Nyt on nyt kulunut noin neljä kuukautta siitä, kun mun vasen rinta leikattiin, poistettiin ja tilalle laitettiin silikoni. Leikkaus itsessään pelotti silloin todella paljon ja muistan edelleen sen hetken, kun heräsin kirurgisen sairaalan heräämöstä ja tajusin olevani hengissä. Rinta oli tietenkin aluksi kääreiden alla ja olo muutenkin kuin jyrän alle jäänyt, joten heti en rintaa nähnyt kunnolla. Kaikki liikkuminen tottakai tuntui erilaiselta jo pelkän leikkauksen osalta, mutta itse silikoni ei ole missään vaiheessa tuntunut eriltä esim. tässä tuolilla paikallaan istuessa.
Sitten, jos katsotaan rintoja peilin edessä ovat ne tottakai edelleen eri kohdilla ja tämä tuleekin jäämään niin. Leikkausarpi itsessään tulee muistuttamaan tapahtuneesta aina, mutta onneksi arpi on jo todella hyvin parantunut ja haalea jo. Rintaliivit on hieman hankalat käyttää ja hyviä onkin tällä hetkellä vain kahdet, koska joko toinen puoli on liian iso tai toinen liian pieni. Olisi varmaan hyvä käydä jossain kunnon alusvaateliikkeessä hankkimassa muutamat kunnolla istuvat rintaliivit. Nytkin toinen olkain pitää olla kireämällä kuin toinen, jottei silikoni ole korkeammalla. Joskus, kun kotona hengailee ilman rintsikoita niin tämä näkyy hyvin paidan läpi ja muutaman kerran on saatettu postimiehellekkin ovi avata 😀 Eikä eriparisuutta tietenkään huomaa ulospäin vaatteiden päältä, vaikka asiasta tietäisikin.
Silikoni on super kireä tällä hetkellä ja näin ollen vaikuttaa käden toimintaan. Ja nähtäväksi jää pitääkö rintaan lisätä vielä rasvaa loppuvuoden aikana. Tästä oli silloin ennen leikkausta jo puhetta kirurgin kanssa. Tapaan leikkauksen tehneen kirurgin ensi viikolla, joten silloin oon asiasta varmasti enemmän tietoinen.
Jos miettii sitten asiaa parisuhteen osalta niin en näe, että eripari rinnat olisi meidän suhteeseen millään tavalla vaikuttanut. Jos asiaa kysyy Jannelta niin hän sanoo ettei ole mun rintojen kanssa alkanut seurustella ♥ Tässä taas näkee sen ettei ihmiseen rakastuta ulkonäön perusteella. Toki ihastumiseen ulkonäöllä on osansa, mutta se ratkaisee mitä kuoren alla on, vai mitä?
En kuitenkaan ole vielä kokenut olevani valmis esim. uimahalliin menoon vaikkei asiaa nyt tarvitsisi edes jännittää. Eihän siellä kukaan välttämättä mun rintoja edes katsoisi 😀 Mutta, kun se on siellä oman pään sisällä niin silloin sitä helposti ajattelee, että kaikki tuijottaa ja tajuaa asian. Vaikka ei siinäkään mitään, vaikka tajuaisi! Ehkä suuri syy uimahalliin menossa on ollut se, että paino on noussut hoitojen aikana ja se ylimääräinen on kertynyt just kropan keskikohtaan, tietty! Ja joo voisihan saada myös uimapukuun sellaisen merkin, että uikkaria saa pitää päällä saunassa, mutta mun mielestä se vain tuo asiaa enemmän esille. Jokainen tekee miten itseltä parhaimmalta tuntuu ♥
dress *VILA
hat* KN COLLECTION
coat LIDL ESMARA
Jos jännitän rintalihaksia niin silloin silikoni reagoi siihen voimakkaammin ja tunne on ihan erilainen kuin oikeassa rinnassa. Samoin huomaan tunteen ihan erilailla silloin, kun tulee vilunväristykset, jolloin rinta menee silleen hassusti etten oikeen osaa edes sitä selittää 😀 Venytellessä tunne on myös samanlainen ja rinta sillä tavalla värisee jännästi enkä ehkä osaa selittää tunnetta kunnolla. Koskiessa silikoni on ihan super kova, (ylläri!) mutta siis sellainen ihan pinkeä ja osittain koskiessa edelleen aristaa. Toinen rinta taas on oma lörppö itsensä, haha! Tietty imetys on vaikuttanut terveeseen rintaan paljonkin ja katsotaan onko tarvetta koskaan poistaa toinen rinta myös. Ainakaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä siihen, joten eripari rinnoin mennään ja todellakin rinta rottingilla ♥
Lyhyesti sanottuna elämä silikonirinnan kanssa on mennyt tosi hyvin ja oon todella onnellinen uudesta rinnastani ♥
pics; @nennur edit; me
*saatu