Arkisto

baby Lifestyle Lifie

Isänpäivä

Oon aina tiennyt haluavani omia lapsia. Mulle on aina ollut tosi tärkeetä, että mun puoliso tulee lasten kanssa toimeen, viettää heidän kanssaan mielellään aikaa ja, että hän haluaa myös omia lapsia. Siksi aiemmin seurustellessani mietin onko just tästä miehestä mun tulevien lasteni isäksi. Ja, jos vähänkään epäröin asiaa en nähnyt syytä jatkaa suhdetta. Tavatessani Jannen olin kuitenkin melko nopeasti sitä mieltä, että tässä on sitä jotain. Etenkin nähdessäni hänet lasten seurassa olin varma siitä miten upea, huolehtiva ja ennen kaikkea rakastava isä hänestä tulisi ♥

Ja jo ennen Minean syntymää näin Jannesta miten hän rakasti häntä. Minean syntymästä asti oon saanut ihailla heidän välistä suhdetta, joka vain vahvistuu ja voimistuu ajan kuluessa. Hetket, joita oon saanu seurata vierestä heidän touhutessaan ovat niin ihania. Silmäni kostuvat poikkeuksetta siitä Minean ilosta ja onnesta, kun hän näkee isin hänen tullessa töistä kotiin. ♥ Se hellyys ja herkkyys heidän välillään on jotain niin kaunista. Oon niin onnellinen siitä, että oon saanut elämääni näin upean puolison ja isän lapselleni. En voisi parempaa isää lapseni isäksi toivoa. ♥

Tänään käytiin mummulassa syömässä Isänpäivä lounas ja nappasin muutaman kuvan sieltä, kun kamera sattui olemaan mukana. Kerrassaan ihana päivä ♥

Sairastumisen aikana sitä tietysti miettii elämää ja yksi asia mistä voin olla varma on se, että vaikka mua ei täällä olisi niin nämä kaksi pärjäisivät yhdessä ♥

Rakkaudentäyteistä Isänpäivää kaikille isille ♥

I always knew that I want my own kids. And it was very important that my husband want’s to spend time with kids and wants also own kids. Before I met someone I wanted to be sure that he will be a great dad to our child. But when I met Janne I noticed very soon that he loves to be with kids and he would be so lovely father. He likes to play with others kids and wants to have own kids too. I knew right away that he is gonna be amazing father some day ♥ 

Before Minea born I saw that he loves her some much already and when she came to the world they had a strong connection from the beginning. I love to watch them together and when daddy comes home to work Minea is every time so happy when she sees him ♥ That makes me cry. I couldn’t think better father for Minea ♥ 

I need to say that when I was sick I thought that if something happens to me I know that they are going to be just fine two of them ♥

Today we had  a lunch at Janne’s parents and I took some pics there too. Hope you had a beautiful day too! 

I wish happy Father’s Day with full of love ♥

 

Ei kommentteja
baby Lifie rintasyöpä style

Teddytakki & vauvahaaveita

Mun mielestä on äärettömän söpöä pukeutua minin kanssa samisteluvaatteisiin ♥ Nämä meidän teddytakit on just sellaset ja oltiinkin tämän päivän tapaamisessa näissä asuissa. Oman takkini löysin Jumbon Onlysta ja neidin takki on kummitädiltä synttärilahjaksi saatu Zaran takki. Minea tykkää näistä takeista niin kovasti, että muakin aina halailee, koska ” Äiti on niin pehmeä! ”. Ja onhan nämä nyt niin söpöt ja mielettömän lämpimät! Takin alle mahtuu heittämällä paksumpikin neule niihin kunnon pakkaspäiviin. Tämän tyylisiä takkeja voisi hankkia useammankin eri väreissä, kun tuntuu, että kyseinen takki hakeutuu aina uloslähteissä päälle 😉

Tuntuu, että just tällä hetkellä somessa putkahtelee vauvauutisia tuon tuosta. Vaikka oonkin aidosti iloinen toisten puolesta niin täytyy myöntää, että kyllähän se vähän kirpaisee kuitenkin. Vaikka me ollaankin puhuttu siitä, että ikäeroa lapsille voisi olla hyvinkin just jotain 3-4 vuotta niin silti me ei voida toista lasta vielä miettiä. Kuten oon teille aiemminkin kertonut Lapsihaaveet – postauksessa , että meidän pitää odottaa kaksi vuotta leikkauksesta, jotta mun uusiutumisriski olisi pienempi. Lääkärit suosittelee syöpähoitojen jälkeen yleensä kahden vuoden odotusaikaa ennen kuin tulee raskaaksi. Eli silloin vauvaa voisi miettiä vasta keväällä 2020. Tuo ajankohta tuntuu olevan vielä todella todella kaukana..

Tietysti mielessä on edelleen myös se miten paljon sytostaattihoidot on tärvelleet munasarjoja. Onko uudelleen raskaaksi tuleminen enään edes mahdollista? En halua stressata asiaa etukäteen, koska se taas ei paranna asiaa yhtään. Mutta totuus on se, että vaikka vauvakuume nyt iskisi niin ei auta kuin odottaa. Ja tietysti myös oma palautuminen ja jaksaminen on ehdottoman tärkeää ensin. Edelleen tietysti pääasia on se, että meillä on maailman ihanin pieni neiti, jonka kansssa saamme jakaa jotain niin kullanarvoista rakkautta joka ikinen päivä ♥ Toivotaan kuitenkin, että jonain päivänä Minea saisi vielä sisaruksia ♥

Ihanaa viikonloppua!

” You are always reason to smile ♥ ” 

coat – ONLY, pants – VERO MODA bag – MCHAEL KORS, shoes – SKOPUNKTEN, knit – HM 

Minea’s outfit 

coat – ZARA, pants – HM, shoes – PRISMA, beanie – PIKKUVANILJA 

pics; Betina edit; me

2 Comments
baby Lifestyle Lifie

Mietteitä päiväkodin alkamisesta

Täällä sitä istutaan yksin kotona ja on kuulkaas harvinaisen hiljaista. Tänään on se päivä, kun Minea aloitti virallisesti päiväkodissa. Milloin meidän pienestä tytöstä tuli näin iso tyttö? Katseltiin Jannen kanssa neitiä eilen ja mietittiin mitä kaikkea kuluneeseen kahteen vuoteen on mahtunut ja sitä miten reipas, omatoiminen, fiksu, huolehtivainen ja rakkautta näyttävä tyttö hänestä on tullut ♥ Päiväkodin aloitus jättää taakseen mun ja Minean yhteisen aikakauden kotona ja nyt ollaan arjessa kiinni päiväkodin muodossa.

Oltiin tosiaan viime viikolla harjoittelemassa päikyssä olemista yhdessä neidin kanssa ja tuntuu, että päivien jälkeen hän oli kovin kiinni etenkin minussa. Tämä on kuulemma ihan normaalia ja tuleekin varmasti jatkumaan jonkin aikaa aloituksesta. Päätettiin kuitenkin vielä vaihtaa päiväkodissa olemista kolmeen päivään viikossa ja 6 tunnin päivillä. Aiemmin olisi ollut viisi päivää, mutta se on ihan turhaa vielä, kun olen itse kuitenkin kotona. Näin hän saa pehmeän laskun päiväkotielämään ja pikkuhiljaa voi sitten pidentää.

Aamulla vietiin Minea yhdessä isin kanssa ja muuten hän oli tosi reipas, mutta meidän lähtiessä jäi itkemään tädin syliin. Se tuntui tietysti tosi pahalta ♥ Oma lapsi jäi vielä kuitenkin tuntemattomien ihmisten hoitoon moneksi tunniksi. Onneksi tädit ovat oikein ihania ja tiedän neidin pääsevän heidän syliin pyytäessään. Se on meille tosi tärkeää, että sylitellään ikävää pois, kun meitä ei ole vieressä. Kotona ollessani mietin koko ajan miten hänellä siellä menee ja itkeekö vielä? Niimpä puolen tunnin jälkeen soitin ja kysyin miten siellä menee? Onneksi vastaus oli, että hyvin menee eikä ole kovin itkenyt! Voitte uskoa miten helpottavaa tuo oli kuulla! Mulle tulikin itselle itku vasta tässä vaiheessa, kun tämän kuulin ♥ Olin itsekkin reipas aamulla ja ajattelin, että pitää näyttää neidille päiväkodin olevan hyvä juttu!

  Toki Minean hetkittäiset itkut ja ikävä kuuluu asiaan, mutta pelkäsin monen tunnin lohdutonta itkua, jota ei onneksi tullut. Ainakaan vielä. Tarkoitus olisi hakea neiti kotiin vasta välipalan jälkeen eli klo 14 aikaan. Tämä olisi normaali aika, kun hänet haetaan, joten parempi varmaan heti alusta asti olla rytmit kohdillaan. Vai onko teillä mitään vinkkejä tähän kaikkeen? 

Vaikka mua on päiväkodin aloitus hirvittänyt ja jännittänyt ihan kamalasti niin samalla odotin tätä omaa aikaa myös. Nyt ehdin panostaa enemmän blogin kirjoittamiseen ja someen muutenkin. Välillä, kun on jotain juttuja joutunut tekemään neidin läsnäollessa on se tuntunut pahalta, joten nyt en tarvitse potea huonoa omaatuntoa tästä kirjoitusajasta. Mulla on pitkään ollut tosi paljon ideoita ja ajatuksia mistä haluan teille kirjoittaa, mutta koska kirjoitus/kuvausaika on ollut päikkäriajassa niin aika on ollut vähissä. Nyt yritän pitää postaustahtia yllä, kun saan kuvata ja kirjoittaa useampana päivänä viikossa tietäen Minean saavan leikkiä ja touhuta kavereiden kanssa ♥ Onhan täällä oudon hiljaista, mutta ehkä tähän tottuu pikkuhiljaa..

Ihanaa viikkoa ♥

2 Comments
baby Lifestyle Lifie

Päiväkotiin tutustuminen

Viimeksi kirjoitin teille päiväkoti– aiheesta, kun saimme tietää Minean saaneen paikan ryhmäperhepäiväkodista. Nyt me ollaan oltu siellä kahtena eri päivänä tutustumassa uusiin ystäviin, hoitajiin sekä itse päiväkotiin. Ensimmäinen kerta oli viime viikon torstaina, jolloin oltiin tutustumassa koko perheen voimin. Voin sanoa, että kyllähän se jännitti mennä ensi kertaa käymään ja näkemään millaiseen paikkaan se oma lapsi sitten hoitoon menee. Jotenkin se ajatus on hirvittänyt, että meidän lapsi on jonkun muun hoiteissa jossain muualla kuin omassa kodissa. Jännitti millaisia hoitajia meidän päiväkodissa olisi, millaiset tilat siellä on ja tietty millaiset muut lapset siellä Minean kanssa leikkii. Meidän päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmassa kerroksessa kodinomaisissa tiloissa – tämä tiedettiin etukäteen. Hirveästi muuta ei sitten tiedettykkään ennen ensimmäistä käyntiä.

Niimpä perhosia vatsassa me sitten soitettiin päiväkodin ovikelloa klo. 8.30 ja astuttiin sisään iloisten pienten ihmettelemänä ♥ Meidät vastaanotti toinen hoitajista ja heti alkuun hän vaikutti todella ystävälliseltä ja ihanalta. Pienet kysyi kuka Minea on ja eipä se neiti tainnut meitä mukaansa odotella, kun lähti jo leikkihuonetta muiden kanssa katsomaan 😀 Se oli jo sinänsä meille iloinen juttu, vaikka ei tietenkään kerro vielä välttämättä mistään. Hetken kuluttua vuoronsa aloitti myös toinen hoitajista. Ja tiedättekö hän oli se hoitaja kenet me oltiin Minean kanssa kesällä nähty puistossa oman ryhmänsä  kanssa ja juteltu heidän kanssaan!  Olin niin onnellinen siitä, että hän oli vielä  just meidän päiväkodissa töissä, koska siellä oli ollut joitain hoitajien siirtoja, joka vaikutti myös ryhmän kokoon. Nyt siellä on siis vain yksi ryhmä eikä kahta kuten vielä kesällä oli ollut.

Me kierrettiin tiloja läpi, Minea leikki lasten kanssa ja me juteltiin hoitajien kanssa. Tilat ei ole mitkään uudet, mutta ilmapiiri siellä on niin ihana, ettei kaiken tarvitsekaan olla uutta ja hienoa. Paikka on todella lämminhenkinen, just sellanen kodinomainen ja turvallinen. Oli mahtavaa nähdä miten Minea leikki reippaana muiden lasten kanssa vaikkei äitiä ja isiä ihan koko aikaa näköpiirissä näkynytkään. Me vähän koitettiinkin välillä olla toisessa huoneessa, jotta voi omin päin myös touhuta. Tällä kerralla me oltiin vajaan tunnin verran tutustumassa ja meille jäi tosi hyvä olo kaikesta ♥

beanie – Fafa Collection, coat, shoes –  HM, pants – Name it, knit – Newbie

Toinen kerta oli tiistaina ja silloin mentiin neidin kanssa kaksin. Mentiin jälleen aamusta (lapset syövät klo 8 aikaan aamupalan siellä), joten heti pääsi leikit alkamaan ja oli ihana, kun muut lapset muisti jo Minean nimen. Osa lapsista oli maalaamassa vesiväreillä ja Mineakin pääsi itseasiassa ensi kertaa maalailemaan. Maalailujen jälkeen oli aika lähteä ulkoilemaan naapuri päiväkodin pihalle. Minea ja eräs ihana tyttö olivat heti ottaneet toisiaan kädestä kiinni ja parijonossa sitten käveltiin noin 100 metrin matka toiselle pihalle. Siellä olikin sitten vähän enemmän lapsia ja hoitajia, mutta nämä pienet erottui joukosta huomioliiveillä 🙂 Oli niin mukava nähdä, kun meidän hoitaja leikki lasten mukana pihalla ja minä siinä mukana minkä kerkesin, kun toisetkin lapset tulivat mukaan hakemaan leikkiin ♥ Rinteessä sijaitseva piha on todella iso ja sieltä löytyi paljon kaikkea kivaa tekemistä.

Sitten palattiin takaisin päiväkodille, jossa yksi lapsista oli toisen hoitajan kanssa laittaneet lounaan valmiiksi. Ennen ruokailua lapset vielä opettelivat viikonpäiviä, kuten joka päivä tekevät sekä leikkivät piirileikkiä. Olin tuon ajan eri huoneessa, jolloin tehtiin päiväkodin johtajan kanssa hoitosopimus. Pian ruokailun jälkeen me alettiin lähteä kotiinpäin ja muut lapset menivät omiin sänkyihinsä päikkäreille. Vielä Minea ei kuitenkaan antanut hoitajien pukea tai pestä käsiä vaan äidin piti auttaa. Koitin hänelle välillä aina muistuttaa, että tädit sitten hoitaa Mineaa äidin ja isin ollessa töissä. Varmasti se on alkuun hankalaa, mutta toivotaan luottamuksen syntyvän heidän välille ajan myötä eikä itku tulisi niin herkästi.

Kaiken kaikkiaan mulla on todella hyvä, helpottunut ja turvallinen tunne tulevasta päiväkodista. Kyllähän siinä itsellä meinasi olla itku herkässä, kun näki miten isoksi oma lapsi on jo kasvanut. Niin isoksi, että hän tosiaan aloittaa päiväkodin ja on niin reipas tyttö ♥ Muuten mun olo kirjaimellisesti helpottui näiden käyntien jälkeen, kun tietää miten hyvää huolta hänestä siellä pidetään. Oon tosi onnellinen siitä, että Minea sai paikan just tälläsestä ryhmäperhepäiväkodista. Se on varmasti kaiken tämän jälkeen parempi ja pehmeäpi vaihtoehto päiväkotielämään. Virallinen aloitus on siis 29.9. ja sitä ennen viikon verran harjoitellaan yhdessä hänen kanssaan. Käydään sitä ennen kuitenkin muutamia kertoja vielä tutustumassa, jotta paikka alkaisi pikkuhiljaa tuntumaan tutummalta. Ensi viikolla me muuten matkustetaan neidin kanssan Kokkolan mummuille ♥ Täytyy ottaa kaikki aika ennen arjen alkamista käyttöön, kun sitten ei enään tehdäkkään noin vain pidempiä reissuja.

 Kuulisin edelleen mielelläni teidän päiväkotikokemuksia? Sekä mitä kaikkea pukeutumisen suhteen tulisi ottaa huomioon? 

Tossut on jo hankittu ja ne odottelee Minean naulakossa valmiina ♥

4 Comments
baby Lifestyle Lifie style

Day with us

7.50 

Havahdun hereille sanoihin ”Rakastaa Isiä” ♥ Kuulen supatusta Minean ja isin kesken, mun vielä ummistaessa silmäni. He hipsivät olohuoneen puolelle ja kurkkaan kelloa. Päätän nukkua, kunnes joku tulisi herättämään. Janne menee iltavuoroon töihin, joten vielä on pieni hetki aikaa jatkaa unia.

8.15

Se hetki ei kauaa kestäkkään, kun ovi avautuu ja pieni ääni pyytää äitiä nousemaan sängystä. Annan neidille halin hänen rientäessä takaisin leikkeihin. Pyörin vielä hetken sängyssä ja kurkkaan somen läpi.

8.50

Isi rientää töihin ja me aletaan aamupalalle. Meillä monesti pyörii lastenohjelmat aamuisin ja Minea välillä niitä katsoo leikkien keskellä. Joskus myös makoillaan yhdessä sohvalla viltin alla ♥ Aamupalaksi me syödään lähes poikkeuksetta aina puuroa milloin milläkin lisukkeilla. Sitten aamupesulle ja vaatteet päälle.

10.00

Tänään oltiin sovittu kyläily ystäviemme luona ja siellä odotteli myös Minean leikkikaveri ♥ Startattiin auto ja matkalla kuunneltiin Robinia, joka on neidin lemppari!

12.00

Vietettiin aikaa ulkona ja tytöt hyppi trampalla. Tai no Minskuhan ei uskalla hyppiä ilman äitiä, joten äitikin siinä otti pienen hien päälle 😀 Minealla on menossa jonkin sortin komentelu-vaihe ja tällä kertaa myös kaveri sai siitä osansa. Neitiä joutui jonkin verran komentamaan ettei lelut ole hänen vaan kaverin ja niitä saa lainata. Onneksi tytöt kuitenkin leikkivät sulassa sovussa suurimman osan ajasta. Syötiin terassilla lounas ja sen jälkeen oli tarkoitus lähteä kotiinpäin päikkäreille.

13.00

Sainkin idean ottaa nämä kuvat vielä ennen lähtöä, kun satuttiin matchaamaan neidin kanssa samoissa väreissä 😀 Ehdittiin siinä vielä kiikkua ja ajella ruohonleikkurilla, kunnes sattui yhteentörmäys neidin ollessa äidin hattu päässä..

13.30 

Päästiin vihdoin (meidän lähdöt aina venyy ja tytökin  on aina antamassa uusia haleja & pusuja toisilleen ♥ ) lähtemään kotiin päin ja Minea nukahti odotetusti autoon. Päästiin kotiin ja siirsin hänet varovasti rattaisiin nukkumaan. Itse istuskelin tunnin verran koneella ja hoidin sähköposteja sekä valitsin tulevan julistekollaasin kuvat (siitä lisää myöhemmin!).

15.30 

Neiti heräsi päikkäreiltä, jonka jälkeen leikittiin jonkin aikaa ennen välipalaa. Isin ollessa iltavuorossa me ajateltiin tyttöjen kesken lähteä käymään IKEAssa. Meikkasin nopsasti ja sitten suunnattiin Espoon tavarataloon aikeissa ostaa pari koria sekä koroke Minealle kylppäriin.

shorts, shirt – ZARA hat – HM dress – AHLENS

17.30

Minea huuteli lihapullien perään, joten jäätiinkiin IKEAan vielä päivälliselle. Jäipähän kotona oleva kalakeitto seuraavalle päivälle ja onhan ne IKEAn ruoat nyt oikeesti hyviä! Minea söi koko pienemmän lastenannoksen kokonaan ja äitiltä vielä lohta lisäksi. Ravintolasta löytyy pieni leikkipaikka, jossa Minea hetken ajan telmi menemään. Sitten haettiin vielä jätskit ennen kuin suunnattiin alakertaan ostoksille.

19.00 

Tähdättiin kotiintulo siihen, että napataan isi auton kyytiin tien päästä ja tultiin samaa matkaa kotiin. Mulla oli loppunu akku matkalla, joten latasin puhelintan hetken aikaa ja lähdin sitten yksikseni kauppaan.

20.15 

Tulin kaupasta kotiin ja isi oli laittanu Minealle iltapalan sekä iltapesut. Nuo kauppareissut yksinään tahtoo aina venyä, kun saa rauhassa miettiä ostokset ;D Kauppakassien tyhjennys, jonka jälkeen maisteltiinkin vielä tuoreita pensasmustikoita ja herneitä. Minea rakastaa keitettyjä herneitä, mutta tuoreet ei menny alas sitten millään! Sitten vielä pikainen hampaiden uusinta pesu.

20.40

Mentiin koko porukalla sänkyyn ja siellä meillä on tapana hetki höpötellä ja lukea sitten iltasatu. Minea ei nukahda yksinään, joten ollaan huoneessa, kunnes on nukahtanut.

21.15

Tällä kertaa livahdin aiemmin suihkuun ja kävin sitten isin herättämässä nukutuspuuhista 😀 Iltapalan jälkeen laitoin meille vielä lasit viiniä herkkulautasen kera ja istuttiin terassilla pitkästä aikaa kahdestaan ♥ Menneet kaksi viikkoa on ollut todella hektisiä, joten oli ihana vain hetki jutella rauhassa.

22.45

Jannen siirtyessä olohuoneen puolelle jäin jo iltarutiiniksi muodostuen katsomaan aurinkosängylle iPadilta sarjaa. Oon ihan koukussa Jane the virgin- sarjaan ja lähes joka ilta menee vähintään yksi jakso. Muita samaan sarjaan koukussa olevia? ;D

23.30

Sitten hampaiden pesun kautta sänkyyn, jossa vielä hetken selailin puhelinta. Pian ei  silmät enään pysyny auki, joten puhelin pöydälle ja unten maille.

 

Tämä oli toivepostaus ja se olikin tosi kiva toteuttaa, joten kiitos teille! Tällainen päivä meillä oli siis tiistaina ja ihan aina ei kyllä olla noin paljon menossa päivän aikana, mutta kivempi ehkä kirjoittaa enemmän tapahtumarikkaasta päivästä. 

Mitäs piditte postauksesta? Nyt Netflix auki ja vielä yksi sarja ennen nukkumaan menoa, öitä ♥

pics; me & mk_maison

4 Comments

Artikkelit