En oo teille edes asiasta aiemmin kirjoittanut, koska jotenkin en halunnut ehkä asiasta sen kummemmin edes mitään ajatella. Mutta siis mulla on ollut jo useamman viikon vähän väliä vatsa kipeä. Se on ollut sellaista selittämätöntä kipua alavatsalla, jota en oikein osaa edes selittää. Sellaista, että välillä on pakko olla kaksinkerroin lattialla ja välillä taas tekee mieli ”pullistaa” mahaa ulos. Kipuja ei ole joka päivä, mutta kuitenkin useampia kertoja viikossa.
Aluksi luulin kipujen johtuvan naisten vaivoista, mutta kivut jatkuivat niidenkin yli. Vatsan kanssa on ollut ennenkin probleemaa, mutta nyt kivut alkoivat hoitojen päätyttyä aika yllättäen. En aluksi itse edes niistä sen kummemmin ajatellut mitään, kunnes äitini ja Janne alkoi puhua asiasta vakavammin. Olisiko syytä puhua asiasta lääkärin kanssa? Niimpä soitin syöpiksen lääkärilleni ja sain ajan viime viikolle. Hän sanoi, että kyseessä voi olla myös suolistotulehdus tai vastaava. Myös sytostaattien jälkeen mahalaukku voi olla kuin kissan raapima ja oireet tulee juurikin reilusti hoitojen jälkeen. Kävin verikokeissa ja tulehdusarvo oli 16, kun normaali on alle 3. Eli siis sen perusteella vaikutti, että kyseessä voisi olla just jonkinlainen tulehdustila.
Kävin lääkärillä viime torstaina ja hän halusi varmuuden vuoksi ottaa tt-kuvauksen. Tämä oli siis se tietokonetomografia-kuvaus, joka näyttää kaulasta vyötärölle asti mahdolliset muutokset kropassa. Sainkin ajan silloin samalle päivälle ja kävin myös verikokeissa vielä uudestaan. Hitsi, että siinä kuvauksessa tuli huono olo sen varjoaineen laittamisen jälkeen. Te ketkä ette sellaisessa ole olleet, niin tiedoksi, että se aineen maku tulee suuhun asti. Ja sen maistaminen sai aikaan sytostaattihoitojen olon, joka oli ihan h i r v e ä!! Onneksi mulla oli laukussa protskupatukka ja sain maun pian pois suustani. Onneksi nuo ajat ovat jo jääneet kauas mielestäni eikä tämäkään ollut kuin hetkellinen tunne. Nousi kyllä väistämättä muistoja mieleen eikä ne ole sellaisia, joita mielellään muistelisi.. Sitten piti taas odottaa monta päivää tuloksia ja tiedätte miten raastavaa se on aina ollut. Mielessä pyöri väistämättä ajatukset, Mitä, jos sieltä sittenkin löytyy jotain?
Lääkäri sitten tänään soitti tuloksia ja vahvisti ETTEI kuvissa näkynyt mitään poikkeavaa!! Huh mikä helpotus tuon kuuleminen olikaan ♥ Tietenkin halusin ajatella ettei mitään pahaa löytyisi, mutta kuten lääkäri sanoi, mun tilanteessa kannattaa ottaa varmaan päälle. Niimpä pelko siitä, että jotain paljastuisikin oli olemassa, mutta luojan kiitos näin ei ollutkaan. Tällä kertaa voin siis todeta, että säikähdyksellä selvittiin! Nyt vatsa on ollut useamman päivän parempi ja aloitankin Somac-kuurin, jos vaikuttaisi asiaan.
Onko siellä ketään kohtalotoveria tämän asian tiimoilta?
Olisiko kenelläkään omakohtaista kokemusta vatsan toiminnasta syöpähoitojen jälkeen?
leather jacket – ZARA
jeans – GINA TRICOT
shoes – DINSKO
glasses, shirt – HM
bag – MICHAEL KORS
hat – PIECES
pics; @mk_maison
My clothes
Oltiin haettu paikkaa kahdesta eri päiväkodista, mutta paikka, joka saatiin ei ollut kumpikaan niistä. Mutta tähän paikkaan soitin kesällä ihan ekana ja silloin heillä oli syksyn tilanne auki eikä uusia lapsia silloin oltu ottamassa lisää. Nyt kävi kuitenkin niin, että joku perhe oli viikko sitten ilmoittanut heidän muutosta, jolloin paikka järjestyi meidän neidille ♥ Kyseessä on lähialueen ryhmäperhepäiväkoti, jossa on Minean lisäksi vain 7 lasta ja 2 hoitajaa. Näin ollen hän saa kodinomaisissa tiloissa pienemmän ryhmän mukana ensikosketuksen päiväkotielämään. Tämä pieni ryhmä onkin omasta mielestä ehdottomasti parempi kuin iso joskus myös laitosmainen päiväkoti.
Nyt sitten vain päiväkotitossuja sun muita juttuja ostelemaan!
Saavuimme hotellille jo hyvissä ajoin iltapäivällä niin, että ehdimme rauhassa laittautua illan festareita varten. Meikkauksen ohella kilisteltiin ja höpöteltiin tyttöjen juttuja ♥ Nämä puitteet antoi kyllä niin huoneen nimensäkin puolesta kuin rauhallisen värimaailman puolesta totaalisen irtaantumisen kodin välillä hektisestäkin arjesta. Välillä oli vaikea uskoa, että olimme tosiaan keskellä vilkkainta Helsingin keskustaa!
Vaikka yöunet ei ihan tuohon 12 tuntiin yltäneet niin vitsi me nukuttiin hyvin! Johtuiko sitten lie pehmeistä petivaatteista vai kovasta tanssimisesta, mutta tyyny oli hyvin koko yön 😉 Aamiainen nautittiin Presidentti-salissa, jossa taidettiin syödä hieman silmillämme jo ennen itse syömistä. Aamiastarjoilussa notkui niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja, joita piti tietty kaikkea maistella edes vähäsen! Kerrankin sai kahvin ja teen juoda kuumana eikä tarvinnut itse syödä viimeisenä, aika luksusta siis!
top shirt H&M 
dress BULL AND BEAR