Kuukausiarkisto

huhtikuu 2019

DECOR Lifie

Sattumalta syntynyt muutos

Täällä on innostuttu vaihtamaan vähän järjestystä olohuoneen/ruokailutilan puolella ja sen seurauksena myös makkari sai uuden ilmeen. Vaatenaulakko on ollut jo pidemmän aikaa makuuhuoneen seinustalla sen siirtyessä Minean huoneesta pois. En vieläkään oo varma olohuoneen järjestyksestä, mutta IKEAn hyllykkö siirtyi siinä makuuhuoneen puolelle alkuun vain väliaikaisesti, mutta siihen se taitaa jäädä! Se näyttikin tuossa kivemmalta mitä olisin voinut ajatella, vaikkakin kaipaisin naulakon kaveriksi jotain lipastoa tämä hyllykkö toimii täydellisesti.

Jostain syystä myös tämä maanläheisempi värimaailma puhuttelee tällä hetkellä eniten, vaikka kevään kynnyksellä sitä väriä yleensä kaipaa. Makuuhuone tosin on rauhoittumisen paikka, joten sen puolesta neutraalit värit sopii hyvin sinne. Nykyisen peilin tilalle oon pitkään himoinnut pyöreää peiliä, kuten myös olohuoneen puolelle sellainen on suunnitelmissa.

Tykkään, että makuuhuone on nyt entistä ehompi kokonaisuus, vaikka jonkun mielestä saattaa olla liian täynnä. Mun mielestä siellä on just riittävästi tilaa kulkea ja sängyssä pomppimista ei mikään estä (neidin lempipuuhaa ):D

Mitäs tykkäätte? 

4 Comments
baby Lifestyle Lifie

Äidin ja tyttären välinen suhde

Mulle äiti on aina ollut todella tärkeä, mutta tuntuu, että aikuisiällä ollaan lähennytty entisestään. Mun vanhemmat erosi mun ollessa 8 vuotias ja me muutettiin silloin äidin sekä pikkuveljeni kanssa toiselle paikkakunnalle. Väkisinkin äidistä tuli se tukipilari, joka piti meistä huolta. Mun teiniaika oli alkuun varmaan melko iisiä, mutta myöhemmin oon varmasti aiheuttanut äidille harmaita hiuksia ja saanut hänet olemaan välillä suurestikin huolissaan. Näitä aikoja muistellessani haluaisin pyytää anteeksi, mutta toisaalta elämä opettaa ja kaikista töppäyksistä oppii. Kaikki tapahtumat kasvattaa ihmisenä ja tekee meistä sellaisia kuin me nyt ollaan.

Me ollaan aina voitu äidin kanssa puhua ihan mistä asioista vain eikä mulla etenkään aikuisiällä oo ollu sellasta asiaa mitä en voisi äidille kertoa. Musta on upeaa miten syvä ja vahva suhde meillä äidin kanssa on. Jos mulla on mikään asia, jota mietin liittyi se sitten ruoanlaittoon yms. niin äidiltä saa lähes 100% varmuudella vastauksen. Äiti on mulle henkilö, joka tukee mua täysillä mihin sitten ikinä ryhdyn ja tsemppaa parhaansa mukaan. Vaikka äidillä on elämässä ollut omiakin murheita hän on aina laittanut meidät etusijalle ja tehnyt kaikkensa meidän eteen, kiitos siitä äiti ♥

Nyt olen itse pienen Minea tytön äiti. Minean joka lauantaina täytti tasan 2,5 vuotta voitteko uskoa ♥ Musta on ihana huomata millainen suhde meille on jo tässä vaiheessa kehittynyt hänen kanssaan. Meillä kyllä huomaa sen, että äiti on se jota useammin kaivataan apuun kaikessa. Uskon, että osittain tämä saattaa johtua mun sairastumisesta. Vaikka hän ei asiaa ymmärrä niin kaikki nämä sairaalareissut, pipit ja hoidot on jollain tavalla vaikuttanut häneen. Sinänsä onni ettei hän ymmärrä eikä siten osaa olla huolissaan. Sitten myöhemmin on aika kertoa miten asiat ovat joskus olleet.

Mun suuri toive on se, että mulla ja Minealla tulee olemaan yhtä luja suhde kuin mulla ja äidilläni. Se on jotain niin kullanarvoista ettei sitä voi selittää ♥ Toivon voivani olla Minealle esimerkkinä naisena, äitinä ja ystävänä. Henkilö, josta hän haluaa ottaa mallia ja pyytää apua missä tahansa asiassa. Haluan seistä hänen rinnallaan tukien, kannustaen ja huolehtien mitä hän ikinä elämässä päättääkään tehdä.

Rakastan sua maailman eniten rakas murunen ♥

Gina Tricot on lanseerannut super suloisen Gina Tricot Mini -malliston, josta löytyy unisex vaatteita mineille ja äideille. Mallistosta löytyy mtyös lastenvaatteita, joiden myyntituotosta 10 % menee World Childhood Foundationille.

Miten ihan onkaan pukeutua yhteensopiviin vaatteisiin neidin kanssa ♥

ps. mun Instagramin puolella käynnistyy illan aikana arvonta, jossa voi voittaa 2 kpl lippuja Lapsimessuille 12.14.4.19 Helsingin Messukeskukseen! 

Ei kommentteja
food Lifie

Uuden falafelin testaus!

Me ollaan vähennetty punaisen lihan syömistä etenkin mun sairastumisen jälkeen. Jossain vaiheessa mua alkoi myös ikään kuin ällöttämään lihansyönti ja mietin syödessäni, että ketä syön.. Se ei oo kiva tunne eikä saa nauttimaan ruoasta. En sano etteikö me enään syötäisi ollenkaan lihaa, mutta vähemmässä määrin. Mutta omalla kohdallani sitä jotenkin nauttii syömisestä eri tavalla, kun saa syödä vapaammin ilman mitään mietteitä. Ollaan kokeiltu erilaisia ruokia mm. soijarouheesta, mifusta, härkiksestä sekä tietty nyhtökaurasta. Viimeisimpänä päästiin maistamaan täysin uutta ja vieläpä aitoa arabialaista falafelia. Kyseessä on yritys nimeltä Happyfoodandpeople, jonka yksi perustajista on meidän ystävämme Nanne Kokkolasta. Nanne piti aiemmin kahvilaa, jossa näitä ihania falafeleja oli valikoimissa.  Kahvilan suljettua ovensa jäätiin kaipaamaan kuitenkin noita falafelejä niin kovin, että siitä syntyi idea raakapakastaa taikinaa! Ja tässä on lopputulos ♥ Kyseessä on täysin vegaaninen, laktoositon ja maidoton tuote eli sopii lähes kaikille!

Me päästiinkin Nannen tekemänä maistamaan falafeleja yhdessä salaatin, kastikkeiden ja patongin kanssa. Voin kertoa, että en ole eläessäni maistanut niin hyviä falafelpihvejä!! Ja kuten yhdessä kuvassa huomaattekin niin maistui myös meidän neidille ;D

Ohje; 

Ota pötkö sulaamaan noin 30 min ennen ruoan tekemistä. 

Leikkaa kohmeisesta pötköstä n. 2cm paksuja pihvejä. 

Kuumenna paistinpannu ja kaada sinne noin 1cm verran öljyä (esim. rapsiöljyä). Voit testata pannun sopivan kuumuuden heittämällä pienen murun rasvaan ja, jos se tirisee hyvin niin valmista on.

Paista kohmeisiä pihvejä molemmin puolin. Falafelit ovat kypsiä, kun niiden pinta on kauniin rapea ja kullanruskea. 

Vaihtoehtoisesti voit valmistaa ne myös uunissa; dippaa öljyyn ja asettele jäiset palat leivinpaperille ja paista n. 180 asteessa n. 20 min

Salaatti 

mansikoita

mustikoita

päärynää

lehtisalaattia

avokadoa

kurkkua

 

Kastikkeet

tzatsiki (valkosipuli, kurkku, turkkilainen jogurtti, suolaa & sokeria, pippuria myllystä)

Pesto ja hummus (valmiina kaupasta)
Ihan mielettömän hyvä combo ♥ Kiitos vielä Nanne ♥

Meidän pakastimesta löytyy vielä pari pötkä enkä malta odottaa mitä herkullista niistä loihditaan! Kertokaahan mikäli haluatte kuulla lisää ideoita!

Mikäli tekin haluatte päästä maistamaan tätä niin ainakin seuraavat kaupat jo myy tätä;

Ja ei tämä ei ollut maksettu mainos vaan oma suositukseni teille ♥

Ei kommentteja
baby Lifestyle Lifie

Kansainvälinen lastenkirjapäivä

Tiistaina vietettiin kansanvälistä lastenkirjapäivää ja sen osalta halusin kirjoittaa teille tänään. Meille on ollut todella tärkeää lukea Minealle pienestä pitäen ja hän on itse myös ollut tosi kiinnostunut erilaisista kirjoista. Pienempänä katseltiin enemmän kuvakirjoja ja parhaimpia oli kirjat jotka rapisi tai niissä oli jotain tarttumapintaa. Minean kasvaessa kiinnostus kirjoihin on vain kasvanut ja hän haluaa päivittäin lukea usemman kirjan joko yhdessä tai yksin. Jossain vaiheessa oli vain tietty kirja, joka kelpasi iltasaduksi ja siitä muistettiin puolet ulkoa 🙂 Nykyisin on ainakin kaksi kirjaa ennen nukkumaanmenoa, jotka hän haluaa lukea sekä lisäksi lauletaan uudesta Otavan Suuresta Toivelaulu kirjasta (*saatu arvostelukappale) Täti Monika ainakin kerran 😀 Muutenkin hän tykkää laulaa ja etenkin kaupoissa ja aivan täysillä ♥ Onneksi äidin lauluääni kelpaa neidille ja kotona lauletaan yhdessä kaiken maailman kappaleita 🙂

Uskon vahvasti siihen, että ääneen lukeminen on kasvattanut Minean sanavarastoa sekä puhetaitoa. Hän jossain vaiheessa oikein imi tietoa kirjoista ja sen koen olevan vain hyvä juttu! Tietenkin jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin, mutta uskon, että Minean kehitykseen on vaikuttanut ääneen lukeminen ja sanojen toistot oikein lausumisesta. Mun mielestä vanhemman velvollisuus on lukea lapselle kirjoja ja kertoa erilaisia tarinoita, joiden kautta lapset oppii elämästä. Kirjoista oppii niin paljon lapsi sekä aikuinen itse. Tai ainakin itse myönnän oppineeni paljon uusia tietoja esimerkiksi eläimistä. Kuvissa näkyvä Nemokustannuksen Suurten eläinten suuri kirja (*saatu arvostelukappale) on opettanut meille kaikille ihan uusia eläinlajeja. Andienkondori taitaa olla gorillan ohella hänen lempparit just nyt! Musta on upeaa katsoa vierestä miten hän on oppinut tunnistamaan eläimiä ja haluaa niitä koko ajan opetella lisää. Milloin mun pienestä  vauvasta on tullut näin iso? ♥ Välillä on tosiaan kausia, kun yhtä ja samaa kirjaa halutaan lukea päivästä toiseen. Mutta tällä hetkellä Tessu-kirjat, eläinkirjat, traktori ja kulkuneuvokirjat on ykkösiä. On ihana huomata miten hän tykkää yksinkin selailla kirjoja ja kuvien mukaan höpöttelee kuin lukisi itse. Minealla on aikamoinen pino kirjoja huoneessaan omasta takaa, mutta me käydään kyllä vähintään kerran kuussa kirjastossa lainaamassa uutta luettavaa. Musta on tärkeä opettaa häntä myös siihen kirjastokulttuuriin ja hän haluaakin aina palauttaa itse kirjat hihnalle. Jokaiselle kirjalle sanotaan tietenkin erikseen heipat ♥ Ja kun leikkipaikalla on touhuttu ja uudet kirjat valittu matkaan niin hän laittaa mun kirjastokortin koneeseen ja vuorotellen piippauttaa kirjat lainaan. Hyvin suloista ♥

Yhdessä lukeminen on ihana yhteinen hetki ♥

 Mitä mieltä te ootte aiheesta ja luetaanko teillä kirjoja yhdessä? 

Ei kommentteja
Lifie rintasyöpä

Fiilikset rasvansiirrosta

Heippahei!

Täällä sitä ollaan kotona ja koko operaatio meni tosi hyvin! Tiistaiaamuna herättiin tosiaan jo klo. 5.40 ja siitä nopean suihkun kautta lähdettiin ajamaan kohti Kirurgista sairaalaa. Janne ja Minea vei mut ovelle ja lähtivät siitä sitten aamutoimiin kotiin. Mua oltiin jo osastolla vastassa, sain vaihtovaatteet ja esilääkkeet valmiiksi. Vaihdettuani vaatteet nappasin lääkkeet ja hetken makoilun jälkeen lähdin vessaan. Mutta olo olikin muuttunut ihan humalaiseen verrattavaksi ja päädyttiin kärräämään mut sängyllä leikkaussaliin silloin klo 8 aikaan. Diapam vaikutti tällä kertaa rajummin kuin viime leikkauksessa. Tällä kertaa mua ei tosiaan jännittänyt niin paljoa, mutta siinä vaiheessa kun sanottiin, että aletaan laittamaan nukutusaine niin taisi pari kyyneltä tipahtaa. Jotenkin se vain tuntuu pelottavalta olla tiedottamassa tilassa, vaikka mieluummin operaation halusin nukutuksessa tehtäväksi.

Heräsin jo 10 aikoihin ja jälleen sama itkureaktio kuin viimeksi siitä, että oon herännyt. Olo oli pökkeröinen, mutta ilman kipuja. Toki vatsan alue tuntui just siltä, että jotain siellä on sörkitty. Nukuin heräämössä vielä jonkin aikaan ennen kuin mut vietiin takaisin osastolle. Siellä kävelin jo varovasti hoitajan kanssa vessaan ollessani edelleen tipassa kiinni. Soitin lähimmäiset läpi ja jatkoin unia korvatulpilla. Heräsin hoitajan käyntiin ja sain varovasti koittaa syödä ja hirmuinen nälkä siinä jo olikin ollut aamusta asti. Sain syötyä kaikki mitä välipalaksi tuotiin. Hetken aikaa vielä makoilin ja vaihdoin vaatteet valmiiksi, kun Minea ja Janne tulivat puoli viiden aikaan hakemaan. Minea kysyi ekana, että itkettikö äitiä ♥ Sitten hän halusi puhaltaa vatsaan, voi toista ♥ Siitä me sitten lähdettiin kotiin päin ja pakkohan se oli äidin pyynnöstä käydä Hesen kautta hakemassa soijatortilla, kun edelleen oli niin kova nälkä 😀

Rasvaimu tehtiin nyt vain alavatsaan ja molemmin puolin napaa on pienet laastarit joiden alla pienet jäljet. Mustelmia on jonkin verran ja pidän sellaista tiukkaa tukiliiviä seuraavat kaksi viikkoa. Tai voi pitää myös tiukkoja esim. pyöräilyshortseja tms. Vasemmassa kainalossa on yksi teippihaava ja toinen rinnan sivussa. Rinta on vähemmän kipeä ainakin tässä vaiheessa, mutta kaikki hytkyminen sattuu vatsaan kyllä ankarasti. Jälkitarkastus tulee olemaan vasta elokuun alussa, koska rasvankiinnittymiseen menee useampi kuukausi aikaa. Sitten tiedetään vasta tarvitaanko toinen siirto vai ei. Jos tarvitaan niin samasta kohdasta ei voi enään rasvaa ottaa. Niin ja muuten aivastaminen on aika tuskallista nyt!

Nyt vain lepoa ja liikkumista oman jaksamisen mukaan. Istuminen on ehkä hankalinta, joten mieluummin kävelee tai makoilee. Joten ajattelin reippailla hakemaan neidin päiväkodista rattailla 🙂

Kaikki hyvin täällä, toivottavasti teilläkin siellä ♥

2 Comments

Artikkelit