Arkisto

Lifie rintasyöpä

Pelko, josta en halunnut kertoa aiemmin

Mun rinnan alueella on ollut kipua jo useamman viikon ajan. Kipu on ajoittaista, mutta kipeää sellaista. Kipua tuntuu keskellä rintaa ja terveen rinnan puolella useammassa kohdassa. Kipu tuntuu viiltona, särkynä ja tuikkeena. Joinain hetkinä kipua kestää useamman tunnin ja toisina vain tuikkivana hetkenä. Ruisrockissa kipu taas alkoi ja sai mut googlaamaan kesken keikan. Pelko valtaa sellaisia hetkinä, kun ei pitäisi, mutta pelon tunteelle on välillä vaikea sanoa ei. Se tulee, vaikka kuinka yrittää olla ajattelematta. Mua alko pelottamaan, että särky on luuperäistä ja johtuu siitä, että syöpä on levinnyt luustoon. Monia ajatuksia pyöri mielessä ja, kun me saavuttiin Kemiin kaksi viikkoa sitten oli jälleen ollut pidemmän aikaa kipua. Niimpä päätin, että soitan Kirurgiseen sairaalaan, että voisiko kivut johtua jumeista rasvansiirron jälkeen vai onko tosiaan kyse jostain vakavemmasta? Jouduin soittelemaan useampaan paikkaan ja jättämään soittopyynnön asiaa koskien. Takaisinsoitto tuli ja mulle varattiin keuhkojen alueen TT-kuvaus. Olisin tietty halunnut päästä kuvattavaksi heti, mutta koska meillä oli kesälomareissu kesken niin aika varattiin vasta seuraavan viikon loppuun.

Puhelimessa ollut hoitaja koitti rauhoitella, että luultavimmin kyseessä olisi rasvansiirrosta johtuvaa kipua. Mietin miksi terve rinta olisi kipeä, jos se johtuisi tuosta? Oltiin tosiaan tuolloin viettämässä kesälomaa, joten yritin parhaani mukaan keskittyä loman viettoon. Iltaisin pelko kuitenkin nosti päätään ja valtasi mut kauttaaltaan. Mulla alkoi kummallinen kurkkukipu ilman flunssan oireita. Palan tunne kurkussa oli inhottava ja vaikeutti nukahtamista. Välillä onneksi sain nukutuksi ja olo oli helpompi. Kokkolassa ollessamme päädyimme siirtämään lähtöämme päivällä jolloin jouduin myös siirtämään TT-kuvaus aikaa. Tarkoitus oli, että olisin saanut vastauksen jo viime perjantaina ennen Jannen pikkuveljen häitä, mutta vastausta piti odottaa viikonlopun yli.

Onneksi sentään oli tuo hääreissu Jämsään edessä niin sai muuta mietittävää. Ihanan päivän keskellä ajatukset silti saattoivat karkailla mitä jos? mietteeseen. Jälleen nukkumaan mennessä pelko jännitti kropan ja palan tunne kurkussa kasvoi. Koko ajan piti nieleskellä, koska tuntui, että nieluun ilmestyy jokin pala, joka pitää nielaista alas, mutta se ei kuitenkaan kadonnut, vaikka kuinka yritti nieleskellä. Sunnuntaina matkalla kotiin puhuttiin Jannen kanssa asiasta ja olo taas hetkeksi helpottui. Eilen illalla olin ihan väsynyt, mutta en taaskaan meinannut saada unta. Tiesin, että edessä olisi vain yksi yö, jolloin saisin vastauksen kahden viikon odotukseeni. Googlasin liittyen tuohon palan tunteeseen kurkussa ja se liittyi kuulemma juurikin stressiin nuorilla ihmisillä, etenkin naisilla. Se saattaa liittyä myös syövän pelkoon.

Olin käynyt kuvissa perjantaina iltapäivällä, joten epäilin soiton tulevan vasta puolen päivän jälkeen.  10 aikaan olin jo ihan hermostunut ja maha sekaisin jännityksestä, että soitin syöpätautien poliklinikalle itse. Puhelimeen vastannut sihteeri näki ettei radiologi ollut vielä lausunut kuvien vastausta. Niimpä jouduin jäädä odottelemaan hoitajan soittoa. Tunnit kului ja ajattelin, että meen nukkumaan Minean kanssa päiväunet niin aika menee nopeammin. Juuri ennen kuin ehdittiin nukahtaa mun puhelin alkoi soimaan!

Hätääntyneenä vastasin ”Marjut” ja kuuntelin mitä toisesta päästä sanottiin. Hoitajan esittellessä itsensä mun teki mieli vain huutaa kysymys ” Onko mulla taas syöpä??” Maltoin odottaa ja sain vastauksen; Mitään pahaa ei löytynyt!!! ♥♥♥ Itkin ilosta ja helpotuksesta, kun kuulin ettei luustossa, rinnoissa eikä ylävatsan sisäelimissä näkynyt mitään pahaa ♥ Voitte vain kuvitella mikä helpotus noiden sanojen jälkeen mut valtasi. Onnenkyyneleet, Minean poskelle siltys ja äitini halaus ♥ Ai että, elämä on ihanaa ja jokainen päivä on kiitoksen arvoinen!

Tuntui etten ole pitkään aikaan edes pystynyt keskittymään näihin blogijuttuihin, kun tämä asia on painanut niin kovasti mieltä. Jostain syystä en asiasta aiemmin halunnut/uskaltanut teille kirjoittaa. Onneksi tällä kertaa voin todeta, että säikähdyksellä selvittiin ♥

2 Comments
Lifie rintasyöpä

Mietteitä huomisesta rasvansiirrosta

Noniin huomenna se on sitten rasvansiirto edessä! Vähän meinaa jo jänskättää taas, mutta luottavaisin mielin. Paljon luottavaisemmin kuin viime leikkauksessa. Itseasiassa eihän tämä ole edes leikkaus varsinaisesti, mutta sellaisella sitä kutsutaan kirurgien kanssa. Mun pitää olla aamulla jo klo 6.45 Kirurgisessa sairaalassa, huh miten aikainen herätys! Janne ja Minea vie mut aamulla ja hakee sitten joskus iltapäivällä, kun saan luvan lähteä kotiin. Mun pitää olla syömättä aamulla, joten täytyy tankata kunnolla sitten illalla, että jaksaa huomiseen iltapäivään asti.

Mun rinnat ovat leikkauksen jälkeen er korkeuksilla ja se on mua vaivannut jonkin verran. Vaikka se ei näykkään ulospäin muille, mutta osaltaan häiritsee mua. Etenkin rintaliivien kanssa se on hankalaa. Nyt pidän toisen puolen olkainta tiukemmalla, jotta saisin sillä tavalla kurottua korkeuseroa. Toki rinnat on siis samankokoiset, mutta toisessa on silikoni ja toinen noh imetyksen jäljiltä on mitä on. Voisin antaa vertauksen, korkeampi rinta on kova kuin appelsiini ja toinen sellanen ”hyytelöpussi” alempana, jos saitte kiinni 😀 Niimpä kysyin kirurgilta, että mitä terveelle rinnalle voisi tehdä, jotta saisin rinnat edes about samalle korkeudelle. Hän vastasi ettei rasvansiirto terveeseen rintaan auttaisi asiaa, mitä olin siis miettinyt. Ainut vaihtoehto olisi avata leikattu rinta, siirtää silikonia alemmas jolloin nännin paikkaa pitäisi myös siirtää. Silloin olisi tietty pidempi toipumisaika ja aina myös riskimpi leikkaus komplikaatioriskeineen. Eli tämä olisi ainut vaihtoehto saada rinnoista lähes samanvertaiset. Oon koko viikonlopun miettinyt mitä teen  – lähdenkö siirtäään riskeineen vai jätänkö eri pari rinnat? Vaikka ulkonäkö ei ole se tärkein asia elämässä niin kyllähän sitä väistämättäkin miettii asiaa siltä kantilta. Tällä hetkellä ei ehkä ole sellainen olo, että haluaisin lähteä uimahalliin tms. muualle, jossa olisin alasti muiden nähtävänä. Ehkä kaikki on vain mun pään sisällä olevaa, mutta tilanne jännittäisi kyllä. Toisaalta oonhan jo liikkunut kaljuna, joten tämä on tietty siihen verrattuna pientä! Ja aina on pääasia se, että on hengissä ♥

Mutta siis voin tehdä leikkauksen nyt tai sitten seuraavassa rasvansiirrossa tai jopa vuoden päästä. Onneksi mun ei nyt ole pakko asiaa päättää ja mulla on vapaus valita leikkaus myöhemminkin. Niimpä mennään nyt pelkällä rasvansiirrolla ja katsotaan sen muutos ensin.

Coat, Hat – Only 

Scarf – Nordic Swan Living

Knit – Pura 

Jeans – Chiquelle  

Blazer, Bag – HM  Jännittävin mielin kohti huomista!

kuvat; Nelly Tatti edit; minä 

Ei kommentteja
Lifie rintasyöpä

Tuleva rasvansiirto operaatio

Mietin olenkohan maininnut edes teille mulle tehtävästä rasvansiirrosta? Tiesin tämän tulevaksi siis jo silloin, kun multa leikattiin kasvain pois. Silloin, kun rinnan leikkaus tehtiin omaa ihoa säästäen ja tilalle laitettiin silikoni oli tiedossa, että rasvansiirto tehdään myöhemmin. Oon ollut jonossa jo viime heinäkuusta asti ja nyt viimein sain leikkausajankohdan. Se tapahtuu on jo alle kahden viikon päästä tiistaina 2.4. Varsinaisesti se ei ole leikkaus vaan rasvaimu ja sen rasvan siirtäminen rintaan. Tämän tarkoitus on pehmentää kivikovaa rintaa, koska siellä on vain silikoni eikä omaa rasvaa ollenkaan. Rinta on edelleen tiukka ja kättä liikuttaessa kainalon alue kiristyy. Toivon, että rasvansiirto auttaa käden liikkeissä ja helpottaisi jatkuvaa kiristyksen tunnetta.

Rasvansiirto itsessään kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä, mutta se on oikeastaan ainut keino helpottaa tilannetta. Moni varmaan ajattelee, että mistä sitä rasvaa musta oikein saa otettua, mutta voin teille kertoa, että kyllä sitä löytyy! Niin mitä sitä voi odottaa itseltään, jos ei ole liikkunut kahteen vuoteen lähes ollenkaan.  Mulla on myös sen tyyppinen kroppa, että kaikki rasva kertyy vatsaan seudulle. Niimpä siellä on tällä hetkellä rasvaa niin, että toimenpide saadaan tehtyä. Vielä ensimmäisen siirron jälkeen kaikki rasva ei välttämättä jää sinne. Ja etenkin sädetetylle aluelle (kuten mulla)  on haastavempi saada rasva pysymään. Niimpä yleensä tehdään 2-3 siirtoa ennen kuin rasvaa jää sinne riittävästi. Mulle on pari kaveria jo ilmoittanut itsensä jonoon, jos oma rasva ei riitä, haha 😀

Toimenpide tehdään päiväkirurgisesti ja vaihtoehtoina olisi tehdä se joko paikallispuudutuksessä tai nukutuksessa. Mä olin alusta asti sitä mieltä, että haluan sen tehtävän nukutuksessa. Luulen sen olevan mulle itselle sen verran ahdistava kokemus hereillä ollessa äänineen kaikkineen. Joten helpompi, kun oon tietämättömänä kaikesta ja herään, kun homma on hoidettu. Onko teillä kellään tästä kokemuksia?

Pääsen jo onneksi samana päivänä kotiin ja luultavimmin viikon verran on sairaslomaa tiedossa. Kohdat joista rasvaa imetään tulevat olemaan todella kipeinä ja sen helpottamiseksi tulisi pitää tiukkoja alushousuja/tukiliiviä. Mustelmilla ollaan varmasti myös, mutta ne kohdat joista rasvaa imetään ( kaksi kohtaa) ei pitäisi jäädä pistettä isompaa arpea. Rintaan rasva siirretään neulalla, joten se on varmaan vähiten kipeä miltään osin. Näin ainakin ymmärsin. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja rasvansiirto auttaa ajan kanssa. Vähän kyllä jännittää taas se nukutus, mutta luotan tällä kerralla paremmin kuin viimeksi. Silloin itkin vielä leikkauspöydällä sitä etten heräisi koko nukutuksesta.

Kuulisin mielelläni, jos jollain siellä on vastaavia kokemuksia rasvansiirrosta? 

Ihanaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa murut ♥

 

ps. nämäkin kuvat on ottanut mun 9v pikkusiskopuoli ♥

 Coat – second hand (HM) 

Pants – Vila

Knit – Pura 

Scarf – Nordic Swan Living 

Headpand – Lindex

Earrings – HM

4 Comments

Artikkelit

Instagram

  • Pro bono @roosanauha & @mellakkahelsinki 💗
Kuten te kaikki tiedätte tämä asia koskettaa mua liiankin hyvin. Kukaan ei koskaan voi tietää mitä huominen tuo tullessaan ja milloin täältä lähdetään. Kohta tulee 3 vuotta mun rintasyöpä diagnoosista, jonka muistan edelleen liiankin elävästi. Niin kiitollinen lääkäreille ja syöpätutkimuksille siitä, että voin edelleen olla tässä.

Sen vuoksi halusin ehdottomasti ottaa osaa Roosa Nauha - keräykseen. Tästä syksystä asti keräys tukee rintasyöpätutkimusten lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Keräykseen voit osallistua tekemällä lahjoituksen https://oma.syopasaatio.fi/14619
Maksutapoina käyvät Mobilepay, korttimaksu ja verkkopankki.

Haastan teidät kaikki mukaan!! Vedetään siis yhdessä digitaalinen nauha läpi suomen ja tehdään suomesta maailman välittävin kansa 💗🎀

#roosanauha #nauhakaikille #välittävinkansa
  • Terkkuja tien päältä - täällä ollaan koko porukalla menossa Kokkolaan ❤️ Vähän jännitti miten tytöt jaksaa 6 tuntia istua nätisti, mut puoli väli mennyt ja hyvin menee ✌🏻 Perillä meitä äiti ja mummu jo odottelee 😍
Mitäs teille kuuluu?

Tyttöjen ulkoiluvaatteet saatu @kappahl
  • " Koen et tämä ei ole suhde vaan tämä on kaikkeus" Nuo sanat @seppapete sanoi mulle tänään ja voin kertoa ettei kyyneliltä säästytty❤️😭 Tuo mies on jotain niin uskomatonta ja se miten meidän elämät kietoutuu yhteen tuntuu taianomaiselta.

 Ollaan moneen kertaan todettu se miten voidaan olla toistemme seurassa täysin sitä mitä ollaan ja saadaan toisistamme parhaat puolet esiin❤️

Nyt nappaan tuon mieheni kainaloon, suljen silmät ja tunnen kiitollisuutta 🙏🏻
  • En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä (onneksi todella harvoin), kun Minea itkee perään lähtiessään multa 😭❤️ Itse pysyn tilanteessa kovana, mutta nurkan takana itku tulee väkisin. Se on kaikille yhtä ikävä hetki, mutta onneksi tiedän ettei se kestä montaa minuuttia kauempaa. Onneksi Minealla on maailman parhaat oltavat kodeissaan ja rakastavia ihmisiä ympärillä ❤️🙏🏻 Tuo pieni on vain niin äärettömän rakas❤️😭
  • Kuinka usein te yllätätte puolisonne arjen keskellä? @seppapete tuli tänään vasta illalla kotiin ja mä päätin tehdä ruoan valmiiksi, kattaa pöydän, sytyttää kynttilät ja laittaa mekon päälle (kurkkaa stoori) 🥰 Kieltämättä elämä uusperheen arjen keskellä on aikamoista härdelliä ja silloin ne pienetkin huomionosoitukset on kullanarvoisia❤️❤️
Ihanaa iltaa 😘
  • Minea oli kertonut päiväkodissa, että haluaa sielä vielä oppia askartelemaan äidin kädet, hiukset ja silmät ❤️ Arvatkaapa olinko itkusilmässä kuultuani tuon vasu-keskustelussa päiväkodissa 😭😭 Mitä kaikkea tuo pieni ihminen osaakaan ajatella, en aina voi ymmärtää ❤️ Minea rakas, äiti rakastaa sua äärettömyyksiin ja sieltä takaisin aina, vaikka välillä otetaankin yhteen ❤️🙏🏻#lokakuiset2016 #miniminä

Seuraa minua!