääsin yhteistyön merkeissä osallistumaan Ihanan Kukkasen juhannus seppele work shoppiin, jossa tein meille molemmille kukkaseppeleet. Tunnin kurssilla sai tehdä ohjeiden mukaan haluamansa seppeleen sekä sai tietysti samalla hyvät ohjeet seppeleen tekemiselle kotona.
Mun haaveilema mökkijuhannus sitten kuitenkin jäi tänä(kin) vuonna ja me jäätiin juhannukseksi kotiin. Eilinen meni ihan tässä kotosalla sekä ottaessa näitä kuvia ♥ Tänään me lähdetään ystäväperheemme luokse yöksi, jossa luvassa on ainakin grillausta, pihapelejä, ulkoilua, poreilua sekä tietysti ihanaa ruokaa ja hiukeaa seuraa ♥ Ehkä sitten ensi vuonna päästään sinne mökille asti, jos vaikka varattaisiin se mökki heti ensi viikolla valmiiksi ;D
Huomenna oli tarkoitus tulla kotiin ja ihan vain nauttia yhdessäolemisesta perheen kesken. Onneksi ensi viikon jälkeen yhdessäolo jatkuu kesäloman merkeissä. Dresses – GINA TRICOT*
Moni teistä tietääkin, että olin pitkään sairaslomalla ja palasin takaisin työelämään helmikuussa. Olin palaamassa vanhaan työpaikkaani, kun sainkin yllättäen pyynnön aloittaa somevastaavana itselleni tutulla be&liv brändillä. Olin työnkuvasta enemmän kuin innoissani ja pääsin toteuttamaan haavettani työn parissa. Viimeiset kuukaudet ovatkin olleet mielettömän innostavia, mielenkiintoisia sekä haastaneet itseä erilaisin toimenkuvin. Työ on ollut huikean kivaa ja tiivis porukkamme sitäkin hauskempi ♥
Joskus kuitenkin tuleva yllättää eikä kaikkea osata aina etukäteen elämästä tietää. Näin kävi myös työkuvioideni suhteen tällä kertaa. Nimittäin olen tällä viikolla jäämässä pois tästä työpaikasta organisaatiomuutoksen vuoksi, eikä siis tästä sen enempää salassapitovelvollisuuksien vuoksi. Sain tiedon jo kuukausi sitten ja oli tietenkin kiva, että asiasta kerrottiin heti, kun asiat oli selvillä. Niimpä eilen tietyllä tapaa haikein, mutta iloisin ja kiitollisin mielin suljin työpaikkani oven viimeisen kerran. Virallisesti vika päivä on vasta lauantaina. Oon todella kiitollinen saamastani kokemuksesta ja uskon, sillä olevan positiivisia vaikutuksia tulevaisuutta kohtaan. Kaikesta työkokemuksesta on vain hyöytä ja kaikesta oppii!
Nyt varmaan mietitte mitä aion seuraavaksi tehdä! No aion lomailla kesän ajan 😀 Tulevaisuus on vielä auki ja monenlaisia ideoita sekä suunnitelmia on tehty ja palaveerattu. Muutamiin työpaikkoihin olen hakemuksen lähettänyt, mutta vielä niiden osalta ei ole edetty. Tietenkin sitä haluaisi sellaisen työn missä oikeasti viihtyy eikä mitään mihin vain tyytyy hetkeksi. Vaikka tottakai rahakin jonkin verran ratkaisee, mutta onneksi just nyt on ihan ok tilanne. Katsotaan tätä kaikkea siinä vaiheessa, jos suunnitelmat tulee toteutumaan.
Ja hei vinkkailkaahan, jos tiedätte jonkun kaipaavan sometyyppiä!
Tapahtui aiemmin tällä viikolla meidän ollessa shoppailemassa Minean kanssa;
Käveltiin HM liikkeessä lasten puolelle ja pysähdyttiin yhdelle rekille, jossa neiti näki ponimekkoja. Meidän vieressä kuuloetäisyydellä seisoi kaksi tyttöä noin 9-10 vuotiaita. En voinut olla kuuntelenatta heidän keskusteluaan, koska aihe oli todella kurja ja surullinen. Toinen tytöistä kietoi kätensä oman reiden ympärille ja sanoi, niiden olevan lihavat. Jatkoi sitten, että häntä kiusataan koulussa isojen reisien takia. Katsoin suu ammollaan, että mitä heetä mä just kuulin tuon normaalipainoisen tytön sanovan?? Mietin hetken, että sanonko jotain, mutta en vain saanut sanaa suustani. Sitten ne tytöt vielä kokeili toisensa käsivarsia, mutten enää kuullut heidän keskustelua mun mennessä neidin perässä.
Mulla meni hetki siinä kerätäkseni itseni tuon kaiken jälkeen, koska mulle tuli tosi paha mieli tuon tytön puolesta. On ihan järkyttävää miten ilkeitä lapset voivat toisilleen olla. Katsoin tytön reisiä ja mietin, että voi tyttö sun jaloissa eikä sussa muutenkaan oo mitään vikaa. Voi kunpa hän tajuaisi sen itsekkin. Tiedän omasta kokemuksesta miten raadollisia lapset voivat toisilleen olla. Mua on kiusattu ala-ja yläasteella ja muistan ne hetket edelleen. Kiusaaminen jättää aina jäljet. Ja vaikka se ei aina kiusaajista tuntuisi kiusaamiselta siinä hetkessä niin uskon heidän tajuavan sen viimestään aikuisena. Tai ainakin toivon niin olevan. Kiusaamista on monenlaista ja ikävä kyllä moni tietää, että jotkut saattaa joutua kiusaamisen kohteeksi jopa työpaikoillaan. Jotenkin tuntuu niin hullulta etteikö ihmiset vielä aikuisenakaan voi olla toisilleen kilttejä? Mikä ihmisiä oikein vaivaa?
Itse haluan ainakin kasvattaa Minean niin, että erilaisuus on rikkautta. Jokainen meistä on ihana omana itsenään eikä kaikkien tarvitse näyttää samalta ja olla samanlaisia. Maailma olisi aika tylsä, jos noin olisi asiat, vai mitä? Tottakai lapset ihmettelee ja kummastelee erilaisia asioita ja ihmisiä, mutta niin heidän kuuluukin. Eiväthän he voi tietää kaikkea, joten on meidän vanhempien tehtävä kasvattaa lapsista suvaitsevaisempia ja avarakatseisempia. Jokainen ihminen on yksilö eikä toista samanlaista löydy maailmasta. Toivoisin, että jokainen meistä ymmärtäisi miten upeita me jokainen ollaan eikä omalla huonolla itsetunnolla purettaisi oloa muihin. Lapset käsittelee asioita eri tavoilla ja tottakai murrosiän tuomat ulkonäköön liittyvät muutokset aiheuttaa hämmennystä itse kullekkin. Mutta miksi pitää kiusata toisia niiden vuoksi?
Kiusaaminen saattaa pahimmissa tapauksissa mennä liian pitkälle eikä kiusattu enää jaksa taistella vastaan. Se on niin surullista, että mulle tulee ihan kamalan paha olo edes ajatellessani asiaa. Me ei koskaan tiedetä mitkä asiat voi toiselle olla satuttavia, joten eikö voitaisi vain jakaa kehuja ilkeiden sanojan sijaan? Miksi pahoittaa toisen mieltä, jos itsellä on paha olla? Joskus pienetkin sanat voi olla toiselle isoja, joten siksi mun oli pakko puuttua siihen tyttöjen keskusteluun.
Oltiin jo tekemässä lähtöä HM liikkeestä, kun satuin näkemään sen tytön vielä yksin. Sanoin hänelle; ”Anteeksi tyttö, mutta kuulin teidän keskustelun ja mun on pakko sanoa sulle ettei sun reisissä tai sussa muutenkaan oo mitään vikaa. Älä koskaan anna kenekään antaa sun luulla niin. Mä toivon ettei kukaan sano sulle mitään sun reisistä tai mistään muustakaan.” Tyttö selvästi hämmentyi ja oli vähän nolona, mutta sanoi sitten, että ”joo en”.
Mä koin, että mun oli vaan pakko saada sanoa hänelle ettei hänessä ollut mitään vikaa ja vitsi miten hyvä fiilis siitä jäi. Toivon hänen ymmärtävän ettei hänessä ole mitään vikaa ja on upea sellaisena kuin on ♥ Kunpa joku olisi sanonut silloin mullekkin ettei mun nenässä oo mitään vikaa tai se ei haittaa, vaikka onkin maalta kotoisin. Tottakai vastoinkäymiset tekee susta vahvemman, mutta turha sellainen pitäisi saada loppumaan. Toivon, että Minean ei tarvisi koskaan kohdata kiusaamista tai, jos kohtaa niin hän uskaltaa asiasta meille sanoa.
Heissan ja helteistä keskiviikkoa ihanat! Täällä viikko on mennyt aurinkoisissa tunnelmissa ja taitaa jatkua myös, mikäli sääennustusta on uskoa. Maanantai-iltana oltiin katsomassa isin jalkapallopeliä neidin kanssa ja kannustus oli kyllä aika hellyyttävää ♥ Ja niin se isin joukkue sitten vei voiton! Yleensä pelit ovat neidin nukkumaanmenoaikaan niin ei olla päästy katsomaan. Mutta useamminkin olisi kiva käydä. Tiistai päivä meni kauniissa Fiskarsissa viettäen sisustustoimittajien kesäpäivää. Siitä onkin luvassa ihan erillinen postaus myöhemmin!
Keskiviikkona käytiin ostamassa neidille hieman kesävaatteita, kun tajusin yhtäkkiä ettei Minealla ole yhtiäkään shortseja 😀 Niinpä ostettiin kerralla neljät, jotta on sitten päiväkotikäyttöön useammat. Illalla me lähdettiin vielä koko porukka pyöräilemään neidin istuessa isin kyydissä. Me päädyttiin ajamaan läheiselle rannalle, jossa olikin väkeä uimassa vaikka millä mitalla. Eikä sen ihmekkään, kun niin mieletön keli! Meillä ei ollut uikkareita eikä tietty pyyhettäkkään mukana, mutta niin se vain neiti shortsit jalassa sinne veteen paineli isi perässä 😀 Ei näyttänyt vesi olevan yhtään kylmää neidin mielestä! Ollaan kyllä saatu huomata hänen pitävän vedestä erityisen paljon ja pitäisi useamminkin käydä uimassa.
Eilen illalla Janne lähti viettämään hänen ystävän ja Minean kummisedän polltareita Espanjaan 😀 Ollaan siis neidin kanssa kaksin täällä loppuviikko. Tänään me käytiin ostamassa pienempi uima-allas, jossa ehdittiin ottaa pienet polskuttelut mummun ja papan ollessa käymässä. Tänään saapui myös paketti, jonka sisällön paljastan teille piakkoin 😉
Huomenna meen käymään Kirurgisessa sairaalassa näyttämässä rintaa ja kättä. Välillä on erilaisia kipuja ja tuntemuksia, joista en osaa sanoa mikä on normaalia. En enää edes muista normaalia olotilaa, johon tuntemuksia voisin verrata. Niimpä pääsen huomenna mut leikanneen kirurgin juttusille, kun muuten rasvansiirron jälkitarkastusaika olisi vasta elokuussa. Katsotaan mitä kirurgi tuumaa siis..
Huomenna on luvassa myös hemmotteluhetki jalkahoidon merkeissä, jonka sain Äitienpäivälahjaksi. Lauantaina Minea on menossa mummolaan yökylään. Ite en vielä oo päättänyt mitä teen, mutta katsotaan mitä sitä keksii 🙂 Voi olla, että siivoan kodin ja päädyn sohvalle viinilasi kädessä 😀 Niin ja sunnuntaina me mennään neidin kanssa tuohon meidän hiekkakentälla pysähtyvään sirkukseen, vitsi miten jännää!
Miten teidän viikko on mennyt? Mitä suunnitelmia loppuviikolle?
Leather coat, pants – ZARA
Top – CHIQUELLE
Shoes – MANGO
Earrings, necklace – HM
Hairgrip – ONLY kuvat; Hanna / Sunday Blondie edit; minä
Muutenkin kaikki hyvin täällä ja kovasti vain odotellaan neidin ja Jannen alkavaa kesälomaa alkamaan ensi viikolla!
Minean ihana 
kuvat; Hanna /