Category

Lifie

Lifie rintasyöpä

Pohdintaa silikonirinnasta

Pitkästä aikaa jaan teille ajatuksiani leikatun rinnan suhteen ja pohdin mahdollisti onko kielekeleikkaus seuraava askel? Alkuun sanottakoon, että viime kerran jälkeen ei ole muutosta juurikaan tapahtunut. Pääsin vihdoin rasvansiirron jälkeen ensi kertaa fyssarille elokuussa ja se helpotti käden sekä rinnan kireyttä. Ikävä kyllä fysioterapia ei pitkässä juoksussa kuitenkaan ole se ratkaisu vaan jotain muuta pitää myös miettiä. Ennen rasvansiirtoa mulle ehdottettiin, että leikattua rintaa voisi laskea alemmas jolloin rinnat saataisiin samalle tasolle. Näin saataisiin ulkonäöllistä puolta korjattua, mutta kireys saattasi silti jäädä. Rasvansiirron jälkeen rinnan yläosa on selvästi pehmeämpi, mutta muuten ei vaikutusta.

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Viime kerralla kirurgia tavattessa käytiin läpi vaihtoehtoja mun kohdalla tilanteen parantamiseksi. Pohdittiin vaihtoehtoa, jossa silikoni otettaisiin kokonaan pois ja täyte otettaisiin musta. Selvemmin sanottuna joko selästä tai vatsasta. Kyseessä olisi kielekeleikkaus, jolla voitaisiin omilla kudoksilla ja rasvalla tehdä rinta. LD kielekeleikkaus tehdiin niin, että leveä selkälihas ja siihen kiinnittyvä iho-ihonalaisrasvakieleke irrotetaan pelkkien verisuonten varaan ja pujotetaan kainalon kautta rintakehälle muodostamaan uutta rintaa. Kuulostaa aika hurjalta vai mitä? Niin munkin mielestä! Leikkauksesta jää selkään jopa 25cm pitkä arpi, joka tosin jäisi rintaliivien alle.Tämän osata mua pelottaisi kädessä jo olevat hermovauriot ja niiden mahdollinen pahentuminen. Tästä leikkauksesta toipuisi parissa viikossa, mutta toki komplikaatioriskit ovat aina olemassa.

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa uusi rinta alavatsan ihosta ja ihonalaisrasvasta. Kyseessä on iso leikkaus, jossa vatsasta irrotetut verisuonet pitää ommella kiinni kainalon verisuoniin, ja saada veri kiertämään siellä. Siinä myös napaa pitäisi siirtää ja se pelkästään kuulostaa todella pelottavalta! Vatsasta siirron myötä jäisi siihen pitkä arpi.Tässä on paljon pidempi toipumisaika, mutta vaihtoehtona myös. Molemmissa tapauksissa nänni saatettaisiin ottaa kokonaan pois, koska se olisi väärällä kohdalla. Uusi nänni on kuitekin mahdollista tatuoida siihen noin puolen vuoden jälkeen leikkauksesta. Onneksi mun ei tarvi itse tehdä päätöksiä vaan meen tapaamaan Jorviin kirurgia syksyn aikana, jonka kanssa käydään tilanne läpi. Kuuntelen mitä mieltä hän ja siitä mitkä vaihtoehdot mun kohdalla voisi toimia hänen mielestään. Katsotaan sitten millä aikataululla tämä tulisi toteutumaan vai keksitäänkö sittenkin ihan joku muu menetelmä.

Ulkonäen vaikutus

Tottakai sitä asiaa miettii ihan ulkonäönkin kannalta. Nyt ei ole sellainen olo, että haluaisi mennä julkisesti vaikka uimahalliin saunaan. Yksi kurja juttu liittyy pukeutumiseen ja siihen, että on hankala käyttää kaarituettomia+olkaimettomia liivejä. Näin ollen myös selästä avoinna olevia vaatteita en voi käyttää. Siihen asti käytän kaarituettomia  olkaimellisia rintaliivejä pääasiassa, koska kaarituki painaa silikonia ihan hirveästi. Hetken pystyn sellaisia pitämään, mutta muuten käytän kuvan kaltaisia liivejä. Joudun myös pitämään toista olkainta tiukemmalla, jotta terve rinta olisi samalla korkeudella silikonin kanssa. Silikoni on edelleen kova ja ilmeisesti koteloitunut sädehoitojen jälkeen, joten pelkkä fyssarilla käynti ja uudet rasvansiirrot ei kiristystä muuta. Ja tietysti tähän vaikuttaa se minimaaline mahdollisuus saada silikonista syöpä uudestaan, jonka tottakai haluan sulkea kokonaas pois.

Jäädään siis kuulemaan mitä tuleman pitää!

Muilla kokemuksia vastaavista kielekeleikkauksista?

kuvat; Minna /mk_maison edit; minä

4 Comments
baby Lifie

Joka iltainen nukutusrumba

Tällä kertaa pakko hieman jakaa ajatuksia meidän neidin nukuttamiseen liittyen. Meillähän ei sinänsä koskaan ole ollut ongelmia neidin itse nukkumisen suhteen ja muistan ettei vauva-aikanakaan ollut yövalvomisia. Silloin alussa Minea laitettiin nukkumaan omaan pinnasänkyyn meidän sängyn viereen. Ja se meni hienosti sen aikaa mitä muistan. Jossain kohtaa neiti kuitenkin alkoi nukkumaan meidän välissä niin, että siirrettiin hänet siitä sitten omaan pinnikseen hänen nukahdettua. Tätä aikaa kesti yli vuoden ajan. Minea siirtyi viime lokakuussa nukkumaan omaan huoneeseen ja sinänsä se on sujunut hyvin. Mutta hänen vieressä pitää olla siellä siihen asti, että hän nukahtaa. Arvaatte varmaan, että siinä on hieman vaikeuksia vanhemmilla pysyä itse hereillä pimeässä huoneessa makoillessa.. Lisäksi, että toisinaan sinne saattaa nukahtaa hetkeksi itsekkin niin meillä menee illoista helposti yli tunti siihen, että nukutetaan neiti. Okei onhan se tosi ihanaa aikaa yhdessä perheen kanssa, mutta joka iltainen nukutusrumba tuntuu välillä aika väsyttävältä. Etenkin, kun äidin läsnäolo tuntuu olevan minille niin tärkeää. Ja toki sekin on ihana asia, mutta välillä olisi kiva toisinkin päin.

Mitä tekisin toisin?

Nyt katsoessani aikaa taaksepäin toivoisin voivani hypätä siihen aikaan, kun neiti nukahti omaan sänkyyn yksin. Tällä tarkoitan sitä, että ainut asia, jonka kasvatuksessa tekisin toisin olisi tämä nukutus. Olisi pitänyt jatkaa sillä linjalla, että hän iltasatujen jälkeen jää nukkumaan huoneeseen ovi raollaan. Tämän kaiken vaikutuksena meille jää Jannen kanssa vähemmän meidän keskeistä aikaa. Etenkin siinä vaiheessa, kun aloitan työt enkä voi enään valvoa yhtä myöhään kuin nyt.. huups!

Nyt viimeisen viikon ajan Minea on alkanut sängyssä ollessaan valittamaan nälkää, vaikka juuri oltaisiin syöty puurot+ muut iltapalat. Siinä hän sitten itkee nälkää eikä suostu nukkumaan. Ekalla kerralla tämä meni vielä läpi ja hän sai banaanin syödäkseen, kunnes nälkä olikin joka ilta nukkumaan mennessä. Alettiin myös kiinnittämään huomiota vielä enemmän iltapalaan ja sanotaan jo siinä vaiheessa, että nyt pitää syödä kunnolla ettei jää nälkä. Eikä olla enään lähdetty mukaan tähän sänkysyömiseen, vaikka olisikin nälkää itkenyt. Kamalahan se on kuunnella vierestä, mutta tietäen kuitenkin kyseessä olevan vain neidin koettelu meille. Nyt on onneksi pari iltaa mennyt jo ilman nälkähuutelua vaikkei joka ilta samaan tapaan olisikaan iltapala maistunut. Ehkä tämä oli vain joku vaihe, jolla testasi meitä 😀

Päiväunet

Toinen juttu on päiväunille meno, josta kotipäivinä saa välillä käydä myös taistelua. Alkuun sanon, että tietty päiväkodissa päikkärit sujuu täysin ilman mitään ongelmia, mutta ootas, kun ollaan kotona. Kesäaikana neiti on nukkunut rattaissa ulkona ja osaksi onkin nukkunut siellä hyvin. Joka viikko saadaan kuitenkin käydä myös taistelua nukutaanko vai ei. Paras on aina, että ollaan tulossa autolla jostain lounaan jälkeen ja nukahtaa autoon. Silloin siirrän hänet suoraan rattaisiin ilman heräämistä. Välillä on kuitenkin niitä kertoja, kun ollaan kävelty puistoa ympäri ja neiti on nukahtanut, mutta takaisin kotiinpäästyämme herää eikä enään suostu nukkumaan. Eikä siinä muuten mitään vaikkei nukkuisi, mutta illat neidin kanssa ei ole helppoja väsymyksen takia. Kaikki on huonosti ja kiukuttaa jo alkuillasta. Sen vuoksi halutaan pitää päikkäreistä kiinni mahdollisimman pitkään, jotta illatkin sujuisi ilman turhaa vääntämisiä.

Kyselin teiltä IG puolella asiaan liittyen vinkkejä ja huomasin monella muulla olevan samoja tilanteita. Joku kirjoitti, että päiväunet vaikuttaa iltanukahtamiseen heidän lapsella. Toisella vaikuttaa valoisuus ja jollain nälän sijaan haluttiin haleja sekä läpyjä 😀 Että näyttäisi olevan ohi menevä vaihe ainakin teidän kommenttien perusteella, onneksi.

Kertokaahan te nyt teidän vastaavia kokemuksia aiheeseen liittyen myös!

Dress – Gugguu

Bow- Gipsyparrot 

*tuotteet saatu

4 Comments
DECOR food Lifestyle Lifie

Syyskuun alun kuulumiset + omppuherkun ohje

Heippa ihanat siellä ja mitä ihaninta alkanutta syyskuuta!

Viikonloppu meni yhdessä hujauksessa ja meillä riitti vaikka mitä puuhaa sekä uuden korvapuusti omenapiirakka reseptin testaamista. Perjantaina kävin mun ja Minean vaatekaappeja sekä varastossa olleet vaatteita läpi, koska meillä oli aikomus mennä myymään Siivouspäivän kirppis-tapahtumaan. Niimpä me sitten sullottiin lauantaiaamuna auto täyteen (oikeasti niitä pusseja oli paljon!) ja ajettiin Helsingin keskustan Vanhaan kirkkopuistoon myymään. Minea oli tietty ihan innoissaan (ehkä vähän liiankin välillä 😀 ) puiston ollessa ihan täynnä kirppistelijöitä! Moikattiin tuttuja ja aikaa vierähti nelisen tuntia, kunnes nälkä iski ja me pakattiin loput kamat autoon. Useampi kassi onneksi saatiin myytyä ja osa vietiin kierrätykseen. Minea teki isin kanssa kirppislöytöjä ja osti 1 eurolla puhuvan nuken sekä 6 eurolla legoalustan!

Siitä me suunnattiin Töölöön syömään kiinalaista ja sushia. Oon muuten nykyään ihan hulluna sushiin enkä ymmärrä miksen antanut sille uutta tilaisuutta aiemmin! Kotiin ajaessa neiti nukahti autoon ja siirrettiin siitä rattaisiin ulos nukkumaan. Olin myös ite ihan puhki vauhdikkaasta aamupäivästä, että otin pienet päikkärit 😀 Sen jälkeen lähdin kynsihuoltoon ja neiti meni isin kanssa puistoon. Ilta meni kotosalla telkkaria katsellessa ♥

Sunnuntai

Sunnuntaina me käytiin juoksurattailla lenkillä koko perhe ja matkalla pysähdyttin puistoon. Oli niin kiva pitkästä aikaa käydä yhdessä lenkillä niin sovittiin, että tästä tulee joka sunnuntain tapa. Lounaan jälkeen isi meni nukuttamaan Mineaa ja mä aloin leipomaan tätä korvapuusti omenapiirakkaa. Oltiin pyydetty Jannen vanhempia meille kahville, joten sain hyvän syyn testata uutta reseptiä. Noh neiti ei sitten suostunut päikkäreille ulkona eikä sisällä, joten ne jäi eilen välistä. Kello oli jo siinä kohtaa niin paljon ettei ollut enään järkeä koittaa saada nukkumaan. Mummun ja papan tullessa me kahviteltiin ja herkuteltiin yhdessä. Piirakka sai kehuja, joten suosittelen testaamaan! Mä ostin muuten Itiksen Espresso Housesta chai jauhetta niin voin tehdä nyt tosi helposti kotonakin sitä! Kahvien jälkeen me lähdettiin porukalla minigolffaamaan tuohon läheiselle radalle, koska oli niin upea ilma. Vielä ei ihan ollut neidillä kärsivällisyyttä pelaamiseen, mutta ehkä sitten ensi kesänä 😀

Sieltä me suunnattiin keskustaan Jannen ja Minean kanssa. Olin järjestänyt heille yllätyksenä liput HJK-Rops jalkapallopeliin Telia-areenalle. Siitäkös he olivat innoissaan ja Minealle se oli ensimmäinen futismatsi ellei isin pelejä lasketa 🙂 Kyllä siinä oli neiti hymyssä suin makkaraa syödessä ja peliä katsoessa ♥

Että sellainen viikonloppu täällä takana ja kaikessa tässä hulinassa vaihtui elokuu syyskuuksi. Kesä on tuntunut ihan mielettömän pitkältä ja ihana niin! Pakko kyllä sanoa, että mä ootan syksyä ja sen tuomia uusia juttuja. Ja hei mulla on luvassa työhaastattelu tällä viikolla, jee! Paljon muitakin ihania juttuja on tälle viikolle luvassa, joten muistakaa seurailla myös Instagramin puolella!

Ihanaa viikkoa just sulle!

2 Comments
beauty Lifie

Turvallinen rusketus + lemppari itseruskettavat

Rakastan aurinkoa ja rusketus on ollut kesäisin ykkösjuttu. Oon ollut aiemmin aikamoinen auringonpalvoja, mutta viime vuosina auringon ottaminen on vähentynyt .Viime kesänä saatujen sädehoitojen aikana ei edes saanut sädetettyä kohtaa altistaa auringolle. Eikä vielä tänäkään kesänä saisi, joten mieluummin turvaudun itseruskettavien käyttöön. Ne ovat kaikin puolin turvallisia käyttää eikä tarvitse miettiä UV-säteilyn aiheuttamia haittoja, josta ajan saatossa saattaa kehittyä ihosyöpää.

Kaunis rusketus ei siis vaadi auringossa makaamista eikä se taida oikein enää olla edes trendikästä. Kaikki tietävät säteilyn vaarat, joten ei niistä sen enempää. Voisin myös sanoa, että näin perheellisenä ei kyllä ole edes aikaa loikoilla aurinkotuolilla rusketuksen toivossa. Joten siis turvaudun mieluummin itseruskettaviin tuotteisiin!

Suihkurusketus

Kävin kesällä yhden kerran ottamassa suihkurusketuksen Flamingo Spassa ja olin ihan super tyytyväinen tulokseen! Toki lähtiessäni hoitolasta tuntui, että näytin kuukauden Balilla olleelta 😀 Pikkuhiljaa se siitä tasaantui ekan suihkun jälkeen. Suihkurusketuksessa käytettiin Vita Liberatan tuotteilla. Tämä olikin eka kerta heidän tuotteita testatessa. Pakko sanoa, että omasta mielestä sitä näytti ruskettuneena niin paljon paremmalta ja hyvinvoivalta kuin kalpeana lakanana. Huomasin myös, että rusketus toi itselle lisää itsevarmuutta ja paljon paremman olon itseään kohtaan. Jännä miten paljon tuollainen asia voi vaikuttaa, vai mitä? Ja hei suosittelen suihkurusketuksen jälkeen nukkumista tummissa lakanoissa, koska väriä lähti valtavasti yön aikana ennen ensimmäistä suihkukertaa!

Jotta sitten rusketusta saadaan ylläpidettyä niin multa löytyy kotoa seuraavia tuotteita;

Suihkurusketuksen jälkeen sain testattavaksi Vita Liberatan tuotteita*, joista on tullut mun ehdottomia lemppareita. Tämä Invisi Foaming Tan Water rusketusvesi on huipputuote etenkin, jos kaipaat peittävää rusketusta. Sävynä tuo mediu-mdark kuulosti ensin liian tummalta, mutta ei se itseasiassa olekkaan. Tuotetta levitetään pyörivin liikkein levityskintaan avulla. Vaahtoava itseruskettava vesi on täynnä orgaanisia ihoa hoitavia raaka-aineita. Ainoa haaste tämän tuotteen kohdalla on se ettet näe mihin olet tuotetta levittänyt, joten suosittelen tämän käyttöä, jos sulla on jo kokemusta itseruskettavien käytöstä tai saat levitettyä tuotteen todella tasaisesti. Itselläkin tämä kaipaisi vielä harjoitusta 😀

Seuraavat Vita Liberatan tuotteet ovat Body blur sekä Beauty blur. Blur tuotteet toimivat siten, että ne tasoittavat vartalon, dekolteen ja kasvojen pieniä virheitä ja epätasaisuuksia, sekä antaa iholle sileän ja tasaisen HD -lopputuloksen. Body blur toimii parhaiten kiireessä, jos olet esim. menossa juhliin ja kaipaat iholle hehkua. Tuotetta levitetään jälleen levityskintaalla pyörivin liikkein. Tällä ihmetuotteella saat päivittyneet sääret tai käden saman tien! Voidaan käyttää myös meikin alla tai meikkivoiteeseen sekoitettuna.

Beauty Blur Sunless Glow on ihoa heleyttävä sekä samalla kevyesti itseruskettava voide kasvoille. Se kosteuttaa ja tasoittaa ihon väriä samalla jättää iholle pitkäkestoisen virheettömän päivetyksen. Aluksi iho tuntui todella hehkuvilta levityksen jälkeen, joten halutessaan tuotetta voi sekoittaa myös meikkivoiteen sekaan.

Tuotteet, joita käytän ennen itseruskettavien levitystä vartalolle ovat nämä Vita Liberatan kuorintavoide* ja kosteusvoide*. Iho olisi hyvä kuoria päivää ennen itseruskettavan levittämistä. Jojobarakeet poistaa kuolleen ihosolukon tasaisesti, jolloin lopputuloksesta tulee tasaisempi. Ennen kuin aloitan itseruskettavan laiton levitän kyynärpäihin, kämmeniin, sormien väliin, ranteisiin, polviin ja jalkapöytiin sekä nilkkoihin kosteusvoidetta. Tämä sen vuoksi, että vältetään niiden kohtien yliruskettuminen kuivemmilla alueilla. Toki käsistä mulla ainakin lähtee ensimmäisenä rusketus pois, koska pesen käsiä niin paljon, mutta suosittelen kosteusvoiteen käyttöä, jotta käsistä ei tule ”mustat”.

Pidempään mulla käytössä on ollu Lumenen itseruskettavat tipat*.  Kosteusvoiteisiin sekoitettavat tipat antaa kauniin ja luonnollisen päivetyksen kasvoille. Voit helposti itse säädellä tummuutta sillä montako tippaa laitat voiteen joukkoon ja itse käytän 2-3 tippaa. Tätä voi käyttää myös yötä vasten! Toinen jo kauan käytössä ollut itseruskettava on ACO;n kosteuttava itseruskettava voide*. Tätä oon myös sekoittanut välillä kasvovoiteen joukkoon ja se toimii loistavasti. Suoraan vartalolle laitettuna saa neljässä tunnissa päivetyksen, mutta oon itse sekoittanut tätä vartalovoiteeseen, jolloin lopputulos ei ole liian tumma.Viimeiseksi esittelen teille tämän NKD SKINBabe water itseruskettava suihke*. Tätä oon just viimeksi käyttänyt ja tykkään sen asteittain tulevasta päivetyksestä. Yhden kerran jälkeen iho on päivettyneen näköinen, mutta ei liian tumma. Tämäkin suositellaan levitettäväksi levityskintaan avulla pyörivin liikkein. Lopputulos näkyy 8 tunnin kuluttua. Tykkään!

Se haluan vielä sanoa, että mikään tuote ei haise pahalle ainakaan mun nenään! Petivaatteisiin ei ole tullut jälkiä ellen sitten ole mennyt liian nopeasti levityksen jälkeen nukkumaan. Kannattaa siis malttaa kuivatella hetki 😉 Aiemmin en oo talvella käyttänyt ollenkaan itseruskettavia, mutta nyt todellakin aion käyttää, koska päivettyneenä on vain itellä ainakin kivempi fiilis!

Toivottavasti saitte näistä vinkkejä!

tuotteet saatu; Why Not pr, Marsaana, Polhem

Kuvat minusta; mk_maison edit; minä

2 Comments
baby Lifie

Lasten harrastukset

Mun elämään harrastukset ovat kuuluneet jo pienestä pitäen ja mun mielestä onkin tärkeää, että lasten harrastukset voi alkaa jo pienenä. Itse taisin kuitenkin olla jo ala-asteella, kun aloitin telinevoimistelun ja tanssin. Muutettiin silloin Kokkolaan ja siellä aloitin Kokkolan Jymyssä treenaamisen. Oon aina tykännyt ryhmäliikunnasta ja sen tuomasta ilosta. Muistan liiankin hyvin meidän takapihan nurmikolla tehdyt Spice Girls esitykset yhdessä kavereideni kanssa 😀 Hitsi sitä oltiin kovia spaissarifaneja tuolloin ja mä halusin aina olla Melanie C, haha! Koulussa ollessa olin aina mukana kaikissa tanssijutuissa vähän liiankin ahkerasti 😀

Vuosien varrella vaihdoin showtanssiyhmä Trioliin ja siellä treenasin niin kauan, kun muutin 10v sitten pääkaupunkiseudulle. Vaikka itse sanonkin niin multa löytyy rytmitajua ja oonkin aina rakastanut tanssimista kaikessa muodossa. Oon jopa joskus käynyt country sekä balettituntia kokeilemassa! Showtanssissa meillä oli kevät ja joulunäytökset, joita varten treenattiin aina lukukausi. Muistan edelleen sen jännityksen mikä noissa näytöksissä oli, huh! Käytiin myös muutaman kerran Helsingissäkin asti kisoissa, mutta ne taisi jäädä vain kivaksi kokemukseksi meidän osalta 🙂

Tanssimassa kävin muutaman kerran täällä asuessani, mutta se kuitenkin silloin jäi. Salitreenit tuli tilalle, vaikka tanssiminen onkin lähellä sydäntä aina. Kyllähän sitä kotonakin voi lyödä volat kaakkoon ja tanssia yksin tai yhdessä, vai mitä? 😀 Ja ollaan me Jannen kanssa käyty myös yksityistanssitunnilla viime kesänä, kun hän järjesti mulle sen yllätyksenä ♥

Ollaan Minean kohdalla mietitty, että hän voisi omien mieltymysten mukaan aloittaa jonkun harrastuksen. Ei silleen, että me viedää hänet meidän mielestä kivaan harrastukseen, josta hän ei tykkää ollenkaan. Vaan niin, että me nähdään mistä hän tykkää ja se on käynyt selväksi viime aikoina hyvinkin selvästi – voimistelu se on. Niimpä kysyin Minealta haluaisiko hän mennä kokeilemaan voimistelua, joka järjestetään meidän lähellä olevalla koululla. Kyseessä on 3-5 vuotiaille suunnattu tunti kerran viikossa 45 minuutin ajan. Vanhemmat jäävät pukuhuoneen puolelle odottelemaan siksi aikaa ja mä niin näen itseni siellä jo kyynelsilmässä katsomassa neidin menoa ♥

Käydään ensin koetunnilla ja katsotaan sen jälkeen mitä neiti siitä tuumaa. Jos hän tykästyy niin sitten harjoittelua on maanantaisin syyslukukauden ajan. Syyskuun ensimmäisenä maanantaina mennään testaamaan tuntia ensin ja sitten katsotaan jatkoa. Uskon kuitenkin Minean olevan siitä innoissaan, koska odottaa sitä jo ballerinamekko päällä!

Olisi kiva kuulla mitä te ootte pienenä harrastaneet? 

Tai mitä teidän pikkuiset harrastaa?

4 Comments

Artikkelit