Viime viikot on edetty melkoisessa jännityksessä ja odotusten keskellä. Olin löytänyt kovemman kohdan leikatusta rinnasta ja rintaan myös sattui. Kahden päivän ajan rintalastan keskeltä rintaan päin sattui koko ajan eikä särkylääke helpottanut ollenkaan. Kävin näyttämässä rintaa työterveyslääkärillä jo pari viikkoa sitten, josta mut ohjattiin ultraäänitutkimuksiin. Tutkimukset tehtiin viime maanantaina ja siellä paljastui toinenkin muutaman millin kokoinen patti samasta rinnasta. Voitte vain kuvitella sen tuntemuksen siinä hoitopöydällä maatessa, että taasko tämä alkaa alusta.. Radiologi halusi kokeilla pattien tyhjentämistä, koska epäili suuresti niiden olevan täynnä nestettä. Kummastakaan patista ei saatu mitään ruiskulla, joten se herätti pelkoja siitä mitä ne mahtoivat oikein olla. Niistä kummastakin otettiin useita paksuneulanäytteitä, jotka lähetettiin patologille tutkittavaksi. Radiologi oli sitä mieltä ettei niiden pitäisi olla mitään pahaa. Se tieto toki hieman helpotti, mutta en voinut kuitenkaan muuta kuin odottaa vastauksia.
Tulokset
Olin ikävä kyllä kuullut miten ei pitäisi olla mitään onkin muuttunut syöväksi tulosten tultua. Niimpä en voinut kuin toivoa ja rukoilla ettei mitään pahaa löytyisi. Viime viikon torstaina sitten lääkäri soitti ja kertoi ettei mitään syöpään viittaavaa ole koepaloista löytynyt!! ♥ Luojan kiitos! Puheli meni aika itkun sekaisin fiiliksin enkä nyt tarkkaan enää muista mitä hän sanoi pattien olevan. Jotain puhui kystistä tai vastaavista. Mulle oli pääasia ettei ole syöpää ja saan olla rauhallisin mielin. Lääkäri laittoi mulle kuitenkin lähetteen uuteen ultraäänitutkimukseen 3kk kuluttua. Sanoi, että mun mielenrauhan säilyttämiseksi ja hyvä niin. Tottakai sitä ottaa aina kaikki mahdolliset testit yms. jos vain mahdollista kuin jäisi pohtimaan omia tuntemuksia.
Näin ollen siis säikähdyksellä selvittiin ja tästä on hyvä jatkaa vuotta eteenpäin. Haluaisin jälleen kerran kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että käytte näyttämässä, jos teitä mikään patti tai muutos ihollanne arveluttaa.
Mua pyydettiin 10.6.20 lounaalle ja sitä lounasta on kestänyt nyt 6kk yhdessä Peten kanssa ♥ 8 vuotta sitten vannoin etten ikinä enää ottaisi tuota miestä enää elämääni, mutta niin ihmiset tosiaan voi muuttua ja etenkin lasten myötä kasvaa henkisesti. Me ollaan todistettu se myytti taruksi ettei exän kanssa kannattaisi yrittää uudelleen 😀 Oon niin onnellinen tällä hetkellä ja tuo mies on mulle just täydellinen ♥ Hassua miten elämä heittelee eikä koskaan pidä sanoa ei koskaan. Ikinä ei tiedä mitä huominen päivä tuo tullessaan. Mietin silloin kesäkuussa, että kyllähän Pete voi tulla mua moikkaamaan ollessani kattoterassilla ottamassa aurinkoa. Ja siitä me sitten lähdettiin hakemaan sushia ja siitä se rakkaus pikkuhiljaa roihahti kunnolla liekkeihin. Meidän uusioperhe on ihana ja tässä kodissa riittää niin paljon rakkautta ♥ Elämä yllättää silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa ja näin todellakin kävi omalla kohdallani. Rakkautta ei kannata etsimällä etsiä, koska se harvemmin silloin osuu kohdalle. Uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja oikeat aikansa. Kiitos rakas siitä, että jaksat aina hauskuuttaa mua, ottaa iltaisin kainaloon ja kun kehut mua kauniiksi ♥ Kiitos siitä miten oot ottanut Minean yhdeksi sun tytöistä ja annat hänelle rakkautta myös ♥ Sanot monesti, että tämä on enemmän kuin suhde. Tämä on kaikkeus ♥ Yhdessä me pystytään mihin vain!
Rintasyöpädiagnoosin 3v päivä
Eilen tuli kuluneeksi 3 vuotta mun rintasyöpä diagnoosista. Päivä oli melko tunteikas ja itkettyä tuli niin, että silmiä punotti illalla. Vaikka syöpä ei olekkaan enää samalla tavalla elämässä mukana niin tuo diagnoosipäivä nostaa aina erilailla päätää. Kävin mielessäni läpi sitä päivää ja niitä sairastamisen aikaisia hetkiä. Välillä on vain niin vaikea uskoa kaiken sen tapahtuneen mulle. Edelleen tuntuu sen olleen jonkun toisen elämä, jota vain seurasin vierestä. Oon ikuisesti kiitollinen Jannelle kaikesta siitä tuesta minkä häneltä sairastumisen aika sain ♥ Oon mielettömän kiitollinen siitä, että saan olla tässä ja nyt. Kiitollinen perheestä, ystävistä ja terveydestä. Jaksan aina muistuttaa teitä siitä, että muistakaa nauttia pienistäkin hetkistä, pysähtyä ihastelemaan kauniita asioita ja arvostaa terveyttä. Huominen voi tuoda tullessaan jotain mitä et koskaan osannut kuvitella omalle kohdalle.
Kun mua pyydettiin tähän kampanjaan mukaan – oli vastaukseni ehdottomasti KYLLÄ sillä aihe koskettaa mua läheltä. Sairastuessani rintasyöpään joulukuussa 2017 sain tietoa tulevasta hoitohenkilökunnalta sekä vertaissiskoilta. Tiesin siloin, että systostaattihoidot tulisi viemään mun hiukset, ripset ja kulmakarvat. Tietenkin niiden lähteminen on yksilöllistä, mutta poikkeuksetta olin kuullut vain niiden lähtemisestä. Tai siitä miten juurikin ripset ovat harventuneet tai tippuneet kokonaan pois. Itselläni oli sairastumisen aikaan ripsienpidennykset, jotka otin pois, jottei omat ripset tippuisi niiden painosta vieläkin helpommin. Ensimmäisestä sytostaattihoidosta meni muutama viikko, kun hiukset alkoi lähteä ja pian huomasin myös ripsien harvenemisen. Pian sitten leikkautin hiukseni kokonaan pois ja se olin todella iso asia niin henkisesti kuin fyysisesti. Vaikka peilistä tuijotti tuttu hahmo ei peilikuva tuntunut enään omalta. Naisellisuus oli poissa niin hiuksia kuin ripsiä myöden. Puhumattakaan myöhemmin leikatusta rinnasta.
Naisellisuus on iso osa meidän naisten elämää ja syövän osuessa kohdalle se murenee lähes kokonaan. Syövän lisäksi Alopecia on sairaus, joka aiheuttaa kaljuuntumisen eikä karvat enään kasva. Syöpä osui myös Codilia Gaparellan kohdalle ja sen seurauksena hänellä syntyi halu auttaa muita ”saamaan osan itseään ” takaisin. Voin yhtyä tuohon lauseeseen täysin sillä kaljuna naisena hetkellinen peruukin pitäminen toi lohtua, mutta silmät muutamilla ripsihaivenilla sai harmia aikaan. Tottakai pääasia oli aina, että on hengissä, mutta kyllähän sitä naisellisuutta kaipasi takaisin.
Siitä hetkestä lähtien, kun Codilia sai diagnoosin rintasyövästä, hänen
tavoitteenaan oli säilyttää oma asenteensa ja itsevarmuutensa. Hän itse kaipasi
eniten ripsiään, joiden puuttuminen esti häntä olemasta se henkilö, jonka hän halusi ympäröivälle maailmalle näyttää.
Uusi innovaatio Eylure C-lash
Ja niin syntyi Eylure C-lash ripset! Markkinoiden ensimmäiset irtoripset, jotka on erityisesti suunniteltu omat ripsensa ihosairauksien tai syöpähoitojen seurauksena menettäneille. Tekoripsiä on saatavilla vaikka miten paljon, mutta tavallisten ripsien paikoilleen asettaminen on hankalaa ilman omia luonnollisia ripsiä. Eylure C-lash irtoripsi konseptin takana on itsekin syöpähoidot läpikäynyt Codilia, jolla on syövästä selviytyneenä ainutlaatuinen näkemys kohderyhmän tarpeista. Vegaanisten C-lash ripsien pehmeä taipuisa ja huomaamaton ripsinauha sisältää liimapinnan, jonka avulla asettaminen on helppoa myös ilman omia ripsiä. Ripsien liimapinta on erittäin hellävarainen ja sopii erityisesti herkälle sekä lääkehoitojen herkistämälle iholle.
C-lash ripsimalleja on saatavilla kolmet erilaiset; Naturals malli, joka sopii jokapäiväiseen käyttöön ja luonnollisempiin lookkeihin, Lengthening malli, joka tuo luonnollista pituutta tuuheutta ristikkäin asetellluilla kuiduilla ja Volume joka sopii täydellisesti näyttävämpään lookkiin. Ripsipakettien mukana tulee ripsiliima, jonka avulla voit käyttää myös ripsiä uudelleen.
Eylure on irtoripsibrändien edelläkävijä 70 vuoden kokemuksella. Hollywood-elokuvateollisuuden loistoon ja glamouriin syntynyt Eylure sai alkunsa innovatiivisten meikkitaiteilijoiden työstä.
Tarranauhalla kiinnitys
Koska itselläni ripsien kanssa on hyvä tilanne vuosien takaisten hoitojen jälkeen niin halusin ilahduttaa muutama kanssasisartani ripsillä. He pääsivät testaamaan ripset ja kertovat omat kokemuksensa käytöstä. Ensimmäisenä on Julia, jonka sytostaattihoidot päättyivät juuri pari viikkoa sitten. Hänen ripset ovat hoitojen jälijiltä harvassa ja muutenkin vaaleat ( on aikanaan laitettu kestopigmentoinnilla silmienrajaukset). Valittiin Julialle Naturals malli, joka oli niistä se luonnollisin vaihtoehto. Testattin Julialle ripsien laittamista tarranauhan avulla ilman erillistä liiman lisäämistä. Tarranauhan paikalleen saaminen oli ensimmäisessä silmässä hieman haastavaa näin ensikertalaisena, mutta toinen silmä menikin jo paremmin. Aikamoinen muutos, vai mitä? Läpinäkyvä tarranauha ei kaukaa katsottaessa näy ellei osaisi erikseen katsoa asiasta tietäen. Riippuu tietysti jokaisen ihosta ja meikistä. Jälkikäteen pitää todeta, että olisi ollut hyvä ettei luomilla olisi ollut meikkivoidetta tai puuteria vaan tarra olisi kiinnitetty puhtaalle iholle.
Julian kommentit ripsistä oli seuraavat;
” Ihanan kevyiltä tuntui pitää! Tarranauha ei parhalla mahdollisella tavalla pysynyt, mutta vaatii hieman laittoharjoitusta. ” Ripsien kiinnitys liimalla
Toisena mallina mulla oli Linda, joka sairastui rintasyöpään 2016. Hänen ollessaan tuolloin vain 22-vuotias. Julia kertoi käyttäneensä tuolloin hoitojen aikaan paljonkin erilaisia irtoripsiä, joten hänellä oli niistä ennestään kokemusta. Julia halusi kokeilla Lengthening mallia, jotka toivat luonnollista pituutta ja tuuheutta. Kokeneena irtoripsien laittajana Julia laittoi ripset liiman avulla ja wau miten upealta ne näytti hänellä! Todella kauniin näköiset ja laitettiin siis kokonaan ilman tarrapintaa. Julia käytti laittamisessa pinsettejä apunaan.
Lindan kommentit ripsistä;
” Vitsi noi oli kyllä ihan tosi hyvät! Pysy hyvin loppuillan kiinni, eikä alkanut ärsyttämään silmiä. Noista tuli kyllä ihan mun suosikki ripset! ”
Oli todella hienoa päästä kertomaan näistä uusista C-lash ripsistä teille ja toivon, että näistä on apua oli elämäntilanteenne mikä tahansa ♥ Itse olisin kyllä ottanut nämä käyttöön, jos niitä olisi mun sairastumisen aikaan markkinoilla ollut. Tuotteet ovat myynnissä Sokos -tavarataloissa ja peruukkiliikkeissä kautta maan.
Olisi kiinnostavaa kuulla, ootteko te kokeillu jotain irtoripsiä ja millainen fiilis niiden kanssa oli?
Oon saanut teiltä useamman kerran kyselyitä siiten miten sairastuminen rintasyöpään on vaikuttanut taloudellisesti meidän perheeseen, mutta en ole aiheeseen aiemmin sen syvemmin paneutunut. Jollain tapaa aihe on ollut vaikeakin kirjoittaa, mutta kun mua pyydettiin mukaan yhteistyöhön LähiTapiola :n kanssa tiesin nyt olevan oikea aika kirjoittaa asiasta . Aihe on v a l t a v a n tärkeä ja siitä puhutaan mun mielestä liian vähän ääneen. Ja vaikka kyseessä on kaupallinen yhteistyö niin tiedätte, että asia on mulle hyvin henkilökohtainen ja olisin puhunut siitä jossain kohtaa kuitenkin. Sairastuttani oon useamman kerran miettinyt vakuutusasioita ja miten ne olisi kaikkeen vaikuttanut.
Meidän taloudellinen tilanne ennen sairastumistani?
Silloin elettiin ihanaa vauvakuplaa Minean täyttäessä juuri yhden vuoden ja mun oli aika palata työelämään vuoden vaihteen jälkeen. Ennen kuin jäin äitiyslomalle oltiin säästetty rahaa, jotta oli mahdollista olla Minean kanssa kotona pidempään kuin 9 kuukautta. Oltiin tuolloin joulukussa 2017 eletty Jannen työtuloilla ja mun vanhempainrahalla+säästöillä, jotka olivat siinä kohtaa loppumassa. Tarkoitus oli jälleen saada kerättyä säästöjä mun palatessa töihin myös. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan edessä oli monen kuukauden sairasloma, joka venyi jopa vuoden mittaiseksi. Tuona aikana oli yhtälailla maksettava vuokra, laskut, ruoka ja muu elämiseen kuuluva. Sairastuminen ei poista näitä velvollisuuksia vaan pikemminkin tuo lisää laskuja sairaalassa ravaamisen vuoksi. Maksukatto on pikkasen yli 600 euroa per vuosi, jonka jälkeen kaikkia sairaalamaksuja ei itse tarvitse enään maksaa. Aika iso summa rahaa maksaa kaikkien kulujen päälle. En siis todellakaan voi sanoa etteikö sairastuminen olisi vaikuttanut meidän taloudelliseen tilanteeseen hyvinkin paljon.
Millaiset vakuutukset meillä on?
Ainahan sitä aiemmin tuli mietittyä, että eihän meille koskaan mitään satu tai tapahdu. Ihan kuin sitä olisi jokin superihminen, johon ei päde kuolevaisten lait. Niin ei ikävä kyllä ole ja mä itse oon siitä liian hyvä esimerkki. Sairaus voi sattua kenelle tahansa meistä ikävä kyllä. Sairastuminen ei katso aikaa, ikää tai mitään muutakaan. Ihan jokainen perusterve ihminen voi sairastua ja jälleen kerran oon itse liiankin hyvä esimerkki. Oon aina ollut perusterve, harrastanut liikuntaa, käyttänyt alkoholia kohtuudella ja syönyt terveellisesti. Eihän sitä silloin usko sairastuvansa vakavasti eihän? Meiltä löytyi silloinkin jo LähiTapiolan vakuutukset koko perheelle, mutta mulle ja Jannelle ei ollut sellasia, jotka olisi korvannut tämän mun sairastumisen rintasyöpään. Tietysti nyt jälkeenpäin harmittaa aika paljonkin ettei ollut, koska siitä olisi ollut valtavaa taloudellista apua.
Mitä olisin tehnyt toisin ja mitä suosittelen kaikille?
LähiTapiola :lla on vakuutusratkaisu vakavan sairastumisen varalle. Silloin vakavan sairauden kertakorvauksesta korvataan esim. vuoden nettotuloja vastaava summa, jos vakuutettu sairastuu vakuutuksen korvaamiin sairauksiin tai joutuu tiettyihin operaatioihin. Näitä sairauksia ovat esim. juurikin syöpä, aivohalvaus, MS-tauti tai luuydin- ja elinsiirrot. Tiesitkö, että joka kolmas suomalainen sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana? En tarkoita sitä, että tällainen vakuutus olisi tätä mun sairastumista estänyt, en missään tapauksessa. Mutta, jos mulla olisi ollut voimassa vakavan sairauden vakuutus, josta olisin saanut sairastuttuani korvauksena X määrän rahaa olisi se helpottanut aika paljon meidän elämää sairasloman aikana. Olisi ollut yksi iso murhe vähemmän, kun ei olisi tarvinnut stressata raha-asioita kaiken muun stressaamisen keskellä. Ei sitä sairastuttuaan kaipaisi enään yhtään lisästressiä! Ja tietysti myös se mahdollisuus olisi ollut, että halutessaan olisi ollut varaa käydä yksityisellä tutkimuksissa ja hoidoissa. Korvaussumma on veroton ja sen voi käyttää haluamallaan tavalla. Oli se sitten hoidot, vuokra/asuntolainan lyhennys tai kuntoutuminen. Vakuutusmaksu on kuitenkin pieni summa kuukaudessa maksaa, jos omalle kohdalle sattuu vakava sairastuminen tai muu onnettomuus. Omalle hengelle ei ole hintaa, joten pitäkää huolta itsestänne ja ottakaa vakuutus ♥
Meillä oli silloin ennen sairastumista aikeissa ostaa oma asunto, mutta asia jäi sikseen sairastumisen myötä. Siinä olisi tullut liikaa kerralla, joten onneksi ei ehditty mitään kauppoja tehdä. Toki paljon oon miettinyt sitä, että jos asuntokaupat olisi silloin tehty niin henkivakuutus on ehdottoman tärkeä siinä yhteydessä. Eihän sitä tietenkään kukaan halua omaa tai puolison kuolemaa miettiä, mutta asioita kannattaa kuitenkin pohtia realistisesti. Elämästä ei ikinä tosiaan tiedä, joten kaikki mahdollinen kannattaa pelata varman päälle. Mun sairastumisessa on kuolemanpelko ollut liiankin usein mielessä. Miten puoliso pärjäisi, jos hänen yhtäkkiä pitäisikin huolehtia taloudesta yksin? Siinä hetkessä, jos mua ei enään olisi haluaisin, että puolisolla olisi edes yksi murhe vähemmän. Henkivakuutuksen ottaminen on paras tapa turvata puolison taloudellinen tulevaisuus. Nuorella iällä henkivakuutuksen ottaminen on vielä edullista ja se kannattaa ottaa just nuorena, sillä silloin vakuutuksen saamiselle ei yleensä ole terveysrajoitteita. Me ollaan onneksi ehditty ottaa henkivakuutukset jo ennen mun sairastumista ja etenkin henkivakuutuksen ottamista kannattaa miettiä siinä mielessä, että miten arjessa selviää yksin, kun on lapsi/lapsia elätettävänä? Ottamalla henkivakuutuksen tiedät, että läheisilläsi on mahdollisuus tulla toimeen taloudellisesti, vaikka sä menehtyisit. Nämä on asioita, joista ei varmasti kukaan mielellään halua ääneen puhua ja siksi asia onkin todella tärkeä. Suosittelen laskemaan henkivakuutuksesi hinnan, mikäli sulla ei henkivakuutusta vielä ole! Mikäli sulla on Lähitapiola :n henki-, vakavan sairaus, tai työkyvyttömyysvakuutus niin saa ilmaiseksi Hyvinvointihelpin, joka löytyy LähiTapiola :n Terveyshelppi-sovelluksesta. SItä kautta sun on helppo asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita, kuten nukkumista ja liikkumista.
Lupaukseni tälle vuodelle
Terveelliset elämäntavat eivät automaattisesti poista mahdollisuutta sairastua syöpään, kuten omalla kohdallani kävi. Olen kuitekin kaiken tämän jälkeen oppinut arvostamaan itseäni entistä enemmän ja haluan jatkossa keskittyä myös itseeni enemmän. Se ei tarkoita, että itseensä keskittyminen olisi muusta ajasta pois vaan sitä, että omasta itsestä huolehtii tavoilla, joista nauttii ja, jotka tuo itselle hyvää mieltä. Ihan jo arjessa jaksamiseen vaikuttaa paljon esimerkiksi se moneltako menee nukkumaan. Oon luvannut itselleni, että unta on joka yö saatava vähintään 8 tuntia. Mulla on meinannut illat venyä huomaaatta ja siitä kärsii sitten aamulla, kun peiton tekisi mieli vain vetää korville ja jatkaa nukkumista. Pienillä jutuilla voi panostaa omaan hyvinvointiin ja sitä myöden voi itse tehdä hyvää itselleen. Toinen asia, jonka itselleni lupasin jo aiemmin on se, että stressaisin vähemmän. Mulla on tapana joskus stressata myös asioita, joita ei ole vielä edes tapahtunut ja siitä haluan päästä eroon. Stressaan myös asioita, jotka eivät liity muhun enkä voi niihin omilla teoillani niihin vaikuttaa. Otan helposti omille harteilleni muiden asioita ja tiedän niiden kuormittavan mua henkisesti. Tästä yritän kovasti päästä eroon, koska se ei tee mulle hyvää, vaikka se osittain kuuluukin mun luonteeseen.
Onko teillä hyvinvointitavoitteita?
Koetteko, että uhka vakavasta sairaudesta on riittävä syy säästämiseen?
Henkivakuutusturvan, vakavan sairauden turvan ja työkyvyttömyysturvan myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
HyvinvointiHelppi on henkivakuutusasiakkaillemme tarjottava maksuton lisäpalvelu, eikä se tule osaksi vakuutussopimusta. LähiTapiolalla on oikeus muuttaa palveluiden tai etujen sisältöä. Sähköisen terveystarkastuksen ja itsevalmennukset tuottaa Kustannus Oy Duodecim. Hyvinvointisisältöjä palveluun tuottavat yhteistyökumppanimme. Kumppaneidemme tuottamat hyvinvointipalvelut ovat saatavilla myös suoraan palveluntarjoajalta palvelun ehtojen mukaisesti.
Tänään tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta rintasyöpä diagnoosista. Edelleen muistan tuon päivän ja sen aamun hetki hetkeltä enkä varmasti tule sitä koskaan unohtamaan. Muistan, kun julkaisin ensimmäisen postauksen aiheesta ja kerroin mun sairastumisesta julkisesti. Vaikka rintasyöpä ei ole enään samalla tavalla osa elämää kuin se oli hoitojen aikana niin tämä vuosipäivä iskee päin näköä kuin märkä rätti. Sitä havahtuu pohtimaan mitä elämä vielä hetki sitten oli ja miten kaikki olisi pahimmassa tapauksessa voinut päättyä.. Tuntuu edelleen siltä, että se kaikki tapahtui jollekkin muulle kuin mulle. Ikään kuin se hetki elämästä olisi leikattu pois nyt eikä sitä muutenkaan halua kauheasti muistella.
Rintasyöpä kulkee aina mukana
Rintasyöpä kulkee mukana sekä mielessä että arvissa loppuelämän ajan ja siihen vain täytyy tottua. Uskon siihen ettei syöpä enään mun kohdalle tule toista kertaa ja se tapahtui syystä. En aio elää elämää peläten vaan jokaisesta hetkestä nauttien! Kuluneet kaksi vuotta ovat menneet nopeasti ja etenkin kulunut vuosi on hujahtanut ohitse silmän räpäyksessä. Vuosi sitten samaisessa postauksessa kävin läpi tunteidenkirjoa vielä vahvemmin kuin tänään. Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus siitä, että oon tässä ja nyt. Saan nähdä Minean kasvavan ja olla hänen äiti ♥ Sitä ei koskaan mikään tule multa viemään ja on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut ♥ Sairastuminen on jäänyt Mineankin mieleen, kun välillä leikeissä ollaan sairaalassa tai kaljun ihmisen nähdessään hän muistaa miten äidillä ei ollut hiuksia. Onneksi hän on kuitenkin niin pieni ettei ole missään vaihessa osannut pelätä asian kanssa.
Miten sairastuminen vaikuttaa elämään?
Sairastuminen on osaltaan vaikuttanut elämään tottakai ihan valtavasti ja laittanut miettimään mitä oikeasti haluaa. Tuntuu, että koko vuosi on mennyt ikään kuin itseä etsiessä enkä voi vieläkään sanoa, että olisin itseni taas löytänyt. Paljon on asioita, joita edelleen käy läpi ja osaan niistä voi itse vaikuttaa ja osaan ei. Ja niihin mihin voi vaikuttaa on sellaisia, joihin saattaa tarvita ulkopuolisen apua. Kuten silloin hoitojen keskellä käydessäni terapeutilla ajattelin ettei sellaisesta olisi apua niin kyllä se kaikki apu kannattaa ottaa vastaan, jolloin saa asioihin eri näkökulmia. Elämään mahtuu paljon asioita, joita on ehkä huomaamattaan pitänyt sisällään ja ne nousee esiin juurikin elämässä tapahtuneiden asioiden vuoksi. Siksi olisi hyvä käsitellä ne, jotta pääsee eteenpäin elämässä ja ennen kaikkea itsensä kanssa. Joskus se on vain niin, että konkreettisten asioiden tapahduttua asiat muuttuvat enemmän kuin osasi olettaa. Koski se sitten esim. omaa lapsuutta, perhettä, parisuhdetta, ystäviä, työtä tai vapaa-aikaa. Meillä jokaisella on täällä vain tämä yksi elämä ja tietysti sitä haluaa elää elämänsä onnellisena. Joskus asioiden eteen on vain tehtävä enemmän työtä tai joskus jopa uhrattava tiettyjä asioita.
Päällimmäisenä ajatuksenä kuitenkin edelleen se kiitollisuus tästä elämästä juuri tänään ja kaikista ihmisistä ympärillä, tulevasta joulusta ja alkavasta vuodesta. Muistakaa nauttia jokaisesta hetkestä niin isoista kuin pienistäkin ♥
Ripsien kiinnitys liimalla
Oli todella hienoa päästä kertomaan näistä uusista C-lash ripsistä teille ja toivon, että näistä on apua oli elämäntilanteenne mikä tahansa ♥ Itse olisin kyllä ottanut nämä käyttöön, jos niitä olisi mun sairastumisen aikaan markkinoilla ollut. Tuotteet ovat myynnissä 
Lupaukseni tälle vuodelle
Kuvat;