Archives

Lifestyle Lifie style

Mitä mulle kuuluu?

Näin muutamia postauksia aiheesta ”Mitä mulle kuuluu?” ja ajattelin näin lauantai-illan ratoksi kirjoitella omat kuulumiseni. Istun sohvalla neidin nukkuessa ja miehen ollessa moikkamassa kavereita, joten tämä tuntui sopivalta aiheelta tähän hetkeen. Viimeksi, kun kirjoitin mitä meille kuuluu? -postauksen niin ei mennyt kauaakaan, kun sain syöpädiagnoosin, joten tavallaan jopa tämän postauksen kirjoittaminen jollain tapaa pelottaa.. Mutta mennään silti aiheeseen!

Mitä oikeasti kuuluu?

Pääasiassa kuuluu tällä hetkellä hyvää ja voin hyvin. Paljon on omat ajatukset ja näkemykset muuttuneet viimeisen vuoden aikana. Elämää on tullut kyseenalaistettua monelta osin, koska on todellakin tajunnut sen miten kaikki voi hetkessä päättyä. Sairastumisen on avannut mun silmiä monelta osin ja tavallaan voisin jopa sanoa sairastumisen olleen vain hyvä asia. Tai niin haluan ajatella. Rasvansiirosta on kohta kuukausi aikaa ja odotan kuin kuuta nousevaa vapun jälkeistä aikaa fyssarille. Käsi etenkin on aika turtava, vaikka venytän ja jumppaan sitä joka päivä. Strangeja kun ei voi itse napsutella, joten pitää vielä hetki odotella helpotusta siihen. Viime aikoina on tullut mentyä aika paljon monissa sosiaalissa tapahtumissa ja niitä on jonkin verran luvassa vielä ensi kuussakin. Ei sen puoleen tykkään kyllä tavata uusia ihmisiä ja sosialisoitua!  Parisuhde / perhe /ystävät?

Oon onnellinen tällä hetkellä perusajesta ja siitä miten hyvin se sujuu. Neidin päiväkodissa oleminen sujuu kuin unelma eikä hänen siellä oleminen oo oikeastaan missään vaiheessa ollut hankalaa. Päinvastoin Minea tykkää olla siellä kovastikin! Lapsiperheissä varmasti aika pitkälti menee niin, että parisuhde aikaa voisi olla aina enemmän kuin mitä on. Onneksi meillä on mummu ja pappa lähellä niin saadaan aina välillä neitiä hoitoon. Yhteisen ajan tärkeys näkyy arjessa, joten sitä pitää vaalia ♥ Ystäviä pyrin näkemään niin usein kuin mahdollista. Toki väistämätöntä on se, että vähemmän ystäviä näkee töihinpaluun jälkeen, mutta luulisin sen olevan aika normaalia. Aikaa, kun ei ole enään samalla tavalla kuin äitiyslomalla tai sairaslomalla ollessani.  Onkin ihana saada kahdet meidän ystäväperheet meille vapun viettoon!
Mitä tapahtuu työrintamalla?

Uusi työpaikka on tuntunut kaikin puolin kivalta hommalta, vaikka paljon onkin vielä opittavaa. On hienoa päästä hyödyntämään itseoppineena asioita työelämässä. Työskentelen edelleen osa-aikaisesti ja se sopii mulle tosi hyvin. Oon iloinen blogin puolen yhteistöitä, joista muutama pidempiaikainen kuten Arla & Adlibris. Erilaiset yhteistyöt haastaa itseä ja tavallaan pakottaa välillä keksimään uusia ideoita ja näkemyksiä. On mahtavaa nähdä oma työn tulos ja se, että saa omaa uraa eteenpäin. Oon ihan super iloinen jokaisesta teistä joka mun kirjoituksia siellä ruudun toisella puolella lukee ♥ Tällä hetkellä tuntuu vain ettei ehdi kuvaamaan niin usein kuin haluaisi, joten sen osalta olisi enemmän petrattavaa. Haluaisin jakaa enemmän asukuvia, ja täällä Vantaalla niiden ottaminen on aika haastavaa ;D Pitäisi melkein mennä lähemmäs keskustaa saadakseen itseä miellyttäviä kuvia. Pitäisi jotenkin koittaa hyödyntää jokaista keskustareissua niin saisi lisää kuvamatskua.

Matkat?

Tällä hetkellä ei ole sen suurempia matkoja luvassa, vaikkakin olisi ihana päästä ulkomaille vielä tämän vuoden aikana. Minean lempparimainoksia on muuten just kaikki ulkomaanmatkamainokset 😀 Eli tarkoitus olisi päästä reissuun viimeistään syksyllä, mutta mitään ei olla varattu vielä. Kesällä viimeistään pitäisi mennä Kemiin moikkaamaan sukulaisia ja ystäviä. Ei siis mitään sen suurempia matkojen osalta luvassa.

Harrastukset / hyvinvointi?

Mua Instassa seuranneet tietääkin, että osallistuin tänään Fuck Cancer Run -tapahtumaan. Lähdin mukaan muiden kanssasiskojen kanssa ja oli todella hieno tapahtuma. Valitsin 5 kilometrin kävelyosuuden, mutta siinä kävi niin, että juostiin sitten melkein puolet reitistä. Hyvä me! Oon muutenkin nyt enemmän innostunut lenkkeilystä ja aionkin pitää kiinni siitä, että kävisin ainakin kaksi kertaa viikossa lenkillä. Oli se sitten reipas kävely tai hölkkä. Huomaan olevani nyt kiinnostuneempi kuin pitkään aikaan omasta hyvinvoinnista ja ehkä se on tuo tuleva kesä, joka kolkuttelee rantakuntoon ;D

Inspiroi eniten/vähiten?

Eniten varmasti inspiroi kaikenlaiset treenijutut ja hyvinvointi ylipäätänsä. Huomaan lukevani enemmän aiheeseen liittyviä blogeja ja lehtiä. Oma kiinnostus lihattomampaan ruokaan on myös kovasti esillä tällä hetkellä. Etsin erilaisia reseptejä ja haluan mahdollisuuksien mukaan testailla uusia makuja. Tänään muuten meidän neiti veti melkein kaksin käsin kampasimpukoita enkä voinut kuin katsoa häntä ylpeänä miten innokas hän on maistelemaan!

Vähiten tällä hetkellä taitaa inspiroida siivoaminen ja ikkunoiden pesu. Viime viikot on ollut aikamoista hulinaa ja sen näkee myös täällä kotona. Eipä paljoa ole tartuttu moppiin viime aikoina, joten sen osalta olisi tarkoitus huomenna tarttua toimeen.

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Kuten mainitsin niin oon pyrkinyt kääntämään meidän perheen syömisiä enemmän kasvispainotteisemmaksi. Ollaan jätetty punainen liha aika vähiin meidän syömisissä ja oonkin innokkasti testannut uusia ruokia. Haluaisin oppia tekemään enemmän hyviä kasvisruokia, jotka valmistuvat nopeasti. Sellaisia mitkä toimii arjessa ja maistuu kaikkien suussa. Se mikä maistuu mun suussa aina on irttarit 😉

Pakko myöntää etten ihan hirveästi ehdi katsoa telkkaria ja sarjat joita katson Greyn Anatomia ja Bachelor näkyy ruudusta silloin kun ehdin katsomaan. Toki oon myös katsonu . Temptation Island Suomi – sekä U.S.A. jaksoja 😀 Postauksen valmistuttua aionkin tehdä popparit (joihin ostin buttermausteen viime leffareissulta 😀 ) ja laittaa Greyn pyörimään. Selviytyjät ollaan katsottu, mutta siitäkin taitaa olla viimeisin jakso katsomatta. Olisi kiva kuulla teidän lempparisarjoja niin saisi uutta katsottavaa?

Yöpöydältä löytyy tällä hetkellä vasta aloitettuna Camilla Läckergin kirjoittama Kultahäkki. Oon aika alussa vasta, mutta kirja vaikuttaa jo nyt todella mielenkiintoiselta eikä ihme, koska se on Camilla on yksi maailman menestyneimmistä kirjailijoista. Oonkin aina innoissani päästessäni hänen kirjajulkkareihin ensi viikolla täällä Suomessa!

Knit – Pura 

Jeans, Collar – Zara 

Scarf – Nordic Swan Living 

Jacket – Vila 

Earrings – HM 

Sunglasses – Glitter 

Bag – Vero Moda
Mitä odotan?

Odotan innolla tulevaa kesää ja sen tuomia ihania tapahtumia. Luvassa on kahdet häät ja mahdollisesti myös tyttöjen Ruisrock-reissu! Odotan sitä, että koko ajan tarvii pukea vähemmän päälle ja takin on suosiolla voinut jättää jo muutaman kerran kotiin. Ja se mitä ensi kuussa odotan on koira, joka me saadaan yli viikoksi hoitoon ♥ Oon nyt jo niin innoissani siitä pienestä karvapallerosta! Odotan myös kirsikkapuiston puhkeamista kukkaan!

Mitä teille kuuluu? ♥

2 Comments
Lifestyle Lifie rintasyöpä style

Vuosi rintasyöpädiagnoosistani

Eletään päivää vuosi sitten ja olen tähän kellonaikaan aikaan saanut elämäni musertavimman tiedon siitä, että mulla on hyvin suurella todennäköisyydellä rintasyöpä. Pakko sanoa, että on aika ällöttävä, oksettava ja sekavakin olo, kun mietin oloani vuosi sitten juuri diagnoosin saatuani. Elän noita hetkiä päässäni uudestaan ja uudestaan, vaikka haluaisin heittää ne siihen osaan päätäni missä unohdan asioita. En haluaisi noita hetkiä enään muistaa, vaikka kaikki onkin nyt hyvin.

Meidän Kokkolan reissu oli kaikin puolin ihana, mutta omaa oloani varjosti tämä vuosipäivä. Menimme silloin vuosi sitten ihan kuten aiemminkin viettämään aikaa mummolaan ja yhtäkkiä koko elämäni olikin romahtanut palasiksi. Kaikki unelmat ja suunnitelmat oli pirskaloitunut tuolla sekunnilla, kun kuulin sairastuneeni rintasyöpään. Muistan kysyneeni lääkäriltä ” Kauanko elän”? ” Kuukausia, vuosia vai 5 vuotta ”? Hän vastasi, että suurin osa rintasyöpäpotilaista elää vielä viiden vuoden jälkeen. Silloin mietin, että ei se 5 vuotta mulle riitä! Haluan nähdä Minean kasvun, koulunaloituksen, rippikoulun, valmistujaiset ja ihan kaiken ♥ Tajusin silloin, että ei tässä auta kuin mennä päivä kerrallaan eteenpäin ja nauttia jokaisesta hetkestä täysillä.

Tuntuu uskomattomalta, että sairastumisesta on tosiaan jo vuosi, koska tuntuu, että kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Niin nopeasti ettei oma pää aina pysy edes mukana. Välillä tuntuu ettei tämä ole edes tapahtunut mulle vaan olen seurannut jonkun toisen elämää vierestä. Vaikea tavallaan selittää, mutta ehkä ymmärrätte. Elämä on asettanut meidän matkan varrelle sellaista mitä me ei osata etukäteen aavistaa, mutta haluan uskoa siihen, että kaikella on tarkoitus. Niimpä edelleen uskon, että sairastumiseni tarkoitus on ollut se, että sain olla Minean kanssa pidempään kotona sekä se, että olen voinut tätä sairastumistani jakaa muille. Haluan uskoa siihen, että tämä oli mun osalta tässä eikä mun tarvi tätä enään koskaan kokea uudestaan. Oon sanonut tämän ennenkin, mutta haluan siihen niin kovin uskoa.

Mennyt vuosi on ollut elämäni rankinta aikaa enkä voinut olla varma tulisinko tästä kaikesta selviytymään. Silloin en tiennyt olisinko nyt tässä kirjoittamassa teille. Pelko valtasi mieleni useasti, vaikken sille halunnutkaan antaa valtaa sitä tehdä. Sytostaattihoitojen aikaan pelättiin ettei lääke toimi, kun kasvain jatkoi kasvuaan myrkyistä huolimatta. Se taisi olla pelottavinta aikaa.. Montaa kertaa ei kotona ole kuolemasta keskusteltu ääneen, mutta mielessä sitäkin useammin. Päätin etten ole valmis suunnittelemaan omia hautajaisiani, koska aion tästä paskasta selvitä.

Voitte uskoa miten kiitollinen, nöyrä ja onnellinen olen kirjoittaessani teille täällä nyt ♥ Kyyneleet vierivät pitkin poskiani, mutta tällä kertaa onnesta ja helpotuksesta. Tästä selvittiin ♥

Ensimmäisen postaukseni sairastumisesta pääset lukemaan tästä.

Sydämeni pohjasta haluan kiittää jokaista teitä tsempeistä ja tuesta, olette kultaa ♥

Sairastumisen aikaan ei paljoa asukuvia tullut julkaistua, joten onneksi voin nyt huojentunut hymy kasvoillani olla näissä kuvissa ♥

coat, knit, shoes – H&M

pants – VERO MODA

hat – KNCOLLECTION*

bag – MICHAEL KORS

pics; Ninni, edit; me

No Comments
baby Lifestyle Lifie rintasyöpä

Lapsihaaveet

Oon aina haaveillut kolmesta lapsesta ja voisinkin olla ihan kotiäitinä ilman työvelvoitteita. Mulle tällänen elämä sopisi tosi hyvin, jos vain ei tarvisi miettiä asiaa taloudellisesti. Janne tosin on haaveillut kahdesta lapsesta, joten saa nähdä onko kompromissi sitten kaksi lasta ja koira tai jotain sen suuntaista 😀 Nuorempana olin ihan varma, että mulla olisi lapsi jo alle 25-vuotiaana, mutta mähän olin sillon ihan lapsi vielä itekkin! Ja silloin elettiin vielä niitä railakkaita nuoruusvuosia eikä lapsiasia ollutkaan ajankohtainen. Hassua miten sitä ajatukset muuttuu iän myötä. Onko muille käynyt samoin?

Kihlautumisen jälkeen vauva tulikin heti, kun se oli mahdollista. Olin syönyt e-pillereitä yli 10 vuoden ajan ja siksi oli epäilys ettei raskautuminen tapahtuisi kovinkaan nopeasti. Toisin kävi ja Minea-murunen täyttää lokakuussa jo 2 vuotta ♥ Tuntuu, että elämä vasta alkoi oman lapsen saamisen jälkeen ja ollaankin ihmetelty mitä sitä on aiemmin edes tehnyt! Minea tuo olemassaolollaan niin valtavasti onnea ja rakkautta ettei sitä voi edes sanoin kuvailla ♥ Tottakai nyt on vastuu ei vain itsestään vaan toisesta ihmisestä myös ja itse menen aina lapsi-edellä ajattelutavalla.

Me oltiin ajateltu aiemmin Minealle sisarusta jopa 3-4 vuoden ikäerolla. Itellä on ollut sellainen ajatus, että haluan antaa kaikkeni Minealle hänen ollessa pieni, eikä hänen tarvisisi jäädä mistään paitsi. Tästä on varmasti eri näkemyksiä, mutta itse oon ajatellut näin. Jotkut ajattelee, että on helpompaa olla vauvaputkessa vauvasta toiseen ja tietenkin niinkin voi olla. Mulla ja mun pikkuveljellä on 3 vuoden ja Jannella ja hänen pikkuveljellä on 4 vuoden ikäero. Musta olis hyvä, että Minea olisi vauvan tullessa jo hieman itsenäisempi, jotta vauvasta ei tarvisi olla mustasukkainen. Toki oon kuullut, että mustasukkaisuus tulee iällä kuin iällä, joten mitään takeita ei tästä siis ole!

Joskus on käynyt myös mielessä, että mitä jos meitä olisikin vain me kolme? Mutta silloin mietin asiaa niin, että jos meille sattuisi jotain niin toivoisin Minealla olevan sisaruksia. Ilman sisaruksia elävällä on varmasti hyvät ja huonot puolensa, kuten ne joilla on sisaruksia. Sisaruksista saa leikkiseuraa, he opettavat toisilleen ja voisivat jakaa yhdessä elämän ylä- ja alamäkiä. Yhtä oikeaa tapaa ei koskaan ole ja kaikki tekee sen mukaan mitä haluaa. Joskus myös on niin ettei omia lapsia voi saada jolloin adoptointi on ainut vaihtoehto. Me ollaan Jannen kanssa joskus puhuttu, että adoptointi voisi olla mahdollinen, vaikka oman lapsen voisikin vielä saada.

Sairastumisen myötä olisin voinut pakastaa munasoluja kaiken varalta. En kuitenkaan halunnut pitkittää hoitojen alkamista sillä, että niitä olisi alettu pakastaa. Mietin, että Minea tarvitsee äitiä ja vauva-asia jää taka-alalle. Sytostaattihoidot ovat sellaista myrkkyä, että ne saattavat vahingoittaa munasoluja. Onneksi lääkärini kertoi, että voisin käydä otattamassa Zoladex-pistoksia hoitojen ajan. Zoladex implantti pistetään mahaan ja se sitä kautta vaikuttaa munasolujen toimintaan ja uinuttaa niitä. Käydessäni gynekologilla hoitojen välissä hän totesi ettei munasarjat olleet aktiivisena ja se kertoi siitä, että pistos on toiminut. Mitään takeita ei tietysti sille voi antaa, että raskautuminen olisi mahdollista vaikkei olisi edes sairastunut. Nyt on kuitenkin tehty mitä on ollut mahdollista sairastumisen takia.

Ikävä kyllä lääkäri kertoi, ettei hän suosittele uutta raskautumista ennen kuin kahden vuoden päästä leikkauksesta. Eli nyt me ei voida edes miettiä vauvaa aiemmin, vaikka haluttaisiin. Uudelleen sairastumisriski on suurin juuri kahden vuoden sisällä leikkauksesta, jonka vuoksi raskautumista ei suositella. Tottakai jokainen itse tekee omat päätökset, mutta me luotetaan lääkärin kehotukseen tässä asiassa. Vaikka hän sanoi, että mun tapauksessa kaikki on mennyt tosi hyvin eikä syöpää enään ole, ei kannata ottaa riskiä heti. Tottakai onhan se selvää, että raskautuminen ja uudelleen sairastumisen olisi todella rankka yhdistelmä eikä vauvankaan kannalta turvallista. Niimpä mikäli uudelleen raskautuminen olisi vielä mahdollista joudutaan me odottamaan vielä lähes kaksi vuotta ennen yritystä. Paskinta tässä on se, että edelleen joku muu ohjaa sun elämää, vaikka se onkin kaikkien parhaaksi tottakai. Sairastuminen tuo mukanaan niin paljon muutakin kuin vain sen itse sairastumisen. Niin ja kuukautiset, mulla on ollut poissa koko Minean ajan ja myöskin pistokset ovat pitäneet ne osaltaan jäissä. Niimpä olinkin iloinen (jos asiasta voi olla iloinen!), kun hieman ennen säteiden päättymistä kuukautiset alkoivat. Se oli merkki siitä, että munasarjat toimii ja kaikki myrkky on poistunut mun kropasta! Tästä onkin hyvä jatkaa.

Onnea on Minea ja me ollaan nyt kolme muskettisoturia ainakin toistaiseksi ♥ Tärkeintä on, että oon elossa.

Tämä on vain minun kantani näihin asioihin ja jokaisella saa olla oma mielipiteensä, joten kuulisinkin mielelläni teidän ajatuksia! 

Mitä ajatuksia teissä heräsi? Onko muita vastaavassa tilanteessa olevia? 

7 Comments

Instagram

  • " You can't go back and change the beginning, but you can start where you are and change the ending."
- C.S. Lewis

Do you agree?
.
.
.
📷 @sannitrishin
  • How was your Monday? Mine was pretty good and I think this week is gonna be awesome 😍
.
.
.
.
Mites siellä viikko on lähtenyt käyntiin? Täällä ollut tosi kiva maanantai ja tällä menolla viikosta on tulossa ihan huikea 😍
.
.
.
#bedroomdecor #bedroom #bedroominspo #bedroominterior
  • We had such a lovely & sunny weekend 💛 How was yours? .
.
.
Meillä oli ihan mielettömän ihana viikonloppu 💛 Oltiin lintsillä, ulkoiltiin, grillailtiin ja olin viettämässä ystäväni vauvajuhlia😍 Miten teidän viikonloppu meni?
.
. 
Good night 💭
  • Weekend started with this group ❤️🐶 Have a wonderful Friday evening 😘
.
.
.
.
.
#doglover #family #littlesister #livingroominterior #livingroomdecoration #livingroom #olohuone
  • I'm so ready to bed 💭 How about there?
.
.
Btw. Do you like those new  golden table lamps from @adlibrisfi?
Good night💛
.
.
Täällä ollaan jo ihan valmiita nukkumaan💭 Oltiin just 3 tuntia Jumbossa pyörimässä ja ai, että oon puhki 😵
.
.
Mitäs muuten tykkäätte meidän uusista yöpöydän valaisimista*?
Hyvää yötä 💛
.
. *tuotteista saatu alennusta
  • Kaupallinen yhteistyö @arlasuomi
 I dream about living in centrum some lovely old house like I use to do 😍🏤 Rakastan vanhoja taloja ja haaveilen välillä muuttamisesta takaisin Helsingin keskustaan asuntoon, jossa on leveät ikkunalaudat, puulattia ja korkeat huoneet 💭 Toimiston ikkunalaudalla haaveillessa voi samalla nauttia herkullista Arla &More Skyr & Seeds kerrosskyr välipalaa 🍑🍒Mistä sä haaveilet just nyt? .
.
.
.
#arla #onthego #dreaming
. . .
📷: @65m2_

Follow Me!