Ajatelkaa, että leikkauksesta on kulunut jo kuukausi! Aika on mennyt uskomattoman nopeasti vaikka tuntuu, että ihan vastahan sitä avattiin silmät heräämössä. Toipuminen on mennyt kaiken kaikkiaan hyvin rinnan osalta, mutta käden kanssa on edelleen ongelmia. Jälkitarkastuksessa sanottiin, että haava on parantunut todella hyvin ja sen osalta sädehoito voidaan aloittaa.
Voitte varmasti kuvitella miten musta itsestä tuntuu, että vastaantulevat ihmiset katsoo vähän pidempään, kun liikun kaljuna. Ja etenkin lapsia ihmetyttää nainen ilman hiuksia. Nyt julkisesti kaljuna liikkuessa on käynyt muutama hauskakin tilanne ja kerronkin niistä myös teille 🙂
Tuntuu, että mä just kirjoitin teille kuinka mua jännittää tuleva leikkaus ja nyt siitä leikkauksesta on jo viikko aikaa. Vitsit miten nopeesti aika on menny sen jälkeen! Kuten kerroin niin kotiinpaluu jännitti etukäteen siltä osin miten Minean kanssa pärjään ja myös henkisesti jaksan.
Sana, joka merkitsee tällä hetkellä niin äärettömän paljon. Me ei voida koskaan tietää etukäteen montako päivää meillä on vielä täällä elettävänä. Aamulla herätessä me ei tiedetä mitä päivä tuo tullessaan eikä sitä painetaanko vielä illalla päämme omaan tyynyyn.
